Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

[Jacques]

Ristiriitainen fiilis.. Pettynyt, jopa hiukan murtunut, mutta samalla tyytyväinen itseeni.

Tapasin eilen yhden tosi mukavan ja kauniin naisen ravintolassa.. Aluksi tanssittiin.. Huomasin tytön, joka huomasi myös mut.. Sitten pikkuhiljaa jorattiin enemmänkimpassa ja jossain vaiheessa ihan lähekkäin.. Lopulta tein askeleen ja nappasin naisen "itselleni".. Tanssi muuttui vähän kiihkeämmäksi ja juuri kun oltiin aikeissa suudella niin tyttö kertoi seurustelevansa.. Vähän lopahti jutska ja mentiin sitten jutustelemaan.. Tein selväksi etten halua kolmanneksi pyöräksi, mutta tarjosin ystävyyttä ja käyntikortin.. Tyttö itki vähän.. Kun kävin hakemassa takin narikasta, hän katosi johonkin.. Vielä ei ole ainakaan tullut soittoa/tekstaria, tuskin tuleekaan..

Oli kyllä himottavan kaunis nainen.. vähän jaana pelkosen oloinen ulkonäöltään, mutta kauniimpi.

Pettynyt olen tähän mun tuuriini.. Jos tuo olis ollut sinkku niin.. niin..
Toisaalta olen tyytyväinen ratkaisuuni etten lähtenyt yrittämään mitään kolmas pyörä säätöä. Foorumin panomiehet on varmaan eri mieltä, mutta omasta mielestäni tein oikein..

Ja nousipa tässä kuitenkin itseluottamus taas vaihteeksi.. Nyt tuntuu että treeni on ehkä tehnyt tehtävänsä, kun noin nätit naiset kiinnostuu.

 

[Vellu]

:thumbup: x 10

Ite oon joskus tuollaisessa tilanteessa (itse sinkku, toinen naimisissa) sanonut, että mä en tee aloitetta ja että tuon kyseisen naisen pitäisi itse tehdä päätöksensä, mitä tekee. Olin ihan tyytyväinen, että jätti silloin tilaisuuden käyttämättä. Tosin olin jostain huomaavinani, että olisi ottanut tyttönimensä uudelleen käyttöön, eli että ero olisi tullut jostain syystä. Ei ollut siinä vaiheessa kovin hyvä fiilis, vaikka en edes oikeasti tiedä, mitä heille on tapahtunut..

 

[Vellu]

Isän siunaustilaisuus tänään Tiksin ortodoksisessa kirkossa. Vähän jänskättää tässä vaiheessa. Luultavasti taas itkua ei voi pidätellä, ihan kuten äidinkin siunaustilaisuudessa 5 vuotta sitten. Ihan joka vaiheessa hautajaisia on tullut tippa linssiin. Kukkalaitetta ja nauhan tekstiä valitessa viimeksi. Kotioloissa sentään pystyy olemaan normaalisti.

Tuleepahan taas nähtyä suuri osa suvusta ja joitakin sellaisia, joita en välttämättä oo aiemmin edes tavannut.

 

[jaska]

Ja nousipa tässä kuitenkin itseluottamus taas vaihteeksi.. Nyt tuntuu että treeni on ehkä tehnyt tehtävänsä, kun noin nätit naiset kiinnostuu.

:ahem: :thumbup:

 

[Knoukka]

Isän siunaustilaisuus tänään Tiksin ortodoksisessa kirkossa. Vähän jänskättää tässä vaiheessa. Luultavasti taas itkua ei voi pidätellä, ihan kuten äidinkin siunaustilaisuudessa 5 vuotta sitten. Ihan joka vaiheessa hautajaisia on tullut tippa linssiin. Kukkalaitetta ja nauhan tekstiä valitessa viimeksi. Kotioloissa sentään pystyy olemaan normaalisti.

Tuleepahan taas nähtyä suuri osa suvusta ja joitakin sellaisia, joita en välttämättä oo aiemmin edes tavannut.

Älä liikaa jännitä, hautajaisissa saa tuntea juuri siltä kuin sattuu tuntumaan. Iloa ja kiitollisuutta menneestä, surua menetetystä, olla turtana tai miten tahansa. Voimia.

 

[Micael]

Isän siunaustilaisuus tänään Tiksin ortodoksisessa kirkossa. Vähän jänskättää tässä vaiheessa. Luultavasti taas itkua ei voi pidätellä, ihan kuten äidinkin siunaustilaisuudessa 5 vuotta sitten. Ihan joka vaiheessa hautajaisia on tullut tippa linssiin. Kukkalaitetta ja nauhan tekstiä valitessa viimeksi. Kotioloissa sentään pystyy olemaan normaalisti.

Tuleepahan taas nähtyä suuri osa suvusta ja joitakin sellaisia, joita en välttämättä oo aiemmin edes tavannut.

Osanottoni.

Oman isäni siunaustilaisuudesta onkin jo vierähtänyt 14 vuotta. Aika haikea oli tuonnelma tuolloin enkä oikein kunnolla pystynyt muistosanojakaan lukemaan.

 

[Olga]

Isän siunaustilaisuus tänään Tiksin ortodoksisessa kirkossa. Vähän jänskättää tässä vaiheessa. Luultavasti taas itkua ei voi pidätellä, ihan kuten äidinkin siunaustilaisuudessa 5 vuotta sitten. Ihan joka vaiheessa hautajaisia on tullut tippa linssiin. Kukkalaitetta ja nauhan tekstiä valitessa viimeksi. Kotioloissa sentään pystyy olemaan normaalisti.

Minulla oli vastaava tilanne syksyllä yksitoista vuotta sitten. Tunteet olivat pinnassa niin, että mieli murtui toistuvasti järjestelyjen aikana. Toisaalta oli helpottavaa olla itse suunnittelemassa ja järjestelemässä hautajaisia, kirjoittamassa omannäköistä juuri omalle isälle sopivaa kuolinilmoitusta ja muistolauseita. Olin tavallaan sisaruksista etuoikeutettu, kun sain sen tehdä ja osoittaa isälle vielä kerran huolenpitoani ja kunnioitustani. Muutenkin oli hyvä olla, kun isän kanssa ei jäänyt mitään selvittämättä. Hautajaisissa mieliala oli surullinen, mutta rauhallinen. Nyt tulee muistelukyyneleet. :frown:

Voimia Vellu.

 

[Vellu]

Kiitos kiitos.. Tilaisuus oli tietysti hirveän surullinen, mutta samalla niin kauniissa ympäristössä ja poikkesi perinteisestä luterilaisesta toimituksesta sen verran, että suru hälveni aika-ajoin. Nelisenkymmentä sukulaista ja tuttavaa oli mukana.

Sitten kuolinilmoitusta väsäämään. Ja perunkirjoitusta...

Saatiin 5 litraa tosi hyvää lohikeittoa mukaan. Eipähän tartte miettiä, mitä ens viikolla syödään.

 

[312T4]

Ihan OK:ahem:

 

[72]

Voimia, Vellu.
Niin tuoreena ovat omatkin kokemukset ja tuntemukset mielessä.
:frown:

 

[Captain Howdy]

Mikäs nyt?

No se unenpuute. Viime yönä sain nukuttua ja heti on parempi meininki.
Mitään ei ole tapahtunut, ei vaan saa unta.

 

[elle]

Osanottoni Vellulle.

Ortodoksisissa tilaisuuksissa on lämmin henki, mitä itse kokenut.

 

[OoPee]

Ristiriitainen fiilis.. Pettynyt, jopa hiukan murtunut, mutta samalla tyytyväinen itseeni.

Tapasin eilen yhden tosi mukavan ja kauniin naisen ravintolassa.. Aluksi tanssittiin.. Huomasin tytön, joka huomasi myös mut.. Sitten pikkuhiljaa jorattiin enemmänkimpassa ja jossain vaiheessa ihan lähekkäin.. Lopulta tein askeleen ja nappasin naisen "itselleni".. Tanssi muuttui vähän kiihkeämmäksi ja juuri kun oltiin aikeissa suudella niin tyttö kertoi seurustelevansa.. Vähän lopahti jutska ja mentiin sitten jutustelemaan.. Tein selväksi etten halua kolmanneksi pyöräksi, mutta tarjosin ystävyyttä ja käyntikortin.. Tyttö itki vähän.. Kun kävin hakemassa takin narikasta, hän katosi johonkin.. Vielä ei ole ainakaan tullut soittoa/tekstaria, tuskin tuleekaan..

Oli kyllä himottavan kaunis nainen.. vähän jaana pelkosen oloinen ulkonäöltään, mutta kauniimpi.

Pettynyt olen tähän mun tuuriini.. Jos tuo olis ollut sinkku niin.. niin..
Toisaalta olen tyytyväinen ratkaisuuni etten lähtenyt yrittämään mitään kolmas pyörä säätöä. Foorumin panomiehet on varmaan eri mieltä, mutta omasta mielestäni tein oikein..

Mulla oli aikoinaan (tai siis olis varmaan vieläkin ellen olis muuttanu tänne kauas poijes) ystäväpariskunta, jonka kanssa tuli vietettyä paljonkin aikaa yhdessä. Tää mimmi piiritti mua vuositolkulla, soitteli lähdenkö hänen kanssaan ns. baanalle, kun kundi oli poissa (no lähdinhän mä) ja useammankin kerran lähdin ravintelista aamuyöstä hänen pyynnöstään jatkoille kahden kesken heidän luokseen (virallisesti pyyntö oli "lähdetsä vielä meille kahville..."), kun kundi oli reissussa. Vihjailuja riitti ja välillä oltiin vähän suorempiakin. Suurin ongelma oli se, että jos tilanne olisi ollut toinen, olisin ollut mitä suuremmassa määrin kiinnostunut, mutta ei vaan luonto antanut periksi ja juuri tästä syystä olikin aikajoin suhtkoht paska ja sekava fiilis. Mieli teki tottakai eikä edes vähän :dunno:

Mun mielestä teit siis oikein, säästit itseltäsi mahdollisesti paljon sydänsuruja ja ongelmia, mutta en suinkaan mene vannomaan, että itse tuossa tilanteessa (ja siis sinkkuna) olisin toiminut samoin (olennainen ero on se, että hänen kundikaverinsa ei ollut sun kaveri), todennäköisesti en

 

[OoPee]

Jaksamisia Vellulle ja vielä kerran osanottoni!

 

[Paappa]

Vellulle voimia jaksamaan myös täältä.

 

[Palkopoika]

Vellulle tsemiä sekä osanottoni.

 

[kouvotsvoni]

Voimaa sulle Vellu.

 

[Jacques]

Osanottoni Vellulle!

 

[patriot]

Ristiriitainen fiilis.. Pettynyt, jopa hiukan murtunut, mutta samalla tyytyväinen itseeni.

Tapasin eilen yhden tosi mukavan ja kauniin naisen ravintolassa.. Aluksi tanssittiin.. Huomasin tytön, joka huomasi myös mut.. Sitten pikkuhiljaa jorattiin enemmänkimpassa ja jossain vaiheessa ihan lähekkäin.. Lopulta tein askeleen ja nappasin naisen "itselleni".. Tanssi muuttui vähän kiihkeämmäksi ja juuri kun oltiin aikeissa suudella niin tyttö kertoi seurustelevansa.. Vähän lopahti jutska ja mentiin sitten jutustelemaan.. Tein selväksi etten halua kolmanneksi pyöräksi, mutta tarjosin ystävyyttä ja käyntikortin.. Tyttö itki vähän.. Kun kävin hakemassa takin narikasta, hän katosi johonkin.. Vielä ei ole ainakaan tullut soittoa/tekstaria, tuskin tuleekaan..

Oli kyllä himottavan kaunis nainen.. vähän jaana pelkosen oloinen ulkonäöltään, mutta kauniimpi.

Pettynyt olen tähän mun tuuriini.. Jos tuo olis ollut sinkku niin.. niin..
Toisaalta olen tyytyväinen ratkaisuuni etten lähtenyt yrittämään mitään kolmas pyörä säätöä. Foorumin panomiehet on varmaan eri mieltä, mutta omasta mielestäni tein oikein..

Ja nousipa tässä kuitenkin itseluottamus taas vaihteeksi.. Nyt tuntuu että treeni on ehkä tehnyt tehtävänsä, kun noin nätit naiset kiinnostuu.

Tunnistin itseni tästä tarinasta... Voimia! :thumbup:

 

[OoPee]

Tunnistin itseni tästä tarinasta... Voimia! :thumbup:

Ok. Sanohan patriot, ootsä itses mielestä Jaana Pelkosen oloinen ulkonäöltäs, mutta kauniimpi vai liioitteliko Jakkeus? :doubtful: