BudLightJaguar
Well-known member
Tiukkaa on Poconon mutkissa, Joey Logano otti takakulmaan vähän kosketusta Safer-törmäyssuojasta.
NASCAR 2019
- Viestiketjun aloittaja Böö
- Aloituspäivämäärä
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Poconossa meno jatkui vahvan vahvana samalta kaiffarilta joka viikkoa aiemmin teki jo sitä samaa, tuolloin hän hävisi kädenväännön viime hetkillä KH:lle mutta nyt mukisematta ja oikeastaan vastarinnattomasti hän pyyhkäisi konstikkaan kolmion voittajan tasanteelle. Voitto oli Denny Hamlinin kauden kolmas ja Poconossa nuorempana näytettyä taikaa oli nyttenkin ilmassa todella hyvällä kilpurilla. Jos DH pystyy jatkamaan näitä suorituksia jatkossakin, niin hän on tuolloin ihan mestaruuskuvassakin todella vahva tekijä; ainoa vain, että tälläistä vertauskuvaa saa jonkin aikaa hakea kun viime kausillakaan ei ihan näin hyvää kohdelatausta ole #11 tiimi tuottanut. Tämä taas pistää sulkaa jo monettako Joe Gibbsin ja organisaation hattuun, kun DH:kin menestyy taas radan puolella juurikin ehdasti hyvällä autolla. JGR päivä kulminoitui myös kaiken kukkuraksi kolmoisvoitoksi, kun Erik Jonesin päivä päättyi upeaan kakkossijaan ja Martin Truex Jr:kin kiidätti viime viikoista poiketen autonsa taas top-5:seen. Kyle Busch ajatti kanssa kieltämättä todella nopeaa kaaraansa loppujen lopulta yhdeksännelle tilalle lopussa tulleiden bensansäästöihin liittyneisiin syihiin, jota varikolla käyminen ja radalla pysyminen tuotti ympäri fieldiä.
Kevin Harvick lähti paalulta kisaan ja oli lopulta myös eri taktisten painosten jälkimainingeissa kuudes - hän johti myös eniten kierroksia kaikista ja ihan tyytyväinen pitää olla. Se on edelleen miikun maakun pienten tekijöiden summa, koska #4 istuuntuu pysyvästi voittokahinoiden eräistä suosikeista; nyt menee jo ajoittain ja joillain radoilla on jo sitä vaikka parannettavaa löytyisikin niistäkin, mutta pääsääntöisesti läheltä lipeää kun auto on kärkipäässä kahinoita jonka tuoksinnassa sitten edelleen sijat elävät siinä 5-8 sijan paikkeilla kun ruutulippu heilahtaa. Aika mediaanisesti kuitenkin kaara pitäytyy tuossa lestissä vähintääkin, eli pieni harppaus kikyssä jatkossa, on suuri koko tiimille. Poconossa toki parempi ratapaikka ratkaisuhetkillä olisi ehdottomasti ollut ihan voittokamppailussa kova sana, koska vauhtia kyllä oli haastaa, mutta eri taktiset käännähdykset tekivät tilanteesta suhteellisen eläväisen kärkipäässä nippua.
Viime aikoina Chase Elliott on ollut "kesäslumpissa" ja matkanteko teki samanlaisia pyrähdyksiään myös Poconon reississä josta kotiin viemisinä tuli valitettava keskeytys tiimille, joka ei ole oikein päässyt kilpailukykyään virittelemään pleijareita varten vaan takapakkia on tullut hiemalti. Poconossa tulleen seinään kumahduksen jälkeen heillä on kuitenkin se yksi seikka puserossa joka auttaa, eli voitto ja varma paikka Playoffeissa, mutta nämä suoritukset alkavat monesti kääntämään negatiivisesti huomiota pois valmistautumisesta pudotuspeleihin hyvällä autolla ja ison kuvan katsomisesta, kun päivät alkavat tehtaalla venyä löytääkseen viikonvaihteeseen radalla lisäannoksen vauhtia josta ammentaa eteenpäin. Toki, #9 tiimi on sellainen etten alkaisi fanina olemaan lainkaan huolissani - tämä on sellaista poppoota kovien kisojen alettua, että kyllä sitä vauhtia on annokseltaan tuon koittaessa kongin lyötyä, löydetty
Poconon kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/gander-rv-400/stn/race/
Sarjataulukko: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Jimmie Johnson, joka pudotuspeliviivan huonommalla puolella jatkaa Poconon jälkeen, on saanut itselleen uuden tiimipomon Cliff Danielsista:
https://www.nascar.com/news-media/2019/07/29/jimmie-johnson-on-crew-chief-change-we-have-to-act-now/
Kevin Meendering ei paikallaan ennen tuota vaihtoa mitään väärin tehnyt: kausi on ollut positiivisesti viime vastaavaa parempi tuloksellisesti ja tiimissä on ollut selvästi uutta potkua myös uusin sponsorivärityksin - ainoa hiccuppi on ollut se, että auton jonka tiimipomona KM on toiminut noviisikauttaan kunkkuluokassa - on #48 - ja kaiken lisäksi ei ole menestyksekkään historian aikana yhtään pleijareista ulos jäämisiä joten toki taakka kaikessa ilossakin oli huomattava. Tämä kertoo myös tiimin professionaalisen lähestymistavan tilanteeseen, että edelleen haetaan aggressiivisestikkin keinoja parantaa kikyä eikä tuleen jäädä makaamaan, joten positiivinen mentaalinen ja tunteellinen menestymistä hakeva, ajamisesta nauttiva, kilpailullinen sielunmaisema edelleen on hienosti tiimin sisuksissa kuskia myöten. Cliff Danielsin kanssa JJ:llä on hyvät kokemukset yhdessä, kun CD on autossa ollut aikaisemmin teknisenä velhona, nyt uudelleen Sonomassa samoissa tehtävissä, joten luottamuksen ollessa näin korkea ja tavoitteellinen - oli tuo siirtymä #48 pilttuun ylätasanteelle aika luonnollinen steppi. KM vuorostaan jatkaa organisaatiossa senioriosaavana HMS:n hierarkiassa, eli ei hänkään kauaksi kuitenkaan siirtynyt vanhoista/uusista tehtävistään.
Onpa tulossa mielenkiintoinen viikonvaihde alkaen jo etuajassa hiemahkolti ensi öisellä Eldora Speedwayn kisalla lava-autosarjassa, sitten lauantaina Xfinity on Watkins Glenillä lauantaina ja totta kai, kuninkuusluokka samalta Watkins Glenin venuelta sunnuntai-iltana - tämä tarkoittaa että hatusta saa pitää kiinni mielenkiintoisten radalla tapahtuvien ahertamisten toimesta. Cupissa panokset kovenee pudotuspelien tullessa koko ajan lähemmäs ja oikeastaan mitään varmoja "nakkeja" ei ole tulossa viimeisillä kierroksilla, vaan täysin päinvastoin kun katsoo ratakattausta lähestyttäessä playoffien läheisyyteen.. Siksi ei voi tuuduttautua ajamaan vain pisteitä kotiin varmoin suorituksin viivan kummankin puolen, joten rohkean määrätietoiseen tekemiseen tulee tämä päälle kuukauden jakso perustumaan.
Kevin Harvick lähti paalulta kisaan ja oli lopulta myös eri taktisten painosten jälkimainingeissa kuudes - hän johti myös eniten kierroksia kaikista ja ihan tyytyväinen pitää olla. Se on edelleen miikun maakun pienten tekijöiden summa, koska #4 istuuntuu pysyvästi voittokahinoiden eräistä suosikeista; nyt menee jo ajoittain ja joillain radoilla on jo sitä vaikka parannettavaa löytyisikin niistäkin, mutta pääsääntöisesti läheltä lipeää kun auto on kärkipäässä kahinoita jonka tuoksinnassa sitten edelleen sijat elävät siinä 5-8 sijan paikkeilla kun ruutulippu heilahtaa. Aika mediaanisesti kuitenkin kaara pitäytyy tuossa lestissä vähintääkin, eli pieni harppaus kikyssä jatkossa, on suuri koko tiimille. Poconossa toki parempi ratapaikka ratkaisuhetkillä olisi ehdottomasti ollut ihan voittokamppailussa kova sana, koska vauhtia kyllä oli haastaa, mutta eri taktiset käännähdykset tekivät tilanteesta suhteellisen eläväisen kärkipäässä nippua.
Viime aikoina Chase Elliott on ollut "kesäslumpissa" ja matkanteko teki samanlaisia pyrähdyksiään myös Poconon reississä josta kotiin viemisinä tuli valitettava keskeytys tiimille, joka ei ole oikein päässyt kilpailukykyään virittelemään pleijareita varten vaan takapakkia on tullut hiemalti. Poconossa tulleen seinään kumahduksen jälkeen heillä on kuitenkin se yksi seikka puserossa joka auttaa, eli voitto ja varma paikka Playoffeissa, mutta nämä suoritukset alkavat monesti kääntämään negatiivisesti huomiota pois valmistautumisesta pudotuspeleihin hyvällä autolla ja ison kuvan katsomisesta, kun päivät alkavat tehtaalla venyä löytääkseen viikonvaihteeseen radalla lisäannoksen vauhtia josta ammentaa eteenpäin. Toki, #9 tiimi on sellainen etten alkaisi fanina olemaan lainkaan huolissani - tämä on sellaista poppoota kovien kisojen alettua, että kyllä sitä vauhtia on annokseltaan tuon koittaessa kongin lyötyä, löydetty
Poconon kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/gander-rv-400/stn/race/
Sarjataulukko: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Jimmie Johnson, joka pudotuspeliviivan huonommalla puolella jatkaa Poconon jälkeen, on saanut itselleen uuden tiimipomon Cliff Danielsista:
https://www.nascar.com/news-media/2019/07/29/jimmie-johnson-on-crew-chief-change-we-have-to-act-now/
Kevin Meendering ei paikallaan ennen tuota vaihtoa mitään väärin tehnyt: kausi on ollut positiivisesti viime vastaavaa parempi tuloksellisesti ja tiimissä on ollut selvästi uutta potkua myös uusin sponsorivärityksin - ainoa hiccuppi on ollut se, että auton jonka tiimipomona KM on toiminut noviisikauttaan kunkkuluokassa - on #48 - ja kaiken lisäksi ei ole menestyksekkään historian aikana yhtään pleijareista ulos jäämisiä joten toki taakka kaikessa ilossakin oli huomattava. Tämä kertoo myös tiimin professionaalisen lähestymistavan tilanteeseen, että edelleen haetaan aggressiivisestikkin keinoja parantaa kikyä eikä tuleen jäädä makaamaan, joten positiivinen mentaalinen ja tunteellinen menestymistä hakeva, ajamisesta nauttiva, kilpailullinen sielunmaisema edelleen on hienosti tiimin sisuksissa kuskia myöten. Cliff Danielsin kanssa JJ:llä on hyvät kokemukset yhdessä, kun CD on autossa ollut aikaisemmin teknisenä velhona, nyt uudelleen Sonomassa samoissa tehtävissä, joten luottamuksen ollessa näin korkea ja tavoitteellinen - oli tuo siirtymä #48 pilttuun ylätasanteelle aika luonnollinen steppi. KM vuorostaan jatkaa organisaatiossa senioriosaavana HMS:n hierarkiassa, eli ei hänkään kauaksi kuitenkaan siirtynyt vanhoista/uusista tehtävistään.
Onpa tulossa mielenkiintoinen viikonvaihde alkaen jo etuajassa hiemahkolti ensi öisellä Eldora Speedwayn kisalla lava-autosarjassa, sitten lauantaina Xfinity on Watkins Glenillä lauantaina ja totta kai, kuninkuusluokka samalta Watkins Glenin venuelta sunnuntai-iltana - tämä tarkoittaa että hatusta saa pitää kiinni mielenkiintoisten radalla tapahtuvien ahertamisten toimesta. Cupissa panokset kovenee pudotuspelien tullessa koko ajan lähemmäs ja oikeastaan mitään varmoja "nakkeja" ei ole tulossa viimeisillä kierroksilla, vaan täysin päinvastoin kun katsoo ratakattausta lähestyttäessä playoffien läheisyyteen.. Siksi ei voi tuuduttautua ajamaan vain pisteitä kotiin varmoin suorituksin viivan kummankin puolen, joten rohkean määrätietoiseen tekemiseen tulee tämä päälle kuukauden jakso perustumaan.
jjv
Arschloch
- Liittynyt
- 4.5.2005
- Viestit
- 26890
Pitkästä aikaa tuli Nascariakin katsottua. Nascar-letka Watkins Glenillä jotenkin hivelee silmää, mukavan jouhevan näköistä menoa kun ei nopeus putoa missään mutkassa alle 110km/h. Punaniskoille tarjottiin sirkushuvia näinkin aggressiivisella kinastelulla:
https://www.youtube.com/watch?v=gbZm8lQ5Jec
https://www.youtube.com/watch?v=gbZm8lQ5Jec
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Chase Elliotin suhteen kun viimeksi pilviä mustia että sateisia tuli hänen päänsä ympärille kevyesti maalailtua, niin eikös hän aika sulavasti kuitannut sen voitettuaan toistamiseen jo The Glenillä - vielä myös peräjälkeisellä voitolla! Myöskään ei ainakaan lopu kyydityksen perusteella jolla hän kaaransa radalla ajatti, jäänyt epäselvyyksiä sen suhteen voittajasta tai kenellä paras auto tuolla hetken kamppailua oli - eikä myös suinkaan koko kisankaan ajalta, jos vie nimiinsä 80/90 kierroksesta joten vielä kerran: oikeaan paikkaan voitto napsahti. Vaikka hän ei vielä ole välttämättä aivan Sonomaa hanskannut kuskina, niin Watkins Glenin vauhdikkaat kaarteet on mennyt erittäin hyvin jo alusta asti Cuppia ja juuri tuo rytmitys jarrulta kaasulle ja kanttareiden käyttö sulavalinjaisesti on ollut hänellä tuolla silmiinpistävää jo jonkin aikaa, eikä sellaisia "hakuja" radan ulkopuolelle tai linjalta lipeämisiä ole tullut. Toinen voitto kauteen ja uralle viides.
Yllättäen JGR:n vahva miehitys top-5:ssa jälleen antaa sellaisen huvittavankin mielentilan, kun kausi on edennyt jo kalkkiviivoille runkosarjassa niin tämä talli sen kuin jaksaa repiä hyviä sijoja kisa toisensa jälkeen ilman sen kummempia köyden kiristymisiä toisten tallejen suunnalta. Tosin, alku- ja keskikautta dominoivat Kyle Buschin ja Martin Truex Jr:n voitot, niin nyt ei ole niitä tullut mutta nyt kaikki tallin autot (ehkäpä miinus-1) ajelee usein viiden joukkoon. Denny Hamlinin myös kolme voittoa kun plakkariin tilitetään niin on tukkaa monelta vauhdissa lähtenyt! WGI:n reississä Martin Truex Jr. oli toinen, DH kolmas ja Erik Jones neljäs (pian varmasti hänkin jo voittaa tällä kaudella). Kyle Busch oli tällä kertaa porukan "hitain" oltuaan 11:sta, jota joudutti monen monituista eri onnettomuutta aina omasta spinnistä Bubba Wallacen kanssa nahisteluun (piruetit mieheen toisen auttamana) ja William Byronin kanssa olleeseen erimielisyyteen. Tallin tekninen tallikaveri eri pilttuusta, Matt DiBenedetto, oli hienosti kuudes. Hän tosin taitaa moottoriradat taitavasti, mutta kyllä myös nyt saa olla autoonkin tyytyväinen kaikkinensa.
Kevin Harvick ei sunnuntaina joutunut hirveästi repimään suorituksensa päälle, koska jo aika alussa kävi selväksi ettei voitosta ilman taktiikoiden auttelemana, ajeta. Toki auto parani kisan edetessä, mutta siltikin tarina oli jokseenkin sama kuin Sonomassa, että nykypaketilla m'radoilla vauhti on nelostiimillä siinä sijojen 5-10 välimaastossa. Auto kyllä oli lyhyemmällä jaksolla Watkins Glenin ratamaisemissa ihan hyväkin kärkeä ajatellen vauhdillisesti etenkin loppupuolella kisaa, mutta kun kierroksia tuli lisää niin myös sijoitus alkoi elämään vauhtisuuntaan miinuksellisesti tai jäi johonkin niille sijoille missä oli +1/-1 suhdanteena.
Watkins Glenissä nähtiin kaikennäköistä pientä ja isompaa draamaa kilpailun aikana - tapahtumia siis riitti ihan mukavahkosti. KyBun ja Darrell Wallace Jr:n yhteenoton lisäksi myös Jimmie Johnson intoutui kisan jälkeen ottamaan Ryan Blaneyn tiukkaan puhutteluun radalla tapahtuneen onnettomuuden takia jossa JJ meni perä edellä rengaskasaan "karusellissä"; pääsi kuitenkin jatkamaan ja ajoi maaliin sijalla 19:sta - sekä kaikesta huolimatta on jaetulla 16:sta tilalla pisteissä. Kisan jälkeen tullut pienimuotoinen verbaalinen yhteenotto on siinä mielessä kummallinen, ettei kumpikaan juurikaan tälläistä tee, mutta kuinka niin sopusuhtainen kuskikavalkaadi luonteenpiirteiltään verraten rennosti varikolla ollen - voi olla näin taas epäsopuisessa selvittelyssä normaaliseen olotilaan katsoen? Toiseksi toki se maininta mikä kanssa pistää ihmettelemään, että tämä ei kylläkään ole ensimmäinen kerta kun radalla näillä kahdella on selvitettävänsä ollut mutta nyt oli jo eskaloitumista havaittavissa.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/gobowling-at-the-glen/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Cup jatkaa yhteenottoaan toistamiseen tähän sesonkiin Michiganin kaksimailisella hirmuteatterin installaatiolla, jossa kisa starttaa napsakasti jälleen sunnuntai-illan rattona. Lava-autosarja ajaa myös samalla miljööllä lauantai-alkuillasta, mutta Xfinity on vuorostaan alkuillasta samana päivänä Mid-Ohion moottoriradalla. Aika mielenkiintoisia vauhdikkuutta että ratintaittoa vaativia kaarteita luvassa tähän otantaan viikonlopuksi.
