Mielialat ja muut tuntemukset 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Lopetin parisuhteen. Toinen osapuoli tämän jälkeen ilmeisesti elämänsä.

Pyydän, että haet ja otat vastaan kriisiapua, tunnet sitä sitten tarvitsevasi tai et. Tuollaiset ei saa jäädä alitajuntaan kummittelemaan, koska se ei ollut sun syy. Tsemppiä ja jaksamista todella rutkasti! Halaisin jos voisin.
 
No nyt on rankka juttu. Tsemppiä.
Ja pahoittelut, kun kohdallesi on elämä laittanut tuollaisen tapahtuman.

Kriisiapuvinkki on oikein hyvä.
 
Hyvä Fagerholm. Itse olen vain monttu auki ja avuton. En minä osaa mitään järkevää sanoa, vain toivottaa jaksamista.
 
Oli kokonaisuudessaan melko rankka suhde. Sunnuntaina totesin, että en enää jaksa. Sanoin, etten voi olla kenenkään äiti ja terapeutti, enkä halua. En suostunut antamaan vielä yhtä mahdollisuutta.

Stressasi paljon, kuinka hän pärjää. Mielessä käyneitä ajatuksia oli muun muassa laittaa jotain kautta viestiä siskolleen tai johonkin häntä hoitavalle taholle. Mutta mitä? Ja sitten ihmisen oikeus kertoa jätetyksi tulemisesta ihan itse läheisilleen.

Maanantaiaamuna vastasi vielä viestiini ”Juuh ihan ok”. Tiistaiaamuna enää ei, ja viimeisenä onlinena oloaikana näkyi maanantai. Illalla laitoin viestiä hänen lääkäriystävälleen, jonka olin olin tavannut useammin ja aiemmin ratkonut yhdessä mm. ryyppyputken katkaisun keinoja. Ystävä oli reissussa ja palasi keskiviikkoaamuna Suomeen, ja lupasi silloin, että soittaa hänelle illalla.

Keskiviikkona päivällä vanha suositukseni nousi pinnalle. Olin mainostanut häntä yhtenä asian X parhaista sisältöosaajista (mitä varmasti olikin) eräälle ex-kollegalle. Tämä laittoi viestiä ja pyysi numeroa. Annoin. Yritin soittaa ja laitoin viestiä, että saattaa tulla soitto. Stressasin, että miksi olin suositellut ja että meneekö omakin maine, jos hän vastaa kännissä. Laitoin vielä ex-kollegalle viestiä, että yksityiselämän asioista johtuen en nykytilassa olisi enää mainostanut tätä henkilöä.

Iltapäivällä töissä huomasin, että oudosta numerosta oli soitettu. Katsoin Finderista. Hänen isänsä. Siinä kohtaa oli sellainen olo, että nyt on asiat tosi huonosti. Soitin takaisin, mutta meni vastaajaan. Katsoin, että hänen äitinsä oli laittanut viestiä kysyen viimeisimmistä havainnoistani ja pyytäen soittamaan. Soitin. Hän ei ollut ilmaantunut töihin, jonka seurauksena (yleisemmät taustat tietäen) siellä oli huolestuttu. Poliisi oli käynyt oven takana. Puhelimet soivat, mutta avaamaan ei tultu. Silloin ei oltu menty sisään. Isänsä oli lähtenyt Tampereelta Helsinkiin ja oli menossa poliisien kanssa katsomaan asunnon. Ei voinut kuin odottaa. Itkin paniikissa töissä ja laitoin kavereille viestiä tilanteesta. En halunnut mennä yksin kotiin. Yksi kaveri haki minut töistä ja menimme kotiini.

Kun kello seitsemän alkoi lähestyä, eikä mitään ollut kuulunut, aloin itse soitella. Sain hänen isänsä kiinni. Kuollut. Todennäköinen itsemurha. Aloin ulvoa. Isänsä oli huolissaan, onhan joku kanssani. Kaveri oli. Toinen kaveri tuli tilalle, koska ensimmäisen piti lähteä pakkaamaan ja seuraavana aamuna työmatkalle Intiaan. Käytiin tämän toisen kanssa lääkärissä hakemassa rauhoittavia ja varattiin ensimmäinen vapaa aika psykiatrilleni. Tulin heille yöksi, eikä minua olla hirveämmin jättämässä yksikseni.

Tänään torstaina olisi muutenkin ollut psykoterapia. Soitin terapeutilleni kyllä jo keskiviikkoiltanakin tilanteesta. Huomenna psykiatrille.
 
Pitkästä aikaa täällä ja tällannen ekana...

Voimia ja osanottoni Estatelle. Sulla vaikuttaa olevan jo ammatti- ja läheisapu kunnossa. Pidä niistä kiinni äläkä jää yksin funtsimaan.
 
Varsin ikävä tapahtuma, kuitenkin lukeman perusteella vaikuttaa siltä, että parisuhteen katkaiseminen oli oman hyvinvointisi kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Et mitenkään voi olla edes pienimmissä määrin vastuullinen exäsi ratkaisusta.

Tsemppiä
 
Hyvin paljon voimia ja jaksamisia. Hyvä myös kun pystyt puhumaan asiasta, uskoisin oman voinnin sitä kautta normalisoituvan nopeammin. Ole armollinen itsellesi.
 
Paljon voimia. Komppaan muita. Jokainen meistä vastaa loppujen lopuksi ihan itse omista teoistaan. Olet varmasti tehnyt kaikkesi ja ylikin. Oma ratkaisusi on avarmasti ollut oikea ja meillä kaikilla on oikeus tehdä niin. Joskus mikään ei vaan riitä. Nyt vaan pyydät ja otat vastaan apuja, ja kaikkea sellaista mikä itsestä tuntuu hyvältä. Tsemppiä nyt ja pidä itsestäsi huolta.
 
Huh. Todella karua luettavaa :frown:
Voimia Estatelle nyt isolla halilla. Ota kaikki ammattiapu ja muukin apu vastaan ensihätään ja käytte heti kaiken lävitse. Ettei jää sitten mikään kaivelemaan myöhemmin.
 
Hyvä että apua löytyy heti ja muutoinkin on mielenterveydellisiä palveluita jo valmiina. En tiedä miten tuollaisen asian kanssa olee ja elelee ja miten sitä käsittelee, joten en lähde edes arvailemaan.

Voimia osaan sentään toivottaa.
 
Kieltämättä siitä on joskus iloa, että on jo valmiiksi mielenterveyspalveluiden vakioasiakas.
 
Ylös