Töissä ei sellaista päivää, ettei iskisi melko pian aamusta koko loppupäivän kestävä vitutus. Puhelin pirraa jatkuvalla syötöllä, miehitys liian ohut. Nyt saadaan saapuvista puheluista poimittua ehkä 55-65% päivässä.
Lisärekrytointeja on luvattu, mutta milloin lie konkretisoitumassa. Vuodenvaihteessa päinvastoin väheni miehitys yhden onnekkaan lähtiessä kiertämään maailmaa, yhden siirtyessä henkilöstövuokrausfirma X:n leivistä asiakasyrityksen leipiin, toisen siirtyessä puolestaan edellisen tehtäviin ja kolmannen joutuessa vuorostaan paikkaamaan taas edelllistä. Yksi on taas hakemassa niinikään pestiä asiakasyrityksestä. Näillä näkymin vastaan kohta taas suunnilleen yksin koko SD- hommista muiden paikatessa sen mitä pystyvät. Naapurimaassa samankokoista hommaa on pyörittämässä pitkälle toistakymmentä ihmistä.
Just tänään töikaverille sanoin että en yhtään tiedä, kuinka kauan tässä vielä kestää kupoli tai missä vaiheessa tulee mahahaava.
Onneksi vitutus loppuu vielä melkolailla saman tien kun töipaikan ovi sulkeutuu perässä. Sitten on asiat heikosti kun se jatkuu vielä kotonakin.
Kurjaa sikäli, että viihdyn työssäni ja pidän siitä, mutta ei ole mitään mahdollisuutta tehdä sitä kunnolla. Nyt vain kuseksitaan hätäpäissä pahimpiin tulipaloihin ja toivotaan että ne sammuisivat. Samalla asiakasfirman oma IT- porukka säntäilee ympäriinsä tulitikkujen kanssa leikkimässä. Varmaan puolet viimeaikojen ongelmista on seurausta kun on tehty jotakin päivityksiä ja muutoksia ja migraatioita sen enempiä miettimättä ja tutkimatta, toimivatko kaikkien työasemat uusilla versioilla.
Toisaalta tuo asioiden ylös kirjoittaminen on yks tapa terapioida itseään, se että onks Forum oikea paikka siihen onkin sitten toinen juttu...