Yllättäen JGR:n vahva miehitys top-5:ssa jälleen antaa sellaisen huvittavankin mielentilan, kun kausi on edennyt jo kalkkiviivoille runkosarjassa niin tämä talli sen kuin jaksaa repiä hyviä sijoja kisa toisensa jälkeen ilman sen kummempia köyden kiristymisiä toisten tallejen suunnalta. Tosin, alku- ja keskikautta dominoivat Kyle Buschin ja Martin Truex Jr:n voitot, niin nyt ei ole niitä tullut mutta nyt kaikki tallin autot (ehkäpä miinus-1) ajelee usein viiden joukkoon. Denny Hamlinin myös kolme voittoa kun plakkariin tilitetään niin on tukkaa monelta vauhdissa lähtenyt! WGI:n reississä Martin Truex Jr. oli toinen, DH kolmas ja Erik Jones neljäs (pian varmasti hänkin jo voittaa tällä kaudella). Kyle Busch oli tällä kertaa porukan "hitain" oltuaan 11:sta, jota joudutti monen monituista eri onnettomuutta aina omasta spinnistä Bubba Wallacen kanssa nahisteluun (piruetit mieheen toisen auttamana) ja William Byronin kanssa olleeseen erimielisyyteen. Tallin tekninen tallikaveri eri pilttuusta, Matt DiBenedetto, oli hienosti kuudes. Hän tosin taitaa moottoriradat taitavasti, mutta kyllä myös nyt saa olla autoonkin tyytyväinen kaikkinensa.
Kevin Harvick ei sunnuntaina joutunut hirveästi repimään suorituksensa päälle, koska jo aika alussa kävi selväksi ettei voitosta ilman taktiikoiden auttelemana, ajeta. Toki auto parani kisan edetessä, mutta siltikin tarina oli jokseenkin sama kuin Sonomassa, että nykypaketilla m'radoilla vauhti on nelostiimillä siinä sijojen 5-10 välimaastossa. Auto kyllä oli lyhyemmällä jaksolla Watkins Glenin ratamaisemissa ihan hyväkin kärkeä ajatellen vauhdillisesti etenkin loppupuolella kisaa, mutta kun kierroksia tuli lisää niin myös sijoitus alkoi elämään vauhtisuuntaan miinuksellisesti tai jäi johonkin niille sijoille missä oli +1/-1 suhdanteena.
Watkins Glenissä nähtiin kaikennäköistä pientä ja isompaa draamaa kilpailun aikana - tapahtumia siis riitti ihan mukavahkosti. KyBun ja Darrell Wallace Jr:n yhteenoton lisäksi myös Jimmie Johnson intoutui kisan jälkeen ottamaan Ryan Blaneyn tiukkaan puhutteluun radalla tapahtuneen onnettomuuden takia jossa JJ meni perä edellä rengaskasaan "karusellissä"; pääsi kuitenkin jatkamaan ja ajoi maaliin sijalla 19:sta - sekä kaikesta huolimatta on jaetulla 16:sta tilalla pisteissä. Kisan jälkeen tullut pienimuotoinen verbaalinen yhteenotto on siinä mielessä kummallinen, ettei kumpikaan juurikaan tälläistä tee, mutta kuinka niin sopusuhtainen kuskikavalkaadi luonteenpiirteiltään verraten rennosti varikolla ollen - voi olla näin taas epäsopuisessa selvittelyssä normaaliseen olotilaan katsoen? Toiseksi toki se maininta mikä kanssa pistää ihmettelemään, että tämä ei kylläkään ole ensimmäinen kerta kun radalla näillä kahdella on selvitettävänsä ollut mutta nyt oli jo eskaloitumista havaittavissa.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/gobowling-at-the-glen/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Cup jatkaa yhteenottoaan toistamiseen tähän sesonkiin Michiganin kaksimailisella hirmuteatterin installaatiolla, jossa kisa starttaa napsakasti jälleen sunnuntai-illan rattona. Lava-autosarja ajaa myös samalla miljööllä lauantai-alkuillasta, mutta Xfinity on vuorostaan alkuillasta samana päivänä Mid-Ohion moottoriradalla. Aika mielenkiintoisia vauhdikkuutta että ratintaittoa vaativia kaarteita luvassa tähän otantaan viikonlopuksi.
BudLightJaguar
Well-known member
Oijoi mikä pelastus #2 Kezelowskilta. Siinä mentiin kylki edellä ja pelkällä vanteella. Näkyy olevan Michiganin pinta aika rankka renkaille.
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Hieno kisa oli, joka sai myös mitä upeimman ja odotetuimman tuloksen, kun Kevin Harvick onnistui kuin onnistuikin säästämään bensaa tarpeeksi voittoon - ja kyllähän sitä mukavasti ylikin jäi kun hän poikaansa Keelania kyyditytti reissin jälkimainingeissa ja voittajan ympyräänkin asti auto edelleen surffasi. Bensansäästössä auto näyttää hyviä lukemia kompetitioiniin verraten kärjessä ja peukkua suurehkoa tälle jos kisat venyvät näihin trillerimäisiin otantoihin. Etenkin kun toinen voitto tuli näin lyhyen ajan sisään ja vielä back-to-back voitot suoraan vuoden takaisista kahdesta reissistä tämän vuoden kahteen (kalenteripaikallaan, siis) oleviin samoihin vääntöihin, niin voi tyytyväinen olla. Lisäpisteitä taas viisi lisää playoffplakkariin ja kaksi voittoa kauteen taktiikoin (NHMS:llä vanhemmat renkaat lopussa, nyt Michiganissa venytettiin auton sietokykyä ajella köykäsin tankein) joten seuraava voi mitä ehkäpä luultavammin olla täysin vauhdillinen voitto ilman faktoreita muuttuvia sellaisia vaikka nämä voitot myös erittäin hienoja ovatkin Michiganissa kisassa KH ajeli vahvan kisan muutoinkin, mutta voittoon tarvittiin juurikin se pieni (tai iso, miten sen ottaa) muuttuja jotta voitosta toden teolla ajettiin; muutoin auto oli kuitenkin ihan hyvissä top-5 iskukyvyssä päivän aikana ja hieman matalampitasoisen 30%-55% kisapituuden jälkeen auto alkoi jälleen elämään ja ohituksiakin alkoi tulla noukittuna ihan kelpaavaan nakutukseen. Tästä on joka tapauksessa erittäin vauhdikkaasti mukava jatkaa Bristoliin!
Kuten Loudonissa niin nyt myös MIS:llä Denny Hamlin oli toinen - kuvastaa mitä vauhtia tämä kaara ja tiimi on viime aikoina fieldille tarjoilut, mutta myös kertoo tarinansa onnistuneesta comebäckistä kärkikohinoihn takaisin ja vielä uuden tiimipomo kera. MIS:llä Hamlin oli eräässä vaiheessa jopa tyrmäävän ylivoimainen joskin vääntelyn lähestyttyä loppusilausta vailla valmista lättyä uunista pöytään, DH hieman menetti auton iskukapasiteettiaan ja jäi tällä kertaa hiuksen hienosti voitosta, mutta ei kauas kuitenkaan Harvickista. Suurin syy minkä takia hän ei aivan lopussa saanut sitä samaa irti mitä ennen ja suurin piirtein puoliväliä aparaattia, oli yksinkertaisesti pienimuotoinen vauhdintiputus siitä parhaasta mitä reississä nähtiin, kun kärkitohinoissa hän otti auton jos toisen mittaa äkkiä kaarteessa Michiganissa kiinni, joka on aika kovaa vauhtia - vielä siis kärjessä vaikka autot ovat kaarteissa aika identtisiä tällä radalla - joten kertoo minkälaisesta menopelistä oli #11 autosta kyse.
Kyle Larson tuli kolmanneksi, joka tällä porukalla oli aika maistuva vaikka vieläkään ei KL ole tällä kaudella säväyttänyt pistekisoissa (olisiko tämä aeropaketti kuitenkin vielä krakkaamatta täysin), paljon kierroksia johtanut M. Truex Jr. neljäs ja KH:n tallikaveri Daniel Suarez viides.
Kisassa oli tapahtumaa jos toistakin ja Brad K:n piruetit rengasrikkoineen olivat oikeastaan Pensken hyvän kisan se pannukakuksi vienti -vaihe yhteensummattuna - ei siis tullut menestystä tärkeällä radalla kaikille valmistajille, mutta eri toten Penskelle ja kotiradallaan kierroksia ajelleelle Keselowskille. Kummatkin kuskeista johtivat eniten rundeja (Kese 66 ja JoLo 52) mutta top-20:n hieman paremmalle puolelle päätyivät lopulta. Jimmie Johnson kiperöitti omia playoffiin pääsymahdollisuuksia rysäytettyään seinään lähes hyvin pian aloitussummerin soitua (ja tuli maaliin häntäpäässä) mutta sai kuitenkin kohtalontoverin Clint Bowyerista joka joutui keskeyttämään kovan seinäosuman jälkeen ja näin ollen venynyt piste-ero ei lopulta niin suuri kisan jälkeen ollutkaan pleijariviivalla. CB on vain 12:sta pistettä JJ:tä edellä viivalla ja väliin mahtuu myös Daniel Suarez.. Jännä nähdä miten kolmen kisan jälkeen käy SHR:n miehille ja seitsemänkertaiselle sekä ketä muita (Ryan Newmanin lisäksi) mahdollisesti tuossa sopassa pitää vahvasti omasta kauhastaan kiinni.
Michiganin kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/consumers-energy-400/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Uutisia myös kantautui NASCARin suunnalta tällä viikolla, kun David Ragan ilmoitti kisauransa lopettamisesta tämän kauden jälkeen Front Row'n kuljettajana ja uutinen josta itse yllätyin, oli, että Matt DiBenedetto ei jatkaisin Leavine Familyn kuljettajana tämän kauden jälkeen joka sinällään on erikoista ottaen nuo hyvät kisasuoritukset viime aikoina huomioon - ja pienistä talleista kuitenkin kolmantena pisteissä jos näin laskee (edellä Paul Menard ja Chris Buescher). Erik Jones ilmeisemmin ja ansaitusti viime aikojen perusteella tulisi jatkamaan Joe Gibbsin #20 autossa ja Christopher Belliä on Xfinitysta uumoiltu tuohon #95 auton rattiin ensi kaudeksi. Toki, hyvä valinta ja Xfinity-sarjan voittokuninkaat tällä kaudella - Christopher Bell (5) ja Cole Custer (4) - mitä todennäköisemmin ensi kaudella jo Cupissa ajavat. Ei sadan prosentin mahdollisuudella mutta lähelle; kummatkin ovat esittäneet otteita tuossa kanssa kovassa sarjassa jotka ovat Cup-kuskille tyypillisiä ja vielä eri ratojen katraassa.
Ensi yöstä alkaen alkaa mielenkiintoinen kolmen koplan kisaviikonloppu kun sekä Gander Outdoors Truck Series että Xfinity Series ovat Monster Energy Cup Seriesin mukana maailman nopeimmalla lyhytradalla Bristol Motor Speedwayn ovaalilla. Erittäin jännittävä ja tunnepitoinen gladiaattoreiden areenalla käytävä vääntö huipentuu kuninkuusluokan kisaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä!
Michiganissa kisassa KH ajeli vahvan kisan muutoinkin, mutta voittoon tarvittiin juurikin se pieni (tai iso, miten sen ottaa) muuttuja jotta voitosta toden teolla ajettiin; muutoin auto oli kuitenkin ihan hyvissä top-5 iskukyvyssä päivän aikana ja hieman matalampitasoisen 30%-55% kisapituuden jälkeen auto alkoi jälleen elämään ja ohituksiakin alkoi tulla noukittuna ihan kelpaavaan nakutukseen. Tästä on joka tapauksessa erittäin vauhdikkaasti mukava jatkaa Bristoliin!Kuten Loudonissa niin nyt myös MIS:llä Denny Hamlin oli toinen - kuvastaa mitä vauhtia tämä kaara ja tiimi on viime aikoina fieldille tarjoilut, mutta myös kertoo tarinansa onnistuneesta comebäckistä kärkikohinoihn takaisin ja vielä uuden tiimipomo kera. MIS:llä Hamlin oli eräässä vaiheessa jopa tyrmäävän ylivoimainen joskin vääntelyn lähestyttyä loppusilausta vailla valmista lättyä uunista pöytään, DH hieman menetti auton iskukapasiteettiaan ja jäi tällä kertaa hiuksen hienosti voitosta, mutta ei kauas kuitenkaan Harvickista. Suurin syy minkä takia hän ei aivan lopussa saanut sitä samaa irti mitä ennen ja suurin piirtein puoliväliä aparaattia, oli yksinkertaisesti pienimuotoinen vauhdintiputus siitä parhaasta mitä reississä nähtiin, kun kärkitohinoissa hän otti auton jos toisen mittaa äkkiä kaarteessa Michiganissa kiinni, joka on aika kovaa vauhtia - vielä siis kärjessä vaikka autot ovat kaarteissa aika identtisiä tällä radalla - joten kertoo minkälaisesta menopelistä oli #11 autosta kyse.
Kyle Larson tuli kolmanneksi, joka tällä porukalla oli aika maistuva vaikka vieläkään ei KL ole tällä kaudella säväyttänyt pistekisoissa (olisiko tämä aeropaketti kuitenkin vielä krakkaamatta täysin), paljon kierroksia johtanut M. Truex Jr. neljäs ja KH:n tallikaveri Daniel Suarez viides.
Kisassa oli tapahtumaa jos toistakin ja Brad K:n piruetit rengasrikkoineen olivat oikeastaan Pensken hyvän kisan se pannukakuksi vienti -vaihe yhteensummattuna - ei siis tullut menestystä tärkeällä radalla kaikille valmistajille, mutta eri toten Penskelle ja kotiradallaan kierroksia ajelleelle Keselowskille. Kummatkin kuskeista johtivat eniten rundeja (Kese 66 ja JoLo 52) mutta top-20:n hieman paremmalle puolelle päätyivät lopulta. Jimmie Johnson kiperöitti omia playoffiin pääsymahdollisuuksia rysäytettyään seinään lähes hyvin pian aloitussummerin soitua (ja tuli maaliin häntäpäässä) mutta sai kuitenkin kohtalontoverin Clint Bowyerista joka joutui keskeyttämään kovan seinäosuman jälkeen ja näin ollen venynyt piste-ero ei lopulta niin suuri kisan jälkeen ollutkaan pleijariviivalla. CB on vain 12:sta pistettä JJ:tä edellä viivalla ja väliin mahtuu myös Daniel Suarez.. Jännä nähdä miten kolmen kisan jälkeen käy SHR:n miehille ja seitsemänkertaiselle sekä ketä muita (Ryan Newmanin lisäksi) mahdollisesti tuossa sopassa pitää vahvasti omasta kauhastaan kiinni.
Michiganin kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/consumers-energy-400/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Uutisia myös kantautui NASCARin suunnalta tällä viikolla, kun David Ragan ilmoitti kisauransa lopettamisesta tämän kauden jälkeen Front Row'n kuljettajana ja uutinen josta itse yllätyin, oli, että Matt DiBenedetto ei jatkaisin Leavine Familyn kuljettajana tämän kauden jälkeen joka sinällään on erikoista ottaen nuo hyvät kisasuoritukset viime aikoina huomioon - ja pienistä talleista kuitenkin kolmantena pisteissä jos näin laskee (edellä Paul Menard ja Chris Buescher). Erik Jones ilmeisemmin ja ansaitusti viime aikojen perusteella tulisi jatkamaan Joe Gibbsin #20 autossa ja Christopher Belliä on Xfinitysta uumoiltu tuohon #95 auton rattiin ensi kaudeksi. Toki, hyvä valinta ja Xfinity-sarjan voittokuninkaat tällä kaudella - Christopher Bell (5) ja Cole Custer (4) - mitä todennäköisemmin ensi kaudella jo Cupissa ajavat. Ei sadan prosentin mahdollisuudella mutta lähelle; kummatkin ovat esittäneet otteita tuossa kanssa kovassa sarjassa jotka ovat Cup-kuskille tyypillisiä ja vielä eri ratojen katraassa.
Ensi yöstä alkaen alkaa mielenkiintoinen kolmen koplan kisaviikonloppu kun sekä Gander Outdoors Truck Series että Xfinity Series ovat Monster Energy Cup Seriesin mukana maailman nopeimmalla lyhytradalla Bristol Motor Speedwayn ovaalilla. Erittäin jännittävä ja tunnepitoinen gladiaattoreiden areenalla käytävä vääntö huipentuu kuninkuusluokan kisaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä!
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Denny Hamlinin loistava viretykitys ei näe loppuaan ja Bristolissa tullut voitto erinomaisen ajoneuvon siivittämänä toivat kauden neljännen kihauksen sekä aika varmasti lupauksen tälläisen kyydin ollessa hänellä päällään, mestaruudesta tulee todennäköisesti ajamaan. DH voi olla toisinaan jopa flegmaattinen ja kausina jolloin voittaisikin kisan tai kaksi (tai enemmän) niin ei välttämättä lainkaan verry kärjen kanssa kamppailuun kuin tietyillä venueilla ja tietyn aikaa kaudesta - perusvauhti ei aivan tarjoa suoraa haastetta kärjelle, mutta jos hän saa jonkinlaisen kipinän takaisin #11 autoon niin hän ajaa kuin kone ja on eräistä vakuuttavimmista NASCAR-kuljettajista. Siis hirveä ero kahdella ääripäällä kun samasta hemmosta puhutaan. Kaksi kertaa tämän saman "kovantason" tykityksen olen hänen urallaan tähän mennessä nähnyt jolloin hän oikein oli valmis mestariksi - nämä olivat vuodet 2010 ja 2013. Kummallakin kerralla taisi hieman jäädä vajaaksi ratin ja penkin välistä sekä tuoreemmalla vuosikerralla taisi tekniikkakin väljähtää h-hetkillä. Kuskina hänellä on ollut ajoittain taipumusta ajovirheisiin ja kolareihin, mutta taas luottamusta piukassa ollen ajaa kerta kaikkiaan hyvätasoista sarjaa kuin golffia puttaisi vähillä ylilyönneillä. La-su yönä ajetussa kisassa hän ajoi itsensä vielä voittoon nousujohteisen kokonaisvaltaisesti hyvän kisan päätteeksi, eli saa nähdä mitä tulema pitää tämän tiimin kohdalta sekä kokonaisuutena JGR:llä joka organisaationa kulkee ihan omia reittejään.
JGR:n teknisenä yhteistyötiiminä menelevä LFR meinasi tempaista jättiyllätyksen housuntaskuistaan ja voitattaa koko potin Matt Di:n voimalla joka tuli lopulta toiseksi ja varmasti moni kannattaja oli kyynelet kaverin puolesta poskilla (kuten kuski itse) menneestä voitosta, mutta millä suorituksella joka olisi pudotuspeleihin vienyt sekä kaiken lisäksi pienellä tiimillä joka ei ole koskaan ennen Cupissa voittanut; tuohon lisänä erittäin hyvä kausi ja mahdollisuus vielä oikeasti pleijareihin... Ja niin, kaverin ollessa ratissa joka ei enää ensi vuonna aja tuolla paikalla suoritteistaan huolimatta joten oli aika monta monessa, mutta avasi tietysti oviakin koska näytti mihin on kykeneväinen ajamaan kuljettajana. Tämä tiimi on yksi hyvä esimerkki JGR:n kalustosta, kun vertaa tätä ja viime kautta tällä tiimillä kun nyt on saanut teknistä tukea isolta tekijältä. Kyllä, tekninen tuki ei oikeastaan ole ollut mikään vippakonsti menestykseen (Truex Jr. ajoi FR:llä kuitenkin menestyneesti ennen kun alkoivat tehdä yhteistyötä JGR:n kanssa) ja on ollut enemmän kiinni omasta päästä sopimusta miten apupaketit toiselta puolelta otetaan vastaan, mutta siitä voi olla suunnatonta hyötyäkin kuten tämä diili #95 tiimin kanssa on näyttänyt ja näyttää Joe Gibbsin organisaation iskukyvystä samalla hengenvedolla tähän hetkelöön. Mitä tulee Matt DiBenedettoon niin kyllä hän tulee töitä saamaan jatkossa kuskina - takuuvarmaa lupausta pitämän ja ehkäpä ihan tekijäautossakin, mutta aika näyttää. Hieno kisa kuitenkin!
Kisassa oli muutamia tiukkojakin tilanteita, pyörähdyksiä, seinään osumisia, rengasrikkoja ja yksi "isohkon tapainen"; Kevin Harvick ei ollut näissä missään osallisena, mutta Michiganin hienon voiton siivittämänä tällä kertaa jäi luu käteen Bristolissa - joka oli valtava sääli, kun auto oli kisan alkupuolella todella hyvä enkä voittotaisteluun liitettäytymistä hänen toimestaan olisin pitänyt lainkaan liioteltuna, päinvastoin, KH oli ihan radan nopeimpia eri toten pitkillä vedoilla ja oli ollut mukava nähdä mihin meno olisi voinut kantaa.. Vähän ennen kisan puoltaväliä kuitenkin varikolla vaihdelaatikko petti ja kisa jäi siihen; suunta oli enää vain seinän taakse ja auto parkkiin hanskojen lähtiessä kämmenten päältä poies. Pakko kuitenkin mainita että hyvä kisa oli ennen tuota ja voittoja on nyt kaksi plakkarissa niin ei harmituskerroin nouse aivan niin tähtien korkeudelle - ja samalla myös tekniikkapuolta pystytään puntaroimaan viimeisillä kierroksilla ennen kun tosikisat mestaruuteen kiipeävin portautusten alkavat.
Keselowskilla on ollut jokseenkin kummallinen suhde Bristolin kanssa, että parhaimillaan hän on todellakin ajanut voittoa rullalla kotipitäjään, mutta toisinaan hän ajaa erittäin vaisujakin, suuntaa-antamattomia pliisuhkoitakin vääntelyitä ilman selkeitä tulosvarotuksia - kyllä, hänelle on tänä päivänä paljon käsikirjoituksena tämän otannon tarjoamia vastikkeita monellakin eri radalla mutta katsoen voittoplakkaria tälläkin sesongilla, niin kyllähän hän taitaa tämän ajotavan erinomaisesti. Sen jälkeen kun BMS:llä ajolinjaa alettiin jälleen painattamaan koko radalta lähemmäs sitä "old time's groovea" niin hän ei ollut niin hyvä kun ylälinjalla ajettaessa pääsääntöisesti. Nyt la-su yönä kun linja nousi kisan edetessä koko radan leveyttä kantavaksi ja kun ylilinjamakin pelasi hyvihkölti niin Brad K:kin tuli maaliin kolmantena onnistuneen iltareissailun kuittaavana.
Bristolin tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/bass-pro-shops-nra-night-race/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Monster Energy Cup Series jatkaa seuraavaksi kisailuaan runsaan puolentoista viikon päästä oikealla herkkupalalla, kun luvassa on Darlingtonin kiperät ja ahtaloiset kaartelot radalla jota vaikea kesyttää on - tuo kisalähetys alkaa tuolloin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ensi (eli tänä) viikonloppuna kuitenkin lauantai-iltana Xfinity seikkailee Road American maaperällä ja vuorostaan sunnuntai-iltana lava-autot piipahtavat ajamassa samanlaista rataformaattia Kanadan puolella, joten vaikka kunkkusarja heittää vuoden viimeisen lepoviikkonsa ennen loppurytinää niin alasarjat tarjoilevat aika timanttista ratin kanssa vehkeilyä ensi viikonlopun riennoksi.
JGR:n teknisenä yhteistyötiiminä menelevä LFR meinasi tempaista jättiyllätyksen housuntaskuistaan ja voitattaa koko potin Matt Di:n voimalla joka tuli lopulta toiseksi ja varmasti moni kannattaja oli kyynelet kaverin puolesta poskilla (kuten kuski itse) menneestä voitosta, mutta millä suorituksella joka olisi pudotuspeleihin vienyt sekä kaiken lisäksi pienellä tiimillä joka ei ole koskaan ennen Cupissa voittanut; tuohon lisänä erittäin hyvä kausi ja mahdollisuus vielä oikeasti pleijareihin... Ja niin, kaverin ollessa ratissa joka ei enää ensi vuonna aja tuolla paikalla suoritteistaan huolimatta joten oli aika monta monessa, mutta avasi tietysti oviakin koska näytti mihin on kykeneväinen ajamaan kuljettajana. Tämä tiimi on yksi hyvä esimerkki JGR:n kalustosta, kun vertaa tätä ja viime kautta tällä tiimillä kun nyt on saanut teknistä tukea isolta tekijältä. Kyllä, tekninen tuki ei oikeastaan ole ollut mikään vippakonsti menestykseen (Truex Jr. ajoi FR:llä kuitenkin menestyneesti ennen kun alkoivat tehdä yhteistyötä JGR:n kanssa) ja on ollut enemmän kiinni omasta päästä sopimusta miten apupaketit toiselta puolelta otetaan vastaan, mutta siitä voi olla suunnatonta hyötyäkin kuten tämä diili #95 tiimin kanssa on näyttänyt ja näyttää Joe Gibbsin organisaation iskukyvystä samalla hengenvedolla tähän hetkelöön. Mitä tulee Matt DiBenedettoon niin kyllä hän tulee töitä saamaan jatkossa kuskina - takuuvarmaa lupausta pitämän ja ehkäpä ihan tekijäautossakin, mutta aika näyttää. Hieno kisa kuitenkin!
Kisassa oli muutamia tiukkojakin tilanteita, pyörähdyksiä, seinään osumisia, rengasrikkoja ja yksi "isohkon tapainen"; Kevin Harvick ei ollut näissä missään osallisena, mutta Michiganin hienon voiton siivittämänä tällä kertaa jäi luu käteen Bristolissa - joka oli valtava sääli, kun auto oli kisan alkupuolella todella hyvä enkä voittotaisteluun liitettäytymistä hänen toimestaan olisin pitänyt lainkaan liioteltuna, päinvastoin, KH oli ihan radan nopeimpia eri toten pitkillä vedoilla ja oli ollut mukava nähdä mihin meno olisi voinut kantaa.. Vähän ennen kisan puoltaväliä kuitenkin varikolla vaihdelaatikko petti ja kisa jäi siihen; suunta oli enää vain seinän taakse ja auto parkkiin hanskojen lähtiessä kämmenten päältä poies. Pakko kuitenkin mainita että hyvä kisa oli ennen tuota ja voittoja on nyt kaksi plakkarissa niin ei harmituskerroin nouse aivan niin tähtien korkeudelle - ja samalla myös tekniikkapuolta pystytään puntaroimaan viimeisillä kierroksilla ennen kun tosikisat mestaruuteen kiipeävin portautusten alkavat.
Keselowskilla on ollut jokseenkin kummallinen suhde Bristolin kanssa, että parhaimillaan hän on todellakin ajanut voittoa rullalla kotipitäjään, mutta toisinaan hän ajaa erittäin vaisujakin, suuntaa-antamattomia pliisuhkoitakin vääntelyitä ilman selkeitä tulosvarotuksia - kyllä, hänelle on tänä päivänä paljon käsikirjoituksena tämän otannon tarjoamia vastikkeita monellakin eri radalla mutta katsoen voittoplakkaria tälläkin sesongilla, niin kyllähän hän taitaa tämän ajotavan erinomaisesti. Sen jälkeen kun BMS:llä ajolinjaa alettiin jälleen painattamaan koko radalta lähemmäs sitä "old time's groovea" niin hän ei ollut niin hyvä kun ylälinjalla ajettaessa pääsääntöisesti. Nyt la-su yönä kun linja nousi kisan edetessä koko radan leveyttä kantavaksi ja kun ylilinjamakin pelasi hyvihkölti niin Brad K:kin tuli maaliin kolmantena onnistuneen iltareissailun kuittaavana.
Bristolin tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/bass-pro-shops-nra-night-race/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Monster Energy Cup Series jatkaa seuraavaksi kisailuaan runsaan puolentoista viikon päästä oikealla herkkupalalla, kun luvassa on Darlingtonin kiperät ja ahtaloiset kaartelot radalla jota vaikea kesyttää on - tuo kisalähetys alkaa tuolloin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Ensi (eli tänä) viikonloppuna kuitenkin lauantai-iltana Xfinity seikkailee Road American maaperällä ja vuorostaan sunnuntai-iltana lava-autot piipahtavat ajamassa samanlaista rataformaattia Kanadan puolella, joten vaikka kunkkusarja heittää vuoden viimeisen lepoviikkonsa ennen loppurytinää niin alasarjat tarjoilevat aika timanttista ratin kanssa vehkeilyä ensi viikonlopun riennoksi.
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Kausi lähenee kalkkiviivojaan ja pisteitä sekä voittoja runkosarjaan on jaossa enää yhdessä kisassa - pleijareihin menijöille vuorostaan rungon päätösmatka Indyssä tarjoaa lisäpisteitä voiton myötä ja totta kai, sesongin ykkönen pisteissä kippaa saldoonsa komean pytyn ennen pudotuspelikarnevaaleja. Darlingtonissa kuitenkin su-ma yönä (itse asiassa maanantaiaamuna; startti venyi yli kolme tuntia odotetusta, eli varttia vaille kaksi olikin viiden nurkkaa kun menot alkoivat) ajettiin sateen siirrettyä kisan alkua monella tunnilla, erittäin viihdyttävä kisa kaikkinensa vaikka Darlingtonin tutut seinämät eivät mitenkään erikoissuurta haastetta tänäkään vuonna heittäneet vaikka nimensä veroisia ovatkin. Xfinity-sarjan kisassa Justin Allgaier osui tiettävästi kameroihin tarttuneiden osumien jälkeen kuudesti väännöissä seinämuuriin ja mahdollisesti lisää oli vielä kuvien ulkopuolellakin, tullen siitä huolimatta kympin joukossa maaliin tuossa kisassa. Tuo on Darlingtonin viivausta parhaimillaan. Vuorostaan Cupissa kisan voittoon ajoi uransa toisen kerran ja erinomaisella suorituksella Erik Jones jonka voitto on ilmassa perhosena liidellyt, mutta tallikaverien voitettua neljä mieheen, ajatteli hänkin ottaa sitten kauden ensimmäisen myös pois pöydältä lillumasta.
Erik Jones paranteli näin jo alkujaan tikettiään jälkipeleihin kautta ja vaikka vielä joutuu työskentelemään takamatkalla tallikavereihin nähden, niin omaa erinomaisen potentiaalin viskoa horisontissa mainiotakin jälkeä vielä tämän kauden puolella. Darlingtonissa hän ajoi hyvä kisan - tasapainoisen sellaisen - koko matkan ajalta ja lopussa kiitos seisoi hänen pidettyään kovaa takaa tullutta tallikaveriaan Kyle Buschia takanaan, joka joutui lopussa ajamaan niin limitillä saadakseen johdossa olleen nuoren tiimikamunsa otteeseensa, että kolautti kahdesti seinämiin ja tippui kolmanneksi (kiitos isojen erojen, niin pystyi monta monta sekuntia hitaammin kärkeä lötköttelemään viivan yli kolmantena piestyllä toisella auton puoliskollaan). Voitosta paljon kertoo sekin, että kolmanneksi lopulta tipahtanut KyBu ja toiseksi tullut Kyle Larson olivat liikkeellä erittäin hyvillä autoilla ja KL:n osalta pudotuspeleihin lähtö ehdottomasti huutaisi ainakin yhtä voittoa ennen ja nyt kävi jo lähellä - hänellä oli ehkäpä keskimääräisesti radan paras auto kilpailun ajalta, etenkin kisan loppupuolella, mutta jäi hänkin hieman hampaattomaksi iskun hetkillä. Kyle Busch vuorostaan Indianapolisin kisan jälkeen pokkaa jo satavarmasti mestaruuden runkosarjasta (jälleen) joten hän on samoilla jalanjäljillä viime kauden kanssa.
Kevin Harvick on päättämässä runkosarjaa hyvin ja oli Darlingtonissa neljäs - erityisesti plussaa tulee siitä, että jokseenkin tasapaksun sekä keskeneräisenkin ajamisen jälkeen kisan alusta aina puoleen väliin asti, tiimi ja KH paransi selkeästi menoaan. Menojalan polkaistua suoraksi ei vieläkään mitään kiituroitu rataa rullalle vaan noukkimiset tapahtui varikolla ja radan puolella pikkuhiljaltaan mutta auto oli jo hyvä ajettava ja neljäs sija on itse asiassa parhain aikoihin, joten ei paha jatkaa sesongin päätöskierrokselle sekä heittäyttää siitä tuloksen kanssa itseään pudotuspeleihin valmiina tekeleenä ajamaan pyhästä, eli mestaruudesta.
Kisassa todella vahvasti esiintyneet Denny Hamlin, Kurt Busch ja Jimmie Johnson olivat mukana samassa rytäkässä myöhemmässä vaihetta kilpailua joka etenkin JJ:lle oli paha paikka pudotuspelejä ajatellen. Toki hän ajoi hyviä pisteitä osioista ja sai itse asiassa sijasta kuusitoista saman verran kotiin vietävää pinnojen osalta kuin KH, eli 34p., johtuen tosiaan hyvistä kahdesta osiosta ennen takaiskua. DH oli liikkeellä kanssa hyvällä autolla, mutta nyt ei Bristolin tapaan päässyt loppukirejä aloittamaan autoon tulleen vahingon takia (oli lopulta 29:s) ja taas KuBu oli todella hyvä reissin alkupuolella eikä hänkään ennen rytäkkää mitenkään otettaan menettämässä ollut; hän oli lopulta seitsemäs maalissa joten suhteellisen vähällä selvisi sitten kuitenkin. KuBulle erikoisratavenuet näyttävät olevan suosiossa ihan hymykaareihin asti tällä tiimillä, kun aikaisemmin kesällä Kentuckyn valloitti ja eikä nytkään kaukana vuorostaan ollut Darlingtonin kesyttäminen; menossa oli sellaista josta tunnistaa Kurt Buschin olevan vahva sen kisan aikana, eli heti alusta jo tekee selväksi mikä päivän kunto on.
Indyssä voitolla menee ketä vain voitottomista ja pisteillä ulkopuolella viivaa oleva jatkoon, mutta pistetilanteessa Clint Bowyer on plussalla kahdeksan verran ja vuorostaan Daniel Suarez sekä Ryan Newman jakavat viivan (DS paremmalla puolella, RN huonommalla - ja kuinka ollakkaan, ottivat myös yhteen Darlingtonissa radalla). Jimmie Johnson on edelleen kuvioissa, mutta hänellä matkaa sisäpuolelle on kahdeksantoista pistettä. Ketään muita kuvioissa ei pistetaistelussa olekkaan mukana joten tämä poppoo kamppailee kahdesta paikasta auringossa
Darlingtonin tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/bojangles-southern-500/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Seuraava kisa esittäytyy meille tämän kauden tavallisen kiertueen ja pistekisailun päätepysäkkinä, linkoutuksena kohti yleviä maita jotka taas määritellään osana kautta jolloin vuorennokkaan ekana ehtivä vie koko stipulaation. Sitä ennen kuitenkin rata joka ei tarvitse enempiä lisäkuulutuksia sen historiikista ja nostalgiasta tuottaen kylmiä väreitä ollen isona kisana hienosti sopivassa kohtaa kalenteria ja tuo todella isot puitteet pistekisaksi numero 26. Indianapolis Motor Speedwayn livelähetys startataan käyntiin sunnuntai-iltana jonka jälkeen lopullinen ruudukko taistelutantereelle pauketta, pauhua & ylpeyttä eetteröiden pyttyjahtiin käy.
Erik Jones paranteli näin jo alkujaan tikettiään jälkipeleihin kautta ja vaikka vielä joutuu työskentelemään takamatkalla tallikavereihin nähden, niin omaa erinomaisen potentiaalin viskoa horisontissa mainiotakin jälkeä vielä tämän kauden puolella. Darlingtonissa hän ajoi hyvä kisan - tasapainoisen sellaisen - koko matkan ajalta ja lopussa kiitos seisoi hänen pidettyään kovaa takaa tullutta tallikaveriaan Kyle Buschia takanaan, joka joutui lopussa ajamaan niin limitillä saadakseen johdossa olleen nuoren tiimikamunsa otteeseensa, että kolautti kahdesti seinämiin ja tippui kolmanneksi (kiitos isojen erojen, niin pystyi monta monta sekuntia hitaammin kärkeä lötköttelemään viivan yli kolmantena piestyllä toisella auton puoliskollaan). Voitosta paljon kertoo sekin, että kolmanneksi lopulta tipahtanut KyBu ja toiseksi tullut Kyle Larson olivat liikkeellä erittäin hyvillä autoilla ja KL:n osalta pudotuspeleihin lähtö ehdottomasti huutaisi ainakin yhtä voittoa ennen ja nyt kävi jo lähellä - hänellä oli ehkäpä keskimääräisesti radan paras auto kilpailun ajalta, etenkin kisan loppupuolella, mutta jäi hänkin hieman hampaattomaksi iskun hetkillä. Kyle Busch vuorostaan Indianapolisin kisan jälkeen pokkaa jo satavarmasti mestaruuden runkosarjasta (jälleen) joten hän on samoilla jalanjäljillä viime kauden kanssa.
Kevin Harvick on päättämässä runkosarjaa hyvin ja oli Darlingtonissa neljäs - erityisesti plussaa tulee siitä, että jokseenkin tasapaksun sekä keskeneräisenkin ajamisen jälkeen kisan alusta aina puoleen väliin asti, tiimi ja KH paransi selkeästi menoaan. Menojalan polkaistua suoraksi ei vieläkään mitään kiituroitu rataa rullalle vaan noukkimiset tapahtui varikolla ja radan puolella pikkuhiljaltaan mutta auto oli jo hyvä ajettava ja neljäs sija on itse asiassa parhain aikoihin, joten ei paha jatkaa sesongin päätöskierrokselle sekä heittäyttää siitä tuloksen kanssa itseään pudotuspeleihin valmiina tekeleenä ajamaan pyhästä, eli mestaruudesta.
Kisassa todella vahvasti esiintyneet Denny Hamlin, Kurt Busch ja Jimmie Johnson olivat mukana samassa rytäkässä myöhemmässä vaihetta kilpailua joka etenkin JJ:lle oli paha paikka pudotuspelejä ajatellen. Toki hän ajoi hyviä pisteitä osioista ja sai itse asiassa sijasta kuusitoista saman verran kotiin vietävää pinnojen osalta kuin KH, eli 34p., johtuen tosiaan hyvistä kahdesta osiosta ennen takaiskua. DH oli liikkeellä kanssa hyvällä autolla, mutta nyt ei Bristolin tapaan päässyt loppukirejä aloittamaan autoon tulleen vahingon takia (oli lopulta 29:s) ja taas KuBu oli todella hyvä reissin alkupuolella eikä hänkään ennen rytäkkää mitenkään otettaan menettämässä ollut; hän oli lopulta seitsemäs maalissa joten suhteellisen vähällä selvisi sitten kuitenkin. KuBulle erikoisratavenuet näyttävät olevan suosiossa ihan hymykaareihin asti tällä tiimillä, kun aikaisemmin kesällä Kentuckyn valloitti ja eikä nytkään kaukana vuorostaan ollut Darlingtonin kesyttäminen; menossa oli sellaista josta tunnistaa Kurt Buschin olevan vahva sen kisan aikana, eli heti alusta jo tekee selväksi mikä päivän kunto on.
Indyssä voitolla menee ketä vain voitottomista ja pisteillä ulkopuolella viivaa oleva jatkoon, mutta pistetilanteessa Clint Bowyer on plussalla kahdeksan verran ja vuorostaan Daniel Suarez sekä Ryan Newman jakavat viivan (DS paremmalla puolella, RN huonommalla - ja kuinka ollakkaan, ottivat myös yhteen Darlingtonissa radalla). Jimmie Johnson on edelleen kuvioissa, mutta hänellä matkaa sisäpuolelle on kahdeksantoista pistettä. Ketään muita kuvioissa ei pistetaistelussa olekkaan mukana joten tämä poppoo kamppailee kahdesta paikasta auringossa
Darlingtonin tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/bojangles-southern-500/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Seuraava kisa esittäytyy meille tämän kauden tavallisen kiertueen ja pistekisailun päätepysäkkinä, linkoutuksena kohti yleviä maita jotka taas määritellään osana kautta jolloin vuorennokkaan ekana ehtivä vie koko stipulaation. Sitä ennen kuitenkin rata joka ei tarvitse enempiä lisäkuulutuksia sen historiikista ja nostalgiasta tuottaen kylmiä väreitä ollen isona kisana hienosti sopivassa kohtaa kalenteria ja tuo todella isot puitteet pistekisaksi numero 26. Indianapolis Motor Speedwayn livelähetys startataan käyntiin sunnuntai-iltana jonka jälkeen lopullinen ruudukko taistelutantereelle pauketta, pauhua & ylpeyttä eetteröiden pyttyjahtiin käy.
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
NASCAR Monster Energy Cup Seriesin pudotuspelit käyntiin sunnuntaina!
Näytä liitetiedosto 26570
Niin sitä taas pian mennään kumit pauhaten ja kireämmän lenkin aina kierroksen lähestyttyä h-hetkeä kohti päätä ympäröivällä radalla piukkenee huomattavasti viivan sillä ikävämmällä puolella olijoille. Indianapolisin kisa ja runkosarja sai mitä upeimman päätöksen, kun Kevin Harvick dominoitti kisaa ja vei paalupaikalta voiton erittäin onnistuneen, askelmerkeilleen kohdilleen jauhaneen reissin; teki mitä kuusitoista vuotta sitten eli paalulta ruutulipulle sekä myöhempänä vielä laittamaan huulia vanhalle tiilkaistaleelle pääsuoralla. 118 johdettua kierrosta ja alun todellisen auktoriteettisen läpiviennin jälkeen kilpailun puoliväli oli hieman hankalampi, mutta auto kulki edelleen kärjen tuntumassa ja kisan tultua loppua kohti meno sen kuin otti samaa ilmaa siipien alle kuin alussa; tuosta voittoon erittäin hyvällä autolla. Hattutemppu myös tuloksena, koska kaksi ensimmäistä kisaa kauden edetessä on voitettu rengastaktiikalla, bensansäästöllä ja nyt kauden kolmas, kilpailukyvyllä. En voi tarpeeksi korostaa kuinka tyytyväinen tämän voiton olennaisesti jo momentumia parantaviin voimiin voi olla, mutta se mihin kohtaan se vielä tuli juuri pudotuspelejen alkaessa ja suorituskyvyltään suorituksella joka nostaa osakkeita siihen pisteeseen, että onko kuitenkin mestaruussuosikit a'la viime kauden (KyBu - MTJ - KH) tänä kautena myös viimeisen nelikon kyydissä finaalissa? Martin Truexilla on tosin ollut erittäin hankalia kisoja oikeastaan jo pitkälle toista kuukautta ja eikä Kyle Buschkaan ole aikoihin voittanut - joskin on ajanut kuitenkin Truexista poiketen kärjen kahinoissa mediaanisesti. Pitää muistaa, että kummallakin oli jo neljä voittoa ennen KH:n ensimmäistäkään tähän sesonkiin, joten kyllä puntit voittojen osalta tasoittumaan huomattavasti pääsivät. Tosin, Denny Hamlin oli tuosta JGR:n poppoosta loppukauden selkeitä johtohahmoja ja saalisti myös kauden osalta neljä voittoa. Kyle Busch vei ansaitusti voiton runkosarjasta vaikka Indyssä kisa päättyikin moottorin maalailtua ilmaa mäntöjen ja sylintereiden viasta kertovalla parfyymillä jolla on selkeästi havaittava väri.
Kisassa oli jo kolmatta vuotta peräkkäin aika ulosajojen ja kolareiden säväyttämä mittelö, jossa tällä kertaa näyttävimmän päivään iski Keselowski joka päätyi suurin piirtein kyljelleen kakkosen ulostulossa rengaskasan päälle hänen kolaroituaan viime kisan voittajan Erik Jonesin kanssa. Päivän ehkä surullisimmasta ja samalla aina pudotuspeleissä olleen putken katkaisi Jimmie Johnsonin pyörähdys uusintastartissa ja siitä aiheutunut joukkokolari joka johti seitsenkertaisen tippumiseen playoffeista. Samaan kastiin ajautui myös Daniel Suarez, joka tippui puhtaasti kilpailullisista syistä - hänen asemaansa ei varmasti sekään helpottanut, että tykkikautta Xfinity-sarjassa ajava Cole Custer oli SHR:n tiloissa varikolla seuraamassa kisaa, häntä on huhuttu juuri tallin juniorikuskina ottamaan mahdollisesti #41 auton kuskinpaikka, mutta DS:llä on kymmenen kisaa aikaa näyttää suorituksiaan; samoin myös JJ:n joka kertoikin voiton oleva seuraava askel tiimillä otettavaksi.
Kovasta neljän miehen kapinasta jatkopaikkojen suhteen, Clint Bowyer ja Ryan Newman, selviytyivät jatkoon pleijareihin. Tällä viikolla tuli myös uutisia koskien Wood Brothersin #21 autoa, eli Paul Menard lopettaa tähän kauteen (liittyy näin ollen David Raganin kanssa jo tiedettäviin lopettaneisiin) suhteellisen nuorella iällä kuitenkin (kuten DR:kin) ja keskittyy samanlaisesti perhe-elämään jatkossa kuten toinenkin heistä. Tämä avasi oven ja suurenkin ansaitsevan aplodien säestyksen paikan Matt DiBenedettolle joka myös ilmoitettiin auton uudeksi veivaajaksi heti välittömästi ensi kaudesta alkaen. Hyvät näytöt poikivatkin hyvän auton ajaa ja vaikka säväytysaste olisi samaa luokkaa kuin #95 autossa tällä sesongilla, niin #21 auto pystyy keskiarvollisesti kovempaa jälkeä tekemään ja ajamaan pääsääntöisesti kympin kahinoissa vaikka PM:n aikana kilpailukyky ei aivan saavuttanut odotettuja lukemia; ei huonoa mutta ei kovin hyvääkään ja hän jäi toista kautta auton ratissa pois pudotuspeleistä. Vähän on ollut Paul Menardin uran tarina, että on mielestäni hyvä kuljettaja radalla kuin radalla, mutta ei saa ihan vain tarpeeksi irti ja tulostaso runkosarjassa tällä kaudella pisteissäkin jäi juuri sinne viivan taakse niin, ettei pisteillä voinut enää pleijarivääntöihin mennä.
Indianapolisin kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/big-machine-vodka-400-at-the-brickyard-powered-by-florida-georgia-line/stn/race/
Pistetilanne lähdettäessä pleijareihin: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Pistetään paremmin pistetaulukkoa kun hommat saadaan kunnolla käyntiin Las Vegasissa, jossa viikonloppu tänään alkaa Cupin osalta. Myös alasarjat ovat omissa väännöissä mukana viikonloppuna samaisella radalla. Itse kisalähetys starttaa Las Vegasista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä - toivottavasti nyt ajallaan kun viimeksi Darlingtonissa hieman aloitus venähti Eka kierros siis Playoffeissa koostuu Las Vegasista, Richmondista ja Charlotesta. Jännittävät hetket taas luvassa kaudesta!
Näytä liitetiedosto 26570
Niin sitä taas pian mennään kumit pauhaten ja kireämmän lenkin aina kierroksen lähestyttyä h-hetkeä kohti päätä ympäröivällä radalla piukkenee huomattavasti viivan sillä ikävämmällä puolella olijoille. Indianapolisin kisa ja runkosarja sai mitä upeimman päätöksen, kun Kevin Harvick dominoitti kisaa ja vei paalupaikalta voiton erittäin onnistuneen, askelmerkeilleen kohdilleen jauhaneen reissin; teki mitä kuusitoista vuotta sitten eli paalulta ruutulipulle sekä myöhempänä vielä laittamaan huulia vanhalle tiilkaistaleelle pääsuoralla. 118 johdettua kierrosta ja alun todellisen auktoriteettisen läpiviennin jälkeen kilpailun puoliväli oli hieman hankalampi, mutta auto kulki edelleen kärjen tuntumassa ja kisan tultua loppua kohti meno sen kuin otti samaa ilmaa siipien alle kuin alussa; tuosta voittoon erittäin hyvällä autolla. Hattutemppu myös tuloksena, koska kaksi ensimmäistä kisaa kauden edetessä on voitettu rengastaktiikalla, bensansäästöllä ja nyt kauden kolmas, kilpailukyvyllä. En voi tarpeeksi korostaa kuinka tyytyväinen tämän voiton olennaisesti jo momentumia parantaviin voimiin voi olla, mutta se mihin kohtaan se vielä tuli juuri pudotuspelejen alkaessa ja suorituskyvyltään suorituksella joka nostaa osakkeita siihen pisteeseen, että onko kuitenkin mestaruussuosikit a'la viime kauden (KyBu - MTJ - KH) tänä kautena myös viimeisen nelikon kyydissä finaalissa? Martin Truexilla on tosin ollut erittäin hankalia kisoja oikeastaan jo pitkälle toista kuukautta ja eikä Kyle Buschkaan ole aikoihin voittanut - joskin on ajanut kuitenkin Truexista poiketen kärjen kahinoissa mediaanisesti. Pitää muistaa, että kummallakin oli jo neljä voittoa ennen KH:n ensimmäistäkään tähän sesonkiin, joten kyllä puntit voittojen osalta tasoittumaan huomattavasti pääsivät. Tosin, Denny Hamlin oli tuosta JGR:n poppoosta loppukauden selkeitä johtohahmoja ja saalisti myös kauden osalta neljä voittoa. Kyle Busch vei ansaitusti voiton runkosarjasta vaikka Indyssä kisa päättyikin moottorin maalailtua ilmaa mäntöjen ja sylintereiden viasta kertovalla parfyymillä jolla on selkeästi havaittava väri.
Kisassa oli jo kolmatta vuotta peräkkäin aika ulosajojen ja kolareiden säväyttämä mittelö, jossa tällä kertaa näyttävimmän päivään iski Keselowski joka päätyi suurin piirtein kyljelleen kakkosen ulostulossa rengaskasan päälle hänen kolaroituaan viime kisan voittajan Erik Jonesin kanssa. Päivän ehkä surullisimmasta ja samalla aina pudotuspeleissä olleen putken katkaisi Jimmie Johnsonin pyörähdys uusintastartissa ja siitä aiheutunut joukkokolari joka johti seitsenkertaisen tippumiseen playoffeista. Samaan kastiin ajautui myös Daniel Suarez, joka tippui puhtaasti kilpailullisista syistä - hänen asemaansa ei varmasti sekään helpottanut, että tykkikautta Xfinity-sarjassa ajava Cole Custer oli SHR:n tiloissa varikolla seuraamassa kisaa, häntä on huhuttu juuri tallin juniorikuskina ottamaan mahdollisesti #41 auton kuskinpaikka, mutta DS:llä on kymmenen kisaa aikaa näyttää suorituksiaan; samoin myös JJ:n joka kertoikin voiton oleva seuraava askel tiimillä otettavaksi.
Kovasta neljän miehen kapinasta jatkopaikkojen suhteen, Clint Bowyer ja Ryan Newman, selviytyivät jatkoon pleijareihin. Tällä viikolla tuli myös uutisia koskien Wood Brothersin #21 autoa, eli Paul Menard lopettaa tähän kauteen (liittyy näin ollen David Raganin kanssa jo tiedettäviin lopettaneisiin) suhteellisen nuorella iällä kuitenkin (kuten DR:kin) ja keskittyy samanlaisesti perhe-elämään jatkossa kuten toinenkin heistä. Tämä avasi oven ja suurenkin ansaitsevan aplodien säestyksen paikan Matt DiBenedettolle joka myös ilmoitettiin auton uudeksi veivaajaksi heti välittömästi ensi kaudesta alkaen. Hyvät näytöt poikivatkin hyvän auton ajaa ja vaikka säväytysaste olisi samaa luokkaa kuin #95 autossa tällä sesongilla, niin #21 auto pystyy keskiarvollisesti kovempaa jälkeä tekemään ja ajamaan pääsääntöisesti kympin kahinoissa vaikka PM:n aikana kilpailukyky ei aivan saavuttanut odotettuja lukemia; ei huonoa mutta ei kovin hyvääkään ja hän jäi toista kautta auton ratissa pois pudotuspeleistä. Vähän on ollut Paul Menardin uran tarina, että on mielestäni hyvä kuljettaja radalla kuin radalla, mutta ei saa ihan vain tarpeeksi irti ja tulostaso runkosarjassa tällä kaudella pisteissäkin jäi juuri sinne viivan taakse niin, ettei pisteillä voinut enää pleijarivääntöihin mennä.
Indianapolisin kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/big-machine-vodka-400-at-the-brickyard-powered-by-florida-georgia-line/stn/race/
Pistetilanne lähdettäessä pleijareihin: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Pistetään paremmin pistetaulukkoa kun hommat saadaan kunnolla käyntiin Las Vegasissa, jossa viikonloppu tänään alkaa Cupin osalta. Myös alasarjat ovat omissa väännöissä mukana viikonloppuna samaisella radalla. Itse kisalähetys starttaa Las Vegasista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä - toivottavasti nyt ajallaan kun viimeksi Darlingtonissa hieman aloitus venähti
Eka kierros siis Playoffeissa koostuu Las Vegasista, Richmondista ja Charlotesta. Jännittävät hetket taas luvassa kaudesta!
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Laitetaanpa nyt hyvän hetken tullessa ruudukkoa pudotuspelien alkaessa Pudotuspeleissä tosiaan joka kierroksella neljä viimeistä, viivan väärällä puolella olevat, tippuvat pois jatkosta. Bonuspisteet runkosarjasta vaikuttavat aina kierroksen jälkeisiin tasoituslanauksiin, eli nyt myös playoffien alkaessa kisoja ja osioita voittaneilla on etu tai jopa selkeäkin voitottomiin nähden - pisteitä kuitenkin tienaa lisää myös bonusten muodossa pleijareissa. Joka tapauksessa se tekee läpi kattauksen erotuksia mestaruusrähinöitsijien keskuudessa. Voitolla aina jatkoon kierrokselta ja neljän viimeisen kuskin lyödessä yhteen kongin kumahdettua finaalin alkamisen merkeissä Homestead-Miamissa, ei enää bonareilla ole merkitystä vaan jokainen ottaa yhteen tasavertoisista lähtökohdista toistensa kanssa. Jokainen kierrossa on kolme kisaa tutusti, eli jakauma on 3-3-3-1; kymmenen kisaa reissussa vihkossa hoidettavana kandidaateilla ja eri toten niillä kenellä mahikset pysyy elossa vielä Miamin kuumuuteen tultaessa.
Pudotuspelit, 1. kierros (Las Vegas - Richmond - Charlotte)
1. Kyle Busch (2045)
2. Denny Hamlin (-15)
3. Martin Truex Jr. (-16)
4. Kevin Harvick (-17)
5. Joey Logano (-17)
6. Brad Keselowski (-21)
7. Chase Elliott (-27)
8. Kurt Busch (-34)
9. Alex Bowman (-40)
10. Erik Jones (-40)
11. Kyle Larson (-40)
12. Ryan Blaney (-41)
----------
13. William Byron (-44)
14. Aric Almirola (-44)
15. Clint Bowyer (-45)
16. Ryan Newman (-45)
----------
Pudotuspeleissä tosiaan joka kierroksella neljä viimeistä, viivan väärällä puolella olevat, tippuvat pois jatkosta. Bonuspisteet runkosarjasta vaikuttavat aina kierroksen jälkeisiin tasoituslanauksiin, eli nyt myös playoffien alkaessa kisoja ja osioita voittaneilla on etu tai jopa selkeäkin voitottomiin nähden - pisteitä kuitenkin tienaa lisää myös bonusten muodossa pleijareissa. Joka tapauksessa se tekee läpi kattauksen erotuksia mestaruusrähinöitsijien keskuudessa. Voitolla aina jatkoon kierrokselta ja neljän viimeisen kuskin lyödessä yhteen kongin kumahdettua finaalin alkamisen merkeissä Homestead-Miamissa, ei enää bonareilla ole merkitystä vaan jokainen ottaa yhteen tasavertoisista lähtökohdista toistensa kanssa. Jokainen kierrossa on kolme kisaa tutusti, eli jakauma on 3-3-3-1; kymmenen kisaa reissussa vihkossa hoidettavana kandidaateilla ja eri toten niillä kenellä mahikset pysyy elossa vielä Miamin kuumuuteen tultaessa.Pudotuspelit, 1. kierros (Las Vegas - Richmond - Charlotte)
1. Kyle Busch (2045)
2. Denny Hamlin (-15)
3. Martin Truex Jr. (-16)
4. Kevin Harvick (-17)
5. Joey Logano (-17)
6. Brad Keselowski (-21)
7. Chase Elliott (-27)
8. Kurt Busch (-34)
9. Alex Bowman (-40)
10. Erik Jones (-40)
11. Kyle Larson (-40)
12. Ryan Blaney (-41)
----------
13. William Byron (-44)
14. Aric Almirola (-44)
15. Clint Bowyer (-45)
16. Ryan Newman (-45)
----------
Viimeksi muokattu:
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Ensimmäinen kisa ensimmäiseltä kierrokselta virittäytyi aika nopeatempoiseksi väännöksi, jossa ei kuitenkaan kenellekkään almuja jaettu eikä niitä pyydetty. Kisa myös alkoi ihan ajallaan hyvien ilmojen ollessa Las Vegasin rata-alueen herrana. Pistetään hiukan selveyttämään kappalejakoa ranskalaisia viivoja joilla napsakasti paketoidaan su-ma yön antia.
- Martin Truex Jr. voitti ja ajoi varmana ensimmäisenä sijoituksena toisen kierroksen pyörteisiin. Hän ei ollut ylivoimainen, mutta alussa kävi ilmi että ihan kohtuullisella menopelillä hän rataa kiertää ja onnistui kuitenkin vasta kisan loppupuolella ajamaan silloin kisaa hienosti johtaneen Harvickin ohi, joka tuli lopulta toisena viivalle. MTJ aiheutti monelle hänen seuraajalleen varmasti aikamoisia alakuloisuuden tiloja, kun hän oli ajanut pitkään hyvin heikosti sujuneita kisoja - joissa toki kaikissa ei ollut kilpailullisia syitä vaan enemmänkin väärässä paikassa oikeaan aikaan epäonnen suosiessa - ja tämä vuorostaan pisti jahka monenkin ihmettelemään mikä se päivän kunto on. Nyt nähty suorite vastasi huutoon ja toi uudelleen autonsa valoisan tunnelin aulalle vannomaan kilpailukykyä koskien kauden tärkeintä hetkeä. Voitto oli kauden viides ja se on kaikista kuskeista eniten.
- MTJ:n voitosta huolimatta JGR:n muu remmi ei ajellut mitenkään loistokkaasti. Denny Hamlin oli viidestoista, Kyle Busch 19:sta ja Erik Jones 36:s. EJ:llä oli ongelmia autonsa kanssa, Denny Hamlin ei ollut ihan parhaimmillaan ja Kyle Busch osui seinään jo kisan alkupuolella jonka vuoksi auto kärsi pientä aerodynaamista haittaa läpi kisan ja hänhän sitä manasikin väännön tauottua, mutta nyt bonuspisteet tosiaan tekemistä auttavat.
- Kevin Harvick lähti kisaan kaikkien tallikaveriensa kanssa neljän kärjestä, sijalta kolme, ja hänen tiimikamunsa - Clint Bowyer - lähti paalulta ekaan kertaan 13:sta vuoteen Nascar-kisaan. KH ampaisi ihan hyvin liikkeelle ja pysyi hyvässä kisavauhdissa läpi väännön ja autossa selvästi oli kikyä vääntää ihan voitosta. Varikkokäyntien jälkeen lopussa, KH johti kisaa hulppeallakin erotuksella ennen MTJ:tä joka ajoi hänet kuitenkin kiinni ja voitti muutamalla sekunnilla ennen Keviniä. Kevinin suoritus oli upea kaikesta huolimatta ja hän oli myös yhtä aurinkoa varikolla vaikka MTJ juhli pääsuoralla, kun autosta löytyi kisavauhtia näinkin paljon ja todella lyhyellä varoitusajalla kun perjantaina vielä mietittiin miten autosta saataisiin kunnollinen. Kolmen viime kisan saldo on nyt: 4-1-2. Kauden parasta putkea parhaimpaan aikaan momentumin kasaamiseksi. Clint Bowyer oli lopulta vasta 26:s ja Aric Almirola 13:sta.
- Ekassa kisassa pahimpaan läpeen joutaisi Kurt Busch, joka joutui keskeyttämään hänen annettua autolleen runtua seinäkäsittelyssä. KuBu on hyvin samassa tilanteessa kuin hänen tallikaveri Kyle Larson (joka on kylläkin pisteissä paljon ylempänä, sijalla 8.) että molemmat odottavat kyllä pääsyä 12:sta joukkoon ja se on sitten vedenjakaja mitä on tulossa, kummallakin. Nyt KuBun tilanne tiukkeni, mutta toisaalta pisteiden ja tilanteiden eläessä hänellä on kaksi kisaa aikaa parannella tilannettaan; voittohan tekisi pelin heti selväksi, mutta hyvin todennäköisesti tekee sen pisteillä jos näin tapahtuu. Erikoinen kausi ollut CGR:llä siinäkin mielessä ihmetellessä, mikä on kaksinaisen voimasuhteen puolesta se tallin paremmin pleijareissa iskevä osapuoli vai onnistuuko kummatkin jopa ajamaan kasin joukkoon. Hyviä kisoja on kummallakin ollut, jossain vaiheessa (etenkin alkukaudesta ja voiton jälkeen Kentuckyssa) KuBu näytti olevan kokemuksena viemänä installaation vetäjänä vaikka Kyle Larsonin vauhti ja voima auton takana tiedetään. Sittemmin on jokseenkin tasoittunut taas puntit ja enemmän mennään vuorovedoin. Jokseenkin syynä on sekin, että KL on ajanut vaisumpaa kautta ja taas uutena kasvona talliin tullut Busch ohjastaa #1 autoa yhden vuoden pahvilla ja odotuksiakin on ladottu siihen suuntaan, voitolla ja ainakin jonkinlaisesti sujuvalla Playoff-onnistumisella pitäisi jatko olla jo tiedossa. Mielenkiintoista kuitenkin katsoa mitä kaksikon ajosta tärkeillä hetkillä kalkkiviivoilla, kaudesta muodostuu.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/south-point-400/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Pudotuspelit, 1. kierros 1/3
1. Martin Truex Jr. (johtaja, jatkossa voitolla)
2. Kevin Harvick (-3)
3. Joey Logano (-7)
4. Kyle Busch (-19)
5. Brad Keselowski (-24)
6. Chase Elliott (-25)
7. Denny Hamlin (-26)
8. Kyle Larson (-38)
9. William Byron (-42)
10. Ryan Blaney (-43)
11. Alex Bowman (-45)
12. Aric Almirola (-49)
------------
13. Ryan Newman (-55)
14. Kurt Busch (-63)
15. Clint Bowyer (-70)
16. Erik Jones (-75)
------------
Seuraavaksi sitten taisteluja jatketaan ensimmäisen kierroksen edennettyä Virginian osavaltioon ja siellä kuskeja seuraavaksi vaanivalla Richmondin 0.75 mailisella lyhytradalla. Toinen kisa tämä kierroksen kolmikosta ja lähetys tulee tutusti näiltä nurkilta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Katsotaan mitä toinen reissi antaa kuskeille ja katsojille jännitettäväksi ovaalilla, joka kuuluu ehdottomasti monen suosikkeihin.
- Martin Truex Jr. voitti ja ajoi varmana ensimmäisenä sijoituksena toisen kierroksen pyörteisiin. Hän ei ollut ylivoimainen, mutta alussa kävi ilmi että ihan kohtuullisella menopelillä hän rataa kiertää ja onnistui kuitenkin vasta kisan loppupuolella ajamaan silloin kisaa hienosti johtaneen Harvickin ohi, joka tuli lopulta toisena viivalle. MTJ aiheutti monelle hänen seuraajalleen varmasti aikamoisia alakuloisuuden tiloja, kun hän oli ajanut pitkään hyvin heikosti sujuneita kisoja - joissa toki kaikissa ei ollut kilpailullisia syitä vaan enemmänkin väärässä paikassa oikeaan aikaan epäonnen suosiessa - ja tämä vuorostaan pisti jahka monenkin ihmettelemään mikä se päivän kunto on. Nyt nähty suorite vastasi huutoon ja toi uudelleen autonsa valoisan tunnelin aulalle vannomaan kilpailukykyä koskien kauden tärkeintä hetkeä. Voitto oli kauden viides ja se on kaikista kuskeista eniten.
- MTJ:n voitosta huolimatta JGR:n muu remmi ei ajellut mitenkään loistokkaasti. Denny Hamlin oli viidestoista, Kyle Busch 19:sta ja Erik Jones 36:s. EJ:llä oli ongelmia autonsa kanssa, Denny Hamlin ei ollut ihan parhaimmillaan ja Kyle Busch osui seinään jo kisan alkupuolella jonka vuoksi auto kärsi pientä aerodynaamista haittaa läpi kisan ja hänhän sitä manasikin väännön tauottua, mutta nyt bonuspisteet tosiaan tekemistä auttavat.
- Kevin Harvick lähti kisaan kaikkien tallikaveriensa kanssa neljän kärjestä, sijalta kolme, ja hänen tiimikamunsa - Clint Bowyer - lähti paalulta ekaan kertaan 13:sta vuoteen Nascar-kisaan. KH ampaisi ihan hyvin liikkeelle ja pysyi hyvässä kisavauhdissa läpi väännön ja autossa selvästi oli kikyä vääntää ihan voitosta. Varikkokäyntien jälkeen lopussa, KH johti kisaa hulppeallakin erotuksella ennen MTJ:tä joka ajoi hänet kuitenkin kiinni ja voitti muutamalla sekunnilla ennen Keviniä. Kevinin suoritus oli upea kaikesta huolimatta ja hän oli myös yhtä aurinkoa varikolla vaikka MTJ juhli pääsuoralla, kun autosta löytyi kisavauhtia näinkin paljon ja todella lyhyellä varoitusajalla kun perjantaina vielä mietittiin miten autosta saataisiin kunnollinen. Kolmen viime kisan saldo on nyt: 4-1-2. Kauden parasta putkea parhaimpaan aikaan momentumin kasaamiseksi. Clint Bowyer oli lopulta vasta 26:s ja Aric Almirola 13:sta.
- Ekassa kisassa pahimpaan läpeen joutaisi Kurt Busch, joka joutui keskeyttämään hänen annettua autolleen runtua seinäkäsittelyssä. KuBu on hyvin samassa tilanteessa kuin hänen tallikaveri Kyle Larson (joka on kylläkin pisteissä paljon ylempänä, sijalla 8.) että molemmat odottavat kyllä pääsyä 12:sta joukkoon ja se on sitten vedenjakaja mitä on tulossa, kummallakin. Nyt KuBun tilanne tiukkeni, mutta toisaalta pisteiden ja tilanteiden eläessä hänellä on kaksi kisaa aikaa parannella tilannettaan; voittohan tekisi pelin heti selväksi, mutta hyvin todennäköisesti tekee sen pisteillä jos näin tapahtuu. Erikoinen kausi ollut CGR:llä siinäkin mielessä ihmetellessä, mikä on kaksinaisen voimasuhteen puolesta se tallin paremmin pleijareissa iskevä osapuoli vai onnistuuko kummatkin jopa ajamaan kasin joukkoon. Hyviä kisoja on kummallakin ollut, jossain vaiheessa (etenkin alkukaudesta ja voiton jälkeen Kentuckyssa) KuBu näytti olevan kokemuksena viemänä installaation vetäjänä vaikka Kyle Larsonin vauhti ja voima auton takana tiedetään. Sittemmin on jokseenkin tasoittunut taas puntit ja enemmän mennään vuorovedoin. Jokseenkin syynä on sekin, että KL on ajanut vaisumpaa kautta ja taas uutena kasvona talliin tullut Busch ohjastaa #1 autoa yhden vuoden pahvilla ja odotuksiakin on ladottu siihen suuntaan, voitolla ja ainakin jonkinlaisesti sujuvalla Playoff-onnistumisella pitäisi jatko olla jo tiedossa. Mielenkiintoista kuitenkin katsoa mitä kaksikon ajosta tärkeillä hetkillä kalkkiviivoilla, kaudesta muodostuu.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/south-point-400/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
Pudotuspelit, 1. kierros 1/3
1. Martin Truex Jr. (johtaja, jatkossa voitolla)
2. Kevin Harvick (-3)
3. Joey Logano (-7)
4. Kyle Busch (-19)
5. Brad Keselowski (-24)
6. Chase Elliott (-25)
7. Denny Hamlin (-26)
8. Kyle Larson (-38)
9. William Byron (-42)
10. Ryan Blaney (-43)
11. Alex Bowman (-45)
12. Aric Almirola (-49)
------------
13. Ryan Newman (-55)
14. Kurt Busch (-63)
15. Clint Bowyer (-70)
16. Erik Jones (-75)
------------
Seuraavaksi sitten taisteluja jatketaan ensimmäisen kierroksen edennettyä Virginian osavaltioon ja siellä kuskeja seuraavaksi vaanivalla Richmondin 0.75 mailisella lyhytradalla. Toinen kisa tämä kierroksen kolmikosta ja lähetys tulee tutusti näiltä nurkilta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Katsotaan mitä toinen reissi antaa kuskeille ja katsojille jännitettäväksi ovaalilla, joka kuuluu ehdottomasti monen suosikkeihin.
jjv
Arschloch
- Liittynyt
- 4.5.2005
- Viestit
- 26890
Eurosarjassa ajettiin semifinaalit Hockenheimissa. Elite2:ssa köröteltiin turva-auton perässä pitkät pätkät mut Vartiainen ajoi parhaat sijoituksensa sarjassa ollen molemmissa lähdöissä neljäs. Waden 13. molemmissa ja Janne Koikkalainen 20. ja 18., tais olla hänen debyyttinsä. Elite1:ssä Tuomaala 20. ja 19.
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Richmondin kisassa väännettiin ihan hyvät taistelut ja tällä kertaa kävi samoin kuin Vegasissakin, eli Martin Truex Jr. voitti jälleen - tämä tarkoittaa enemmän bonuksia jatkoon ja nyt hän hakee samaa kuin Joey Logano eräs kausi, eli voittaa kaikki kierroksen kisat (Logano teki tämän pari kautta sitten toisella rundilla). Nyttenkään ei tullut heti alusta kuin härkä posliinikauppaan mekkaloimaan vaan samoin kuin Vegasissa, hän hiipi asetelmiin pikkuhiljaltaan tullen sitten ohittaneeksi haastajansa ja voitettuaan kisan. Tähän päälle myös sekin fakta, että hän oli yksi kilpailun harvoista keltaisista pyörähdettyään aikaisemmin ajamisissa toisen auton kontaktista. MTJ näyttää jälleen vahvalta ja pienen torkkujen jälkeen ennen h-hetkeä, näyttää meneminen olevan taas sitä finaaliin vievää rymistelyä.
- JGR:n kolmoisvoiton Richnondissa syväyttivät aivan uudenlaista nautiskelua koko fieldin kustannuksella tuohon pilttuuseen, kun Kyle Busch oli johdettuaan eniten kiekkoja toinen ja hyvin aina tuolla ajava Denny Hamlin kolmas. Vahvanoloista menoa eikä sitä ole pienestä suvantovaiheesta huolimatta ennen pudotuspelejä käynyt epäilemään - ja tuolloinkin DH tosiaan raapi viktoreita MTJ:n ja KyBun pidettyä pienempää mekkalaa, oltuaan nuo kaksi kesän alussa ihan omilla urillaan.
- Kevin Harvick ajoi todella tyypillisen Richmondin kisan joita hän on ajanut jo pitemmän tovin tuolla, sitten sen voiton 2011 syksyn.. Hän oli aika-ajoissa hyvä ja lähti toiselta paikalta eikä auto ollut missään vaiheessa vääntelöitä huonosti ajettava, mutta rengaskuluman tultua nakertamaan yritystä, niin hän joutui suodattamaan paljon erilaisia ajolinjallisia kuvainnollistamisia löytääkseen sopivan rytmityksen ja lopulta se löytyi ylemmän ja alemman linjan väliltä jossa rytmitys alkoi sitten sujumaan seitsemänteen sijaan riittävin menoin. Se oli miltei parasta mihin nyt pystyi, mutta ensimmäinen kierros on mennyt muuten hienosti eikä jatkoonmenon kanssa ole hädän päivää kun se on jo plakkarissa.
- Ryan Newmanin vitostila Richmondista oli suuri voitto hänelle ja tallille/tiimille. Jatkoonpääsy ekalta kiekalta on tosiasiallisesti tällä hetkellä täysin mahdollista, mutta juuri tuleva kisa m'radalla voi olla tällä hetkellä se kuuluisa kanto kaskessa hänelle ellei taktiikat tartu verkkoihin kisaa läpi viedessä. Mutta kuten sanoi ennen playoffien alkua, niin samanlaisella ryminällä on mahkut tulla tähän kauden päätösrumbaan kuin 2014 RCR:n #31 auton ratissa jolloin pisteissä oli toinen lopulta erittäin varman suorittamisen kautta läpi plejujen. Toivottavasti vaan urku pysyy auki kauemmin kuin sen debyyttikauden uudessa tallissa
- JGR:n nelosvoitto oli kisan jälkeen silkka fakta, mutta Erik Jonesin auto ei läpäissyt inspektionia ja häneltä tripattiin rangaistuksena pahanpäiväisesti eväät jatkoonpääsyyn kannalta. Hän lähtee pahnanpohjimmaisempana finaalikisaan Charlotteen tällä kierroksella ja ainoastaan osiosta maikeat pistesaalistukset, toisten epäonni ja voitto kisasta kelpaa - voi sanoa, että hän ilman voittajan ympyrään visiittiä jää jo huilua soitattelemaan tämän kierroksen jälkeen, mutta katsotaan mihin rahkeet vievät. Villikorttikisa kyseessä ja potentiaalinen tulevaisuuden mestari sparrattuna Kensethin manttelinperijänä, joten ei mitään kuuluteta ennen kuin kiokerot Charlotessa sunnuntaina on tauonnut.
- Nascarin kuskikokoonpanojen muokkaukset ovat jatkuneet rajusti jo hyvissä ajoin ennen kauden loppua, kun tosiaan jo aikaisemmin viikkoa kävi ilmi, että hyvin odotetusti Christopher Bell ottaa #95 auton ajohansikkaat käteensä ensi kaudella kunkkuluokassa ja tähän kaveriin kannattaa huomiota kiinnittää - tällä kaudella jo seitsemän voittoa Xfinityssä, todella korkea voittoprosentti laskettuna kaikki lähdöt tuossa luokassa mukaan yhtälöön ja huonoinakin päivinä tuo auton näkyvissä ja asemissa maaliin. Ryan Preecen ajoistuin on myös alkanut jo tulokaskaudella täristä JTG-Daughertylla #47 autossa ja aina kun uutisointia näistä tulee, niin monesti vaihto on jo kulisseissa tehty. Daniel Suarez ajaa #41 SHR:llä näytöistä, mutta hyvinkin näyttää siltä että tämän kauden yksi Xfinity-sarjan komeetoista, kuuden voiton mies, Cole Custer voi olla valmis hyppäämään tuohon paikalle jollei ihmeitä loppukaudesta tapahdu. Yksi isoimmista vaihdoksista oli kuitenkin nyt uutisiin pläjähtänyt, kuitenkin aika odotettukin vaihdos katsoen tuloskehitystä, eli Chris Buescher hyppää #37 JTG:n autosta #17 RFR:n ratin taakse, joka jättää autoa vuodesta 2013 asti kuskanneen Ricky Stenhouse Jr:n pihalle. Tämä heti ensi kauden alusta - tai testeistä - astuu konkreettisesti voimaan. Tämä jättää Ricky Stenhousen mielenkiintoiseen rakoon, että mahtaako hänellä löytyä työllistäjää? Potentiaalia on ja vaikka kaluston kanssa hän on joutunut kamppailemaan nimekkäässä tallissa, niin lippulaivana autoa tuolla on pidetty ja tällä sesongilla (+ viime kauden #6 auton kehitys) ovat ajaneet hänet ahtaalle ja nyt muutos sitten tapahtui. Kaksi uravoittoa superspeedwaykisoista, joten voi olla että ainakin pienemmistä talleista voi kyselyä tulla, koska odotusarvot eivät nouse alkuun heti pilviin ja voi rauhassa keskittyä tuloksen tekemiseen.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/federated-auto-parts-400
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
-------------------
Pudotuspelit, 1. kierros 2/3
1. Martin Truex Jr. (jatkossa voitoilla, pistejohtaja)
2. Kevin Harvick (-21)
3. Kyle Busch (-24)
4. Brad Keselowksi (-35)
5. Denny Hamlin (-36)
6. Joey Logano (-40)
7. Chase Elliott (-53)
8. Kyle Larson (-65)
9. Ryan Newman (-76)
10. Ryan Blaney (-82)
11. Aric Almirola (-87)
12. William Byron (-88)
------------------
13. Alex Bowman (-90)
14. Clint Bowyer (-92)
15. Kurt Busch (-102)
16. Erik Jones (-133)
------------------
Seuraavaksi mennään sitten finalioimaan tämän kierroksen metkuja, kun toista kautta vasta ja toista kisaa mukana oleva Charloten Roval -moottorirata toivottaa kuskit tervetulleiksi erittäin näyttävälle stadionradalle. Kuten viime kautisen kisan jälkeen olikin puhetta, niin onnistunut rata ja tapahtuma kaikkinensa, tapahtumaa radalla riitti ja haastetta oli nupista vaikeustasoa säädettäessä löydetty sopivasti; myös kuskit pitivät uuden tulokkaan tulemisesta moottorirataskeneen. Venue on myös käynyt radankohotuskirurgilla sitten viime näkemän - takasuoralla ollut nopea shikaaniyhdistelmä on muuttunut nyt enemmän perinteikkäämäksi jarrutus-ulostulo -kaarteeksi, mutta sopii odottaa että tuottaa todella haastetta viikonlopun aikana lähellä olevan seinän sekä ajolinjan saamiseksi kohdilleen - osalta. Nyt siis viime kauteen verraten, auton nopeus tippuu huomattavasti ja nyt sukelletaan enemmän sisäradan puolelle Nyt oikeastaan tämä haastava rata tuli toden teolla valmiiksi tämän takasuoran mutkayhdistelmän integraation seurauksena. Ensimmäisen kierroksen finaali huipentuu sunnuntai-iltana alkavalla kisalähetyksellä ja nähdään kenenkä neljän ratinkääntäjän tie nousee pystyyn mestaruudesta ajamisen suhteen!
- JGR:n kolmoisvoiton Richnondissa syväyttivät aivan uudenlaista nautiskelua koko fieldin kustannuksella tuohon pilttuuseen, kun Kyle Busch oli johdettuaan eniten kiekkoja toinen ja hyvin aina tuolla ajava Denny Hamlin kolmas. Vahvanoloista menoa eikä sitä ole pienestä suvantovaiheesta huolimatta ennen pudotuspelejä käynyt epäilemään - ja tuolloinkin DH tosiaan raapi viktoreita MTJ:n ja KyBun pidettyä pienempää mekkalaa, oltuaan nuo kaksi kesän alussa ihan omilla urillaan.
- Kevin Harvick ajoi todella tyypillisen Richmondin kisan joita hän on ajanut jo pitemmän tovin tuolla, sitten sen voiton 2011 syksyn.. Hän oli aika-ajoissa hyvä ja lähti toiselta paikalta eikä auto ollut missään vaiheessa vääntelöitä huonosti ajettava, mutta rengaskuluman tultua nakertamaan yritystä, niin hän joutui suodattamaan paljon erilaisia ajolinjallisia kuvainnollistamisia löytääkseen sopivan rytmityksen ja lopulta se löytyi ylemmän ja alemman linjan väliltä jossa rytmitys alkoi sitten sujumaan seitsemänteen sijaan riittävin menoin. Se oli miltei parasta mihin nyt pystyi, mutta ensimmäinen kierros on mennyt muuten hienosti eikä jatkoonmenon kanssa ole hädän päivää kun se on jo plakkarissa.
- Ryan Newmanin vitostila Richmondista oli suuri voitto hänelle ja tallille/tiimille. Jatkoonpääsy ekalta kiekalta on tosiasiallisesti tällä hetkellä täysin mahdollista, mutta juuri tuleva kisa m'radalla voi olla tällä hetkellä se kuuluisa kanto kaskessa hänelle ellei taktiikat tartu verkkoihin kisaa läpi viedessä. Mutta kuten sanoi ennen playoffien alkua, niin samanlaisella ryminällä on mahkut tulla tähän kauden päätösrumbaan kuin 2014 RCR:n #31 auton ratissa jolloin pisteissä oli toinen lopulta erittäin varman suorittamisen kautta läpi plejujen. Toivottavasti vaan urku pysyy auki kauemmin kuin sen debyyttikauden uudessa tallissa
- JGR:n nelosvoitto oli kisan jälkeen silkka fakta, mutta Erik Jonesin auto ei läpäissyt inspektionia ja häneltä tripattiin rangaistuksena pahanpäiväisesti eväät jatkoonpääsyyn kannalta. Hän lähtee pahnanpohjimmaisempana finaalikisaan Charlotteen tällä kierroksella ja ainoastaan osiosta maikeat pistesaalistukset, toisten epäonni ja voitto kisasta kelpaa - voi sanoa, että hän ilman voittajan ympyrään visiittiä jää jo huilua soitattelemaan tämän kierroksen jälkeen, mutta katsotaan mihin rahkeet vievät. Villikorttikisa kyseessä ja potentiaalinen tulevaisuuden mestari sparrattuna Kensethin manttelinperijänä, joten ei mitään kuuluteta ennen kuin kiokerot Charlotessa sunnuntaina on tauonnut.
- Nascarin kuskikokoonpanojen muokkaukset ovat jatkuneet rajusti jo hyvissä ajoin ennen kauden loppua, kun tosiaan jo aikaisemmin viikkoa kävi ilmi, että hyvin odotetusti Christopher Bell ottaa #95 auton ajohansikkaat käteensä ensi kaudella kunkkuluokassa ja tähän kaveriin kannattaa huomiota kiinnittää - tällä kaudella jo seitsemän voittoa Xfinityssä, todella korkea voittoprosentti laskettuna kaikki lähdöt tuossa luokassa mukaan yhtälöön ja huonoinakin päivinä tuo auton näkyvissä ja asemissa maaliin. Ryan Preecen ajoistuin on myös alkanut jo tulokaskaudella täristä JTG-Daughertylla #47 autossa ja aina kun uutisointia näistä tulee, niin monesti vaihto on jo kulisseissa tehty. Daniel Suarez ajaa #41 SHR:llä näytöistä, mutta hyvinkin näyttää siltä että tämän kauden yksi Xfinity-sarjan komeetoista, kuuden voiton mies, Cole Custer voi olla valmis hyppäämään tuohon paikalle jollei ihmeitä loppukaudesta tapahdu. Yksi isoimmista vaihdoksista oli kuitenkin nyt uutisiin pläjähtänyt, kuitenkin aika odotettukin vaihdos katsoen tuloskehitystä, eli Chris Buescher hyppää #37 JTG:n autosta #17 RFR:n ratin taakse, joka jättää autoa vuodesta 2013 asti kuskanneen Ricky Stenhouse Jr:n pihalle. Tämä heti ensi kauden alusta - tai testeistä - astuu konkreettisesti voimaan. Tämä jättää Ricky Stenhousen mielenkiintoiseen rakoon, että mahtaako hänellä löytyä työllistäjää? Potentiaalia on ja vaikka kaluston kanssa hän on joutunut kamppailemaan nimekkäässä tallissa, niin lippulaivana autoa tuolla on pidetty ja tällä sesongilla (+ viime kauden #6 auton kehitys) ovat ajaneet hänet ahtaalle ja nyt muutos sitten tapahtui. Kaksi uravoittoa superspeedwaykisoista, joten voi olla että ainakin pienemmistä talleista voi kyselyä tulla, koska odotusarvot eivät nouse alkuun heti pilviin ja voi rauhassa keskittyä tuloksen tekemiseen.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/federated-auto-parts-400
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
-------------------
Pudotuspelit, 1. kierros 2/3
1. Martin Truex Jr. (jatkossa voitoilla, pistejohtaja)
2. Kevin Harvick (-21)
3. Kyle Busch (-24)
4. Brad Keselowksi (-35)
5. Denny Hamlin (-36)
6. Joey Logano (-40)
7. Chase Elliott (-53)
8. Kyle Larson (-65)
9. Ryan Newman (-76)
10. Ryan Blaney (-82)
11. Aric Almirola (-87)
12. William Byron (-88)
------------------
13. Alex Bowman (-90)
14. Clint Bowyer (-92)
15. Kurt Busch (-102)
16. Erik Jones (-133)
------------------
Seuraavaksi mennään sitten finalioimaan tämän kierroksen metkuja, kun toista kautta vasta ja toista kisaa mukana oleva Charloten Roval -moottorirata toivottaa kuskit tervetulleiksi erittäin näyttävälle stadionradalle. Kuten viime kautisen kisan jälkeen olikin puhetta, niin onnistunut rata ja tapahtuma kaikkinensa, tapahtumaa radalla riitti ja haastetta oli nupista vaikeustasoa säädettäessä löydetty sopivasti; myös kuskit pitivät uuden tulokkaan tulemisesta moottorirataskeneen. Venue on myös käynyt radankohotuskirurgilla sitten viime näkemän - takasuoralla ollut nopea shikaaniyhdistelmä on muuttunut nyt enemmän perinteikkäämäksi jarrutus-ulostulo -kaarteeksi, mutta sopii odottaa että tuottaa todella haastetta viikonlopun aikana lähellä olevan seinän sekä ajolinjan saamiseksi kohdilleen - osalta. Nyt siis viime kauteen verraten, auton nopeus tippuu huomattavasti ja nyt sukelletaan enemmän sisäradan puolelle
Nyt oikeastaan tämä haastava rata tuli toden teolla valmiiksi tämän takasuoran mutkayhdistelmän integraation seurauksena. Ensimmäisen kierroksen finaali huipentuu sunnuntai-iltana alkavalla kisalähetyksellä ja nähdään kenenkä neljän ratinkääntäjän tie nousee pystyyn mestaruudesta ajamisen suhteen!
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Nähtiinpä sitten melankolinen ja samalla hulppean muirea osakilpailu Charloten Rovalilla - kuten viime kaudellakin, niin myös nyt ei säästelty radankäytössä joka näkyi semmoisena tilastona, että jälleen lähes joka kaarteessa kisassa oli jonkinlainen onnettomuus. Pääsuoran shikaani taisi itse kilvanajossa selvitä suhteellisen ehjin nahoin, mutta ennen kisaa NBC:n kommentaattori Jeff Burton ajoi installaatiokierrosta lähetykseen tehdessään tuon kaarteen suoraksi Neljä kuskia tippui, Chase Elliott voitti ja kisan jälkeen myös tunteet kävivät kuumina sen lisäkyljyksenä missä kunnossa moni oli jopa käsittämättömän kuuman kisan jälkeen, joka otti mehut kaikista osallistujista irti. Ihan kaikkea ei yksityiskohtaisesti pääse näin ulkomuistista läpi käymään, mutta pistetään taas ranskiksilla pääpiirteittäinen kattaus päivän yhteenvedosta:
- Chase Elliott voitti tosiaan reissin otettuaan kilpailun johtoaseman lopussa takaisin; hän oli jo aikaisemmin kisassa johdossa, mutta tuolloin uusintastartin ekan mutkaelman rengaskasa kiinnosti auton nokkaa enemmän ja hän paukautti autonsa sinne vielä tyylillä. Kiitos pehmeän vastaanoton, hän kykeni jatkamaan kosmeettisen vahinkojen kanssa matkaansa, kun sukellus sinne kasaan lähinnä puristi autoa joka suunnassa keulaa, mutta ei ottanut mitään terävää eikä suoran seinän kosketusta. Keula ei myöskään hänen menoaan haitannut kisan lähestyttyä loppuaan ja ohitusvimmassa meni tyylipisteitä keräilen kohti kärkeä - toki lopun monet, monet keltaiset auttoivat häntä asemmoitumaan hyviin kyttäyspaikkoihin ennen viimeisiä kiekkoja, mutta kärkeen mentyään ei tarvinnut edes peileihin enää katsoa. Kolmas voitto kauteen ja saapa nähdä onko villikortin vikaa hänellä lyödä kiilaa ihan kärkitaisteluun, kahdeksan joukkoon uskallan hänen sanovan menevän. Myös nämä bonuspisteet auttavat kummasti kun tämä seuraava kierros hirviömaililla polkaistaan käyntiin, joka kanssa on CE:lle sellainen paikka jossa voi jymäyttää.
- Toiseksi tullut Alex Bowman meni kuin menikin jatkoon ensimmäiseltä kierrokselta, hän oli osallisena ekan kaarteen onnettomuudessa alkupäässä kisaa, johon päättyi Erik Jonesin matkanteko sekä moni muu sai myös tilanteesta vahinkoa autoonsa. Jatkettuaan hän koki vielä kisan aikana sen verran paljon, että kyläraati ilmeisesti äänesti kaverin aika ansaitusti päivän kuljettajaksi. Hänellä oli onnettomuus Bubba Wallacen kanssa tultaessa ulos uudesta shikaanista (joka tuotti kilpailun tauottoa varikolla myös vesipullollisen sisällön verran kontaktia BW:ltä kohti todella väsähtänyttä AB:ta) ja tämän lisäksi hän roikkui viimeisillä voimilla taistellen viimeisestä jatkoonmenijän paikasta, joka lopulta tuli hänen taskuunsa Ryan Newmanin missattua shikaanin takasuoralla ja menetettyään otteensa jatkopaikkaan. Kaikkea näki kyllä ja jatkaa menoaan seuraavalle kierrokselle tallikaverien Elliotin ja Byronin kanssa.
- Kevin Harvick lähti läheltä kärkeä liikkeelle ja ajoi hyvissä asemissa läpi kisan, ei ongelmia oikeastaan minkäänlaisia - uusintastartit onnistui nekkuna päähän, autossa riitti puhtia ja taktiikat onnistuivat. Kisan loppupuolelle KH johtikin kisaa läpi lukuisten keltaisten, kykeni pitämään ja jätättämään MTJ:tä monissa uusintastarteissa ja näytti jopa että hän kykenee hieman vanhemmalla renkaalla - kuten muukin kärki - pitämään paikkansa kierrosten vähennettyä, mutta ei ihan riittänyt ohi tullutta CE:tä eikä AB:ta vastaan. Kolmas tila kuitenkin ja siitä on hyvä jatkaa Doveriin joka ratana on KH:lle erinomainen.
- Aric Almirola, Ryan Newman, Erik Jones ja Kurt Busch jättivät pleijarit tien noustua ensimmäisellä kierroksella pystyyn. Clint Bowyer onnistui KH:n tallikaverina jatkamaan, mutta Aric Almirola tippui - ei lopussa kyennyt nostamaan asemiaan tarpeeksi ja viime kauden linnunlento tömähti haasteelliseen toiseen sesonkiin, ei niinkään välttämättä runkosarjassa jossa kyllä kykeni tuottamaan sijoituksia tallille, mutta playoffit jäivät hivenen vajaaksi. Uskomatonta kyllä - ottaen huomioon kaikki kolarit ja pyörähdykset - niin Erik Jones oli ainoa keskeyttäjä onnettomuuteen Charlotessa ja oli kaiken lisäksi kisan ensimmäinen keskeyttäjä.. Tämä kertoo kaiken olennaisen miten se eka kierros meni, mutta ilman sanktioita Richmondissa hän olisi ollut hyvin erilaisessa asemassa Rovalilla. Kurt Busch ajautui väärille urille jo heti alussa playoffeja ja ei kyennyt nostamaan itseään kuopasta ylös, koska aina yhden askeleen nousua tehdessään, tuntui että kuoppa syventyi kahdella hänen altaan. Iso pettymys CGR:lle ja hänelle, koska Kyle Larsonin kanssa olisivat voineet hyvinkin mekkaloida jopa kahdeksan joukkoon pudotuspelejä. Ryan Newmanin liito näytti onnistuvan, mutta oli tosi tiukoilla Charlotessa, oli isompi rytäkkä ja spinni tivolissa ennen kaartoa ovaalia/takasuoraa kohti sekä ihan lopussa lopulta missattu shikaani viimeisteli hänen päivänsä päättäen pudotuspelit aivan liian lyhyeen ottaen huomioon mikä latinki oli päällänsä. Lopussa myös Daniel Suarezin kolaroitua ovaaliosuudella ennen pääsuoraa, tämä johti heidän väliseen kuumentuneeseen keskusteluun kisan päätyttyä kun kummallakin oli paljon näytettävää ja omat loppuhetkien epäonnistumiset johtuivat myös heidän välisistä väännöistä radalla. Kaikki nimet tippuneena tässä vaiheessa ovat pettymyksiä, koska odotusarvot olivat korkealla kaikilla - ehkä korkeintaan kaksi tästä ryhmästä olisi odottanut tippuvan jo nyt ja sekin olisi ollut paljon muidenkin tekijöiden auttamana. Newman ja Almirola kuitenkin lähtivät liikenteeseen oletusarvolla sillä millä tasolla rimaa oltiin aseteltu, tipahtaminen vei maton alta ikävimmällä mahdollisella tavalla - peilasi odotukset päinvastaiseksi.
- Siirtomarkkinoilla oli tämä uutinen jo aikaisemmin, mutta tosiaan Daniel Hemric ei jatka RCR:n #8 autossa tämä kauden jälkeen. Kuuluu Ryan Preecen (#47) kanssa samoihin kalaseuroihin, että hienoa juuri potentiaalin olevan esillä ja nähtävissä, saavat ihan kohtuulisen tilaisuuden Cupissa näyttää sitä, mutta ovat juurikin liipaisimella kun tulosta odotettua ei tallin lokerikkoon olekkaan sadellut lyhyelläkin otannalla. Nämä ovat aina one off -tilaisuuksia kuitenkin jossain välimaastossa, lähellä kärkeen mahdollisesti murtautuvien, resumeissa. Tilaisuus annetaan näyttää mihin kykeneväisyys voisi johtaa Cupissa vähän yllättävänäkin valintana, mutta pois isojen organisaatioiden listoilta jolloin yllätysmahdollisuus pysyy onnistumiseen kuskimarkkinoilla takavasemmalta tulleen valinnan kanssa. RCR toki on iso organisaatio, mutta tällä hetkellä selvästi tulee terävimmän kärjen perässä, joskin tehtailla rahaa on - silti kaksi + todella harvoin radalle tuotava kolmas auto on kokoonpanossa. Näyttää siis, että Tyler Reddick Xfinityn isosta kolmikosta saisi tämän paikan RCR:n organisaatioon kuuluvana, lupaavana kuskina, joten mahdollisesti koko tämä poppoo ajaa Cupissa ensi kaudella jos Custer saa SHR:n suunnalta vihreää valoa. Bell tosiaan jo on varmasti Cupissa ensi kaudella.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/bank-of-america-roval-400/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
------------------------
Pudotuspelit, 2. kierros (Dover - Talladega - Kansas)
1. Kyle Busch (pistejohtaja)
2. Martin Truex Jr. (-5)
3. Denny Hamlin (-16)
4. Joey Logano (-17)
5. Kevin Harvick (-18)
6. Chase Elliott (-22)
7. Brad Keselowksi(-22)
8. Kyle Larson (-40)
-----------------
9. Alex Bowman (-41)
10. Ryan Blaney (-42)
11. William Byron (-45)
12. Clint Bowyer (-46)
----------------------------
Seuraavaksi kisailut jatkuvat Dover International Speedwaylla ensi sunnuntaina kisalähetyksen startatessa illalla. Toinen kierros alkaa Miles the Monsterin katsellessa auto käsissään betonirännissä tapahtuvaa kisailua, joka asemoittaa voittajaa ja pistesijoja osioista ottajaa selkeästi turvallisempaan tuntumaan kun vaaniva Talladega odottaa. Voitto täällä on siis lippu paratiisiin, mutta Dover on kanssa itsessään erittäin kova ja autosta mittaa ottava venue, joka välillä koettelee todellisilla äksönkisoilla ja toisinaan se myös tekee autoille todella hallaa vaativan ratapinnoitteen sekä kallistusten takia, joten tällä kierroksella ei helppoa tule. Kansas taas kun haastaa finaalina kilpailukykyä ja aerodynamiikkaa samaan aikaan.
Neljä kuskia tippui, Chase Elliott voitti ja kisan jälkeen myös tunteet kävivät kuumina sen lisäkyljyksenä missä kunnossa moni oli jopa käsittämättömän kuuman kisan jälkeen, joka otti mehut kaikista osallistujista irti. Ihan kaikkea ei yksityiskohtaisesti pääse näin ulkomuistista läpi käymään, mutta pistetään taas ranskiksilla pääpiirteittäinen kattaus päivän yhteenvedosta:- Chase Elliott voitti tosiaan reissin otettuaan kilpailun johtoaseman lopussa takaisin; hän oli jo aikaisemmin kisassa johdossa, mutta tuolloin uusintastartin ekan mutkaelman rengaskasa kiinnosti auton nokkaa enemmän ja hän paukautti autonsa sinne vielä tyylillä. Kiitos pehmeän vastaanoton, hän kykeni jatkamaan kosmeettisen vahinkojen kanssa matkaansa, kun sukellus sinne kasaan lähinnä puristi autoa joka suunnassa keulaa, mutta ei ottanut mitään terävää eikä suoran seinän kosketusta. Keula ei myöskään hänen menoaan haitannut kisan lähestyttyä loppuaan ja ohitusvimmassa meni tyylipisteitä keräilen kohti kärkeä - toki lopun monet, monet keltaiset auttoivat häntä asemmoitumaan hyviin kyttäyspaikkoihin ennen viimeisiä kiekkoja, mutta kärkeen mentyään ei tarvinnut edes peileihin enää katsoa. Kolmas voitto kauteen ja saapa nähdä onko villikortin vikaa hänellä lyödä kiilaa ihan kärkitaisteluun, kahdeksan joukkoon uskallan hänen sanovan menevän. Myös nämä bonuspisteet auttavat kummasti kun tämä seuraava kierros hirviömaililla polkaistaan käyntiin, joka kanssa on CE:lle sellainen paikka jossa voi jymäyttää.
- Toiseksi tullut Alex Bowman meni kuin menikin jatkoon ensimmäiseltä kierrokselta, hän oli osallisena ekan kaarteen onnettomuudessa alkupäässä kisaa, johon päättyi Erik Jonesin matkanteko sekä moni muu sai myös tilanteesta vahinkoa autoonsa. Jatkettuaan hän koki vielä kisan aikana sen verran paljon, että kyläraati ilmeisesti äänesti kaverin aika ansaitusti päivän kuljettajaksi. Hänellä oli onnettomuus Bubba Wallacen kanssa tultaessa ulos uudesta shikaanista (joka tuotti kilpailun tauottoa varikolla myös vesipullollisen sisällön verran kontaktia BW:ltä kohti todella väsähtänyttä AB:ta) ja tämän lisäksi hän roikkui viimeisillä voimilla taistellen viimeisestä jatkoonmenijän paikasta, joka lopulta tuli hänen taskuunsa Ryan Newmanin missattua shikaanin takasuoralla ja menetettyään otteensa jatkopaikkaan. Kaikkea näki kyllä ja jatkaa menoaan seuraavalle kierrokselle tallikaverien Elliotin ja Byronin kanssa.
- Kevin Harvick lähti läheltä kärkeä liikkeelle ja ajoi hyvissä asemissa läpi kisan, ei ongelmia oikeastaan minkäänlaisia - uusintastartit onnistui nekkuna päähän, autossa riitti puhtia ja taktiikat onnistuivat. Kisan loppupuolelle KH johtikin kisaa läpi lukuisten keltaisten, kykeni pitämään ja jätättämään MTJ:tä monissa uusintastarteissa ja näytti jopa että hän kykenee hieman vanhemmalla renkaalla - kuten muukin kärki - pitämään paikkansa kierrosten vähennettyä, mutta ei ihan riittänyt ohi tullutta CE:tä eikä AB:ta vastaan. Kolmas tila kuitenkin ja siitä on hyvä jatkaa Doveriin joka ratana on KH:lle erinomainen.
- Aric Almirola, Ryan Newman, Erik Jones ja Kurt Busch jättivät pleijarit tien noustua ensimmäisellä kierroksella pystyyn. Clint Bowyer onnistui KH:n tallikaverina jatkamaan, mutta Aric Almirola tippui - ei lopussa kyennyt nostamaan asemiaan tarpeeksi ja viime kauden linnunlento tömähti haasteelliseen toiseen sesonkiin, ei niinkään välttämättä runkosarjassa jossa kyllä kykeni tuottamaan sijoituksia tallille, mutta playoffit jäivät hivenen vajaaksi. Uskomatonta kyllä - ottaen huomioon kaikki kolarit ja pyörähdykset - niin Erik Jones oli ainoa keskeyttäjä onnettomuuteen Charlotessa ja oli kaiken lisäksi kisan ensimmäinen keskeyttäjä.. Tämä kertoo kaiken olennaisen miten se eka kierros meni, mutta ilman sanktioita Richmondissa hän olisi ollut hyvin erilaisessa asemassa Rovalilla. Kurt Busch ajautui väärille urille jo heti alussa playoffeja ja ei kyennyt nostamaan itseään kuopasta ylös, koska aina yhden askeleen nousua tehdessään, tuntui että kuoppa syventyi kahdella hänen altaan. Iso pettymys CGR:lle ja hänelle, koska Kyle Larsonin kanssa olisivat voineet hyvinkin mekkaloida jopa kahdeksan joukkoon pudotuspelejä. Ryan Newmanin liito näytti onnistuvan, mutta oli tosi tiukoilla Charlotessa, oli isompi rytäkkä ja spinni tivolissa ennen kaartoa ovaalia/takasuoraa kohti sekä ihan lopussa lopulta missattu shikaani viimeisteli hänen päivänsä päättäen pudotuspelit aivan liian lyhyeen ottaen huomioon mikä latinki oli päällänsä. Lopussa myös Daniel Suarezin kolaroitua ovaaliosuudella ennen pääsuoraa, tämä johti heidän väliseen kuumentuneeseen keskusteluun kisan päätyttyä kun kummallakin oli paljon näytettävää ja omat loppuhetkien epäonnistumiset johtuivat myös heidän välisistä väännöistä radalla. Kaikki nimet tippuneena tässä vaiheessa ovat pettymyksiä, koska odotusarvot olivat korkealla kaikilla - ehkä korkeintaan kaksi tästä ryhmästä olisi odottanut tippuvan jo nyt ja sekin olisi ollut paljon muidenkin tekijöiden auttamana. Newman ja Almirola kuitenkin lähtivät liikenteeseen oletusarvolla sillä millä tasolla rimaa oltiin aseteltu, tipahtaminen vei maton alta ikävimmällä mahdollisella tavalla - peilasi odotukset päinvastaiseksi.
- Siirtomarkkinoilla oli tämä uutinen jo aikaisemmin, mutta tosiaan Daniel Hemric ei jatka RCR:n #8 autossa tämä kauden jälkeen. Kuuluu Ryan Preecen (#47) kanssa samoihin kalaseuroihin, että hienoa juuri potentiaalin olevan esillä ja nähtävissä, saavat ihan kohtuulisen tilaisuuden Cupissa näyttää sitä, mutta ovat juurikin liipaisimella kun tulosta odotettua ei tallin lokerikkoon olekkaan sadellut lyhyelläkin otannalla. Nämä ovat aina one off -tilaisuuksia kuitenkin jossain välimaastossa, lähellä kärkeen mahdollisesti murtautuvien, resumeissa. Tilaisuus annetaan näyttää mihin kykeneväisyys voisi johtaa Cupissa vähän yllättävänäkin valintana, mutta pois isojen organisaatioiden listoilta jolloin yllätysmahdollisuus pysyy onnistumiseen kuskimarkkinoilla takavasemmalta tulleen valinnan kanssa. RCR toki on iso organisaatio, mutta tällä hetkellä selvästi tulee terävimmän kärjen perässä, joskin tehtailla rahaa on - silti kaksi + todella harvoin radalle tuotava kolmas auto on kokoonpanossa. Näyttää siis, että Tyler Reddick Xfinityn isosta kolmikosta saisi tämän paikan RCR:n organisaatioon kuuluvana, lupaavana kuskina, joten mahdollisesti koko tämä poppoo ajaa Cupissa ensi kaudella jos Custer saa SHR:n suunnalta vihreää valoa. Bell tosiaan jo on varmasti Cupissa ensi kaudella.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/bank-of-america-roval-400/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
------------------------
Pudotuspelit, 2. kierros (Dover - Talladega - Kansas)
1. Kyle Busch (pistejohtaja)
2. Martin Truex Jr. (-5)
3. Denny Hamlin (-16)
4. Joey Logano (-17)
5. Kevin Harvick (-18)
6. Chase Elliott (-22)
7. Brad Keselowksi(-22)
8. Kyle Larson (-40)
-----------------
9. Alex Bowman (-41)
10. Ryan Blaney (-42)
11. William Byron (-45)
12. Clint Bowyer (-46)
----------------------------
Seuraavaksi kisailut jatkuvat Dover International Speedwaylla ensi sunnuntaina kisalähetyksen startatessa illalla. Toinen kierros alkaa Miles the Monsterin katsellessa auto käsissään betonirännissä tapahtuvaa kisailua, joka asemoittaa voittajaa ja pistesijoja osioista ottajaa selkeästi turvallisempaan tuntumaan kun vaaniva Talladega odottaa. Voitto täällä on siis lippu paratiisiin, mutta Dover on kanssa itsessään erittäin kova ja autosta mittaa ottava venue, joka välillä koettelee todellisilla äksönkisoilla ja toisinaan se myös tekee autoille todella hallaa vaativan ratapinnoitteen sekä kallistusten takia, joten tällä kierroksella ei helppoa tule. Kansas taas kun haastaa finaalina kilpailukykyä ja aerodynamiikkaa samaan aikaan.
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Doverissa oli sellainen kisa, jossa ei tarvinnut jälkikäteen miettiä menon tauottua, että kenellä se nopein auto mahtoi pitkillä vihreillä sitten lopulta olla Kisassa oli osiokeltaisten lisäksi vain yksi keltainen lippu kilvanajossa ja sekin tuli heti kisan alettua juurikin melkein välittömästi. Kyle Larson katkaisi pitkän voittoa saamattoman putkensa heittämistyyliin, että lähti hyvältä paikalta liikkeelle sekä onnistui lopulta myös voittamaan loppukilpailun onnistumisen myötä kun hänen autonsa jaksoi veturina ahertaa omille tuhannesluvuille muihin kilpailijoihin nähden. Hyvään paikkaan shampanjointi kuvaan istuuntui, koska KuBusta tullut pettymys varmasti painoi CGR:ää ensimmäisen kiekan jälkeen pudotuspelejä johtuen takeettomasta Larsonista myös osittain. Nyt kuitenkin paluu kuin normaaliin - ainakin katsoen ajosuoritusta ja kikyä - sekä hänen ja koko organisaation pleijarit ovat yht'äkkiä kuin joulukatua maaliin verrattuna mitä tarpomista aikaisemmin on ollut siihen huippunopeaan KL:ään katsoen. Hänen piti kuitenkin päihittää kisassa huippuvauhtia osoittanut Denny Hamlin joka dominoitti reissiä alusta lähes loppuun, mutta sitten veto alkoi radalla hieman hiipumaan, tuoden loppusijoituksen viisi hänelle.
- Kisassa vain kahdeksan kuljettajaa selvisi samalla kierroksella kärjen kanssa maaliin, joten kertoi juurikin vähäisten keskeytysten määrästä vihreään nähden. Matt DiBenedetto oli juuri seitsemäs ja Jimmie Johnson kahdeksas, jolle tämä oli kolmas peräkkäinen top-10. Clint Bowyer kymmenennellään sijallaan turvasi mitä oli turvattavissa, mutta hän on tippumisuhan alla ennen kierroksen kahta viimeistä kisaa, Talladegassa ja Kansasissa. Toki Bowyerille 'Degan voisi luetella hyvinkin mahdollisuudeksi myös hänen kotikisansa, Kansasin, kanssa (jossa ei ole kuitenkaan koskaan voittanut). Toki erot viivalla ovat vielä marginaaleissa.
- Pahimpaan rakoon ajautuivat keskeyttämään joutuneet, viime kisan voittanut, Chase Elliott & Ryan Blaney sekä alussa jousituksen kanssa ongelmissa ollut Joey Logano joka tosin kykeni jatkamaan matkaa mutta huollon jälkeen otti kierroksia eteen. Kenenkään paikka nyt ei vielä niin tuulisessa tönössä ole seinällä, että alas rytinällä heilumisen johdosta rakenteissa tulisi, mutta Ryan Blaneyn pitää ottaa selvästi hieman enemmän riskejä muihin nähden mitä pisteisiin tulee - jos asetelmat ilman takaiskuja jatkuu playoffeissa näissä mukautumissa.
- Kevin Harvick ajoi jälleen hyvän läpiviennin Doverissa, ollen neljäs ja ottaen bonuspisteitä mukavasti per osio. Ihan ei ennen kisaa povattuun lentoon päässyt, mutta ilmeisesti kuitenkin viileä keli teki kisailun sen verran erilaiseksi harjoituksiin nähden että hiukan maisemaeroja tuli mitä autoja osattiin heti kärkeen odottaa ja ketä ei, mutta koko reissi kärkikahinoissa ja aika mukava paikka lähteä Talladegaan sekä hänelle myös hyvin sopivalle Kansasiin.
- Martin Truex Jr. oli lopulta toinen ja hänen toinen mukana olevista tallikamuista, Kyle Busch, kuudes. KyBun tilanne on vähintäänkin saavuttanut mielenkiintoiset mitat; hän ajaa suhteessa koko kavalkaadiin radalla aina lähestulkoon mitä otollisimmista sijoista ottaa vastaan, mutta hänelle itselleen ja organisaatiolle/tallille on ollut parhaimpaan tuloskuntoon katsottuna jopa selväkin tiputus kilpailu- ja iskukyvyssä. Etenkin kun MTJ:n kaksi playoffvoittoa, DH:n huippukunto ennen p-pelejä (myös sen jatkuminen) sekä Erik Jonesinkin tähän mennessä kautta tullut ainoa voitto, on ajoittunut kaikki koko savotaltaan KyBun huippukunnon (kautta katsoen) jälkimaininkeihin hänen itsensä taas ajaen vähintäänkin puitteisiin nähden keskinkertaista sarjaa. Silti ollut viime kausina aika household-nimi finaalissa KH:n kanssa, joten katsotaan mitä tuulia on tuloillaan - kuitenkin edelleen JGR:n lippulaivatiimi kyseessä katsoen viime kausia - ja miksei - tätäkin vaikka hänen uusi tiimikaverinsa MTJ johtaakin voittotilastoa.
Lopputulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/drydene-400/stn/race/
Sarjataulukko: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
----------------------
Pudotuspelit, 2. kierros 1/3
1. Martin Truex Jr. (pistejohtaja)
2. Denny Hamlin (-15)
3. Kyle Busch (-15)
4. Kevin Harvick (-21)
5. Kyle Larson (jatkossa voitolla)
6. Brad Keselowski (-43)
7. Alex Bowman (-46)
8. William Byron (-63)
---------------
9. Joey Logano (-63)
10. Clint Bowyer (-67)
11. Chase Elliott (-70)
12. Ryan Blaney (-85)
---------------
Seuraavaksi sitten pelottava ja täyttä rähinäkaasua sisällään venuella pitävä Talladega Superspeedway pyytää Nascaria kisailemaan radallaan, jossa nopeusrajoitin hakkaa ja draftaus on kuten aina täällä, päivän avainsana. Viime kausina radalla ollaan ajettu aika fiksuja kisoja ainakin yli puolenvälin juuri siitä syystä, että paljon on linjalla ja paljon hävittävää tasaisessa sarjassa - etenkin kun puhutaan siitä, että tämä on p-pelikisa ja liikaa ei tavalliselle ovaalille tultaessa voi antaa eteen eikä toisaalta menettääkkään asemiaan. Siksi osioissa nähdään lisäpisteiden vuoksi varmasti aika tasaistakin jurnutusta ja viisautta ajolinjojen sekä rintaäänen valinnoissa/kuuntelussa johtuen jo kokemuksestakin, mutta osioiden loput voivat olla aikamoistakin ohitusrumbaa pitkillä autoja pitävillä viivoitinriveillään jotka muuttavat muotoa tämän tästä. Kisan loppuosa, eli viimeinen kolmas osa, sitten voi olla enemmän ja vähemmän sitten sitä tuttua hurrikaanishow'ta autojen ja kaiken sen väliltä mitä rata-alueella on Kisalähetys alkaa sunnuntai-iltana.
Kisassa oli osiokeltaisten lisäksi vain yksi keltainen lippu kilvanajossa ja sekin tuli heti kisan alettua juurikin melkein välittömästi. Kyle Larson katkaisi pitkän voittoa saamattoman putkensa heittämistyyliin, että lähti hyvältä paikalta liikkeelle sekä onnistui lopulta myös voittamaan loppukilpailun onnistumisen myötä kun hänen autonsa jaksoi veturina ahertaa omille tuhannesluvuille muihin kilpailijoihin nähden. Hyvään paikkaan shampanjointi kuvaan istuuntui, koska KuBusta tullut pettymys varmasti painoi CGR:ää ensimmäisen kiekan jälkeen pudotuspelejä johtuen takeettomasta Larsonista myös osittain. Nyt kuitenkin paluu kuin normaaliin - ainakin katsoen ajosuoritusta ja kikyä - sekä hänen ja koko organisaation pleijarit ovat yht'äkkiä kuin joulukatua maaliin verrattuna mitä tarpomista aikaisemmin on ollut siihen huippunopeaan KL:ään katsoen. Hänen piti kuitenkin päihittää kisassa huippuvauhtia osoittanut Denny Hamlin joka dominoitti reissiä alusta lähes loppuun, mutta sitten veto alkoi radalla hieman hiipumaan, tuoden loppusijoituksen viisi hänelle.- Kisassa vain kahdeksan kuljettajaa selvisi samalla kierroksella kärjen kanssa maaliin, joten kertoi juurikin vähäisten keskeytysten määrästä vihreään nähden. Matt DiBenedetto oli juuri seitsemäs ja Jimmie Johnson kahdeksas, jolle tämä oli kolmas peräkkäinen top-10. Clint Bowyer kymmenennellään sijallaan turvasi mitä oli turvattavissa, mutta hän on tippumisuhan alla ennen kierroksen kahta viimeistä kisaa, Talladegassa ja Kansasissa. Toki Bowyerille 'Degan voisi luetella hyvinkin mahdollisuudeksi myös hänen kotikisansa, Kansasin, kanssa (jossa ei ole kuitenkaan koskaan voittanut). Toki erot viivalla ovat vielä marginaaleissa.
- Pahimpaan rakoon ajautuivat keskeyttämään joutuneet, viime kisan voittanut, Chase Elliott & Ryan Blaney sekä alussa jousituksen kanssa ongelmissa ollut Joey Logano joka tosin kykeni jatkamaan matkaa mutta huollon jälkeen otti kierroksia eteen. Kenenkään paikka nyt ei vielä niin tuulisessa tönössä ole seinällä, että alas rytinällä heilumisen johdosta rakenteissa tulisi, mutta Ryan Blaneyn pitää ottaa selvästi hieman enemmän riskejä muihin nähden mitä pisteisiin tulee - jos asetelmat ilman takaiskuja jatkuu playoffeissa näissä mukautumissa.
- Kevin Harvick ajoi jälleen hyvän läpiviennin Doverissa, ollen neljäs ja ottaen bonuspisteitä mukavasti per osio. Ihan ei ennen kisaa povattuun lentoon päässyt, mutta ilmeisesti kuitenkin viileä keli teki kisailun sen verran erilaiseksi harjoituksiin nähden että hiukan maisemaeroja tuli mitä autoja osattiin heti kärkeen odottaa ja ketä ei, mutta koko reissi kärkikahinoissa ja aika mukava paikka lähteä Talladegaan sekä hänelle myös hyvin sopivalle Kansasiin.
- Martin Truex Jr. oli lopulta toinen ja hänen toinen mukana olevista tallikamuista, Kyle Busch, kuudes. KyBun tilanne on vähintäänkin saavuttanut mielenkiintoiset mitat; hän ajaa suhteessa koko kavalkaadiin radalla aina lähestulkoon mitä otollisimmista sijoista ottaa vastaan, mutta hänelle itselleen ja organisaatiolle/tallille on ollut parhaimpaan tuloskuntoon katsottuna jopa selväkin tiputus kilpailu- ja iskukyvyssä. Etenkin kun MTJ:n kaksi playoffvoittoa, DH:n huippukunto ennen p-pelejä (myös sen jatkuminen) sekä Erik Jonesinkin tähän mennessä kautta tullut ainoa voitto, on ajoittunut kaikki koko savotaltaan KyBun huippukunnon (kautta katsoen) jälkimaininkeihin hänen itsensä taas ajaen vähintäänkin puitteisiin nähden keskinkertaista sarjaa. Silti ollut viime kausina aika household-nimi finaalissa KH:n kanssa, joten katsotaan mitä tuulia on tuloillaan - kuitenkin edelleen JGR:n lippulaivatiimi kyseessä katsoen viime kausia - ja miksei - tätäkin vaikka hänen uusi tiimikaverinsa MTJ johtaakin voittotilastoa.
Lopputulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/drydene-400/stn/race/
Sarjataulukko: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
----------------------
Pudotuspelit, 2. kierros 1/3
1. Martin Truex Jr. (pistejohtaja)
2. Denny Hamlin (-15)
3. Kyle Busch (-15)
4. Kevin Harvick (-21)
5. Kyle Larson (jatkossa voitolla)
6. Brad Keselowski (-43)
7. Alex Bowman (-46)
8. William Byron (-63)
---------------
9. Joey Logano (-63)
10. Clint Bowyer (-67)
11. Chase Elliott (-70)
12. Ryan Blaney (-85)
---------------
Seuraavaksi sitten pelottava ja täyttä rähinäkaasua sisällään venuella pitävä Talladega Superspeedway pyytää Nascaria kisailemaan radallaan, jossa nopeusrajoitin hakkaa ja draftaus on kuten aina täällä, päivän avainsana. Viime kausina radalla ollaan ajettu aika fiksuja kisoja ainakin yli puolenvälin juuri siitä syystä, että paljon on linjalla ja paljon hävittävää tasaisessa sarjassa - etenkin kun puhutaan siitä, että tämä on p-pelikisa ja liikaa ei tavalliselle ovaalille tultaessa voi antaa eteen eikä toisaalta menettääkkään asemiaan. Siksi osioissa nähdään lisäpisteiden vuoksi varmasti aika tasaistakin jurnutusta ja viisautta ajolinjojen sekä rintaäänen valinnoissa/kuuntelussa johtuen jo kokemuksestakin, mutta osioiden loput voivat olla aikamoistakin ohitusrumbaa pitkillä autoja pitävillä viivoitinriveillään jotka muuttavat muotoa tämän tästä. Kisan loppuosa, eli viimeinen kolmas osa, sitten voi olla enemmän ja vähemmän sitten sitä tuttua hurrikaanishow'ta autojen ja kaiken sen väliltä mitä rata-alueella on
Kisalähetys alkaa sunnuntai-iltana.
Viimeksi muokattu:
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Talladegan kilpailua ehdittiin ajamaan sunnuntaina yksi osio, mutta sateen saavuttua kisaa jatkettiin sitten maanantaina uudestaan siitä mihin sunnuntai oli jättänyt. Köhinöissä radalla tapahtui kaikenlaista läpi koko kierrosmäärän ja eri toten kun kisa uudelleen starttasi maanantain puolella, niin tuntui kun osa kilvanajon siisteydestäkin olisi jäänyt sunnuntaille Oli kolme isohkoa (joskin mikään ei ollut megaluokan), pienempiä ruttaamisia ja kolarointeja - siihen kylkeen vielä kuudenneksi lähin maaliviivakameran ottama "photo finish" joka johti Ryan Blaneyn voittamaan kisan ennen toiseksi tullutta Ryan Newmania. Ryan Blaneyn voitto kisasta ei olisi voinut tulla maukkaampaan ja parempaan kohtaan missään tapauksessa: hän pidettiin jo kikyllisistä syistä eräistä varmimmista tippujista ellei 'Degan reissi olisi tuonut toisille epäonnea ja hänelle sen hyvän sijoituksen tai voiton. Hän sai voiton ja myös toisten epäonni ja kolaroimiset siivittivät hänet voittoon & jatkoon. Itse olin pitkään kanssa sitä mieltä, että taitaa tämä kierros olla se tiputtava faktori #12 tiimille tämän kauden pleijareissa, koska vaikka yleistekeminen ja hyvien pistesijojen tuominen onkin ollut Pensken kolmannelta autolta ihan rautaista niin juuri se harmaus ajaa voitoista tai ylipäätään nousta ylempään kastiin mestarikandidaatteja, on ollut tällä tiimillä akilleen kantapäänä ja kantona kaskessa. Nyt kun hän ajaa kahdeksan joukkoon, niin seuraava kierros sitten tarvitsee sinne ainakin väläyttävää suorittamista joka kisassa skaalaa aina lyhyeltä keskimatkan ovaalille saakka, joten jännä nähdä miten tiimi ja kuski haasteesta selviytyy. Nyt kuitenkin voittoon ja kun kaikki kandidaatit joissain radalla sattuneissa onnettomuuksissa olivat mukana, niin RB teki sen jo sunnuntaina kun ekassa osiossa pyörähti varikolle tullessaan omiin nimiinsä, mutta auto oli ehjin koko 12:sta kuskin poppoosta kisan tauottua, kun katsoo ketä keskeytti ja ketä viivan ylitti näistä.
- Denny Hamlin ajoi fiksun kisan johon mahtui vain oikeastaan yksi hieman isompi niitti auton etuosaan ja jos oikein muistan, niin taisi myös autosta draftin aikana yksi fläppipalanenkin lähteä ilmojen teille irrottuaan sijoiltaan kiinnikkeiltä. Tämän ja näiden tapahtumien jälkeen päätti ajattaa autoaan leppoisimmissa maisemissa peräpäässä ja säästyikin paljon vaivalta ajateltuna mihin hänen tiensä vei tämän taktikoinnin jälkihöyryinä. Kolmas sija ja pistejohtajan viitta kaatui nyt hänen olkapäilleen, joten näyttää että DH ansaitusti jatkaa tittelijahtiaan ensi kierrokselle.
- Kevin Harvick oli kisassa erittäin tyytyväinen, että ei ennen viimeistä kymppiä kisamatkassa kierroksilla laskettuna ollut saanut vielä autoonsa minkäänlaista vahinkoa ja kulkusuuntakin vaihtuneista draftauskumppaneista huolimatta oli ihan kärkikymppiä melkein läpi kilpailun. Kerran ensimmäisen isohkon vuoksi pyörähti nurmialueelle kun oli siinä vaiheessa kisaa takapäässä, mutta ilman vahinkoa. Noh viimeisellä kympillä rytisi kun kolmas iso autojen liikkuva hautausmaa tuli kuvioihin; vahinko jäi kuitenkin sen verran lieväksi että matkanteko huoltotoimenpiteiden jälkeen jatkui ja kun keskeyttäneitä oli paljon ja heitä ketkä jäivät kierroksilla eri syistä mitä autoissa oli, niin seitsemästoista sija ei ollut lainkaan paha kun miettii kuinka vaiherikