Sekä että. Leffasta tullessa viereen istu sellanen mimmi, että hui saatana. Spåramatka meni jotakuinkin täristessä ja kun jäi samalla pysäkillä pois sain siinä sit heitettyä, että "upee rotsi sulla, ei vois näyttää makeemmalta kenenkään muun päällä". Tää mimmi sit että juu ja kiitos ja räväytti hymyn- sit vaihtukin valot, mä lähin mun puolelle ja se omalle puolelleen. Ja pienet vilkuilut siinä ja kädenheilautukset. Vittu. Ei ollu tatsi oikein nyt kohillaan. Alkeellista. Harmittaa.
Mitä tästä opimme: älä lähde edes leffaan tuulitakissa ja reippailukengissä. Niissä ei lennä juttu eikä irtoo pipari.
Loppukaneetti aiheutti kyllä pari naurunhörähdystä, mutta tuota. Asiahan on vakava sekä vilpitön!
Tsemppiä! Koiran halaus auttaa!
Sekin on maalla, pahimmassa 4kk uhmaiässä ja puree maitohampaitaan irti eli kaikkea mikä liikkuu tai ei liiku.
Leevillä ei onneksi äitynyt tuo tuhoamisvimma kauhean pahaksi ja loppui nopeasti. Pahin nyt oli se edelliseen vuokra-asuntoon parista kyprok-levystä läpimeno.
Mutta kyllähän pari ihan uutta itemiä ehti tuhota ja vituttihan tuo, mutta minkäs se ittelleen voi.
Sekin on maalla, pahimmassa 4kk uhmaiässä ja puree maitohampaitaan irti eli kaikkea mikä liikkuu tai ei liiku.
Kumpi johtaa tuhoamiskisaa, sinä vai Leevi?
Jotenkin lohduttavaa lukea, että raskaan sarjan panomiehilläkään ei aina natsaa. Antaa toivoa.
Multa lainatun kirveen ne napsi naamaansa. No, jäi siitä terä.
Kuulemani mukaan Knoukkari on kysellyt epätoivoissaan Jonilta vinkkejä.
Ihan hyvä fiilis.. Sain juuri tietää, että sain hakemani jatko-opiskelupaikan.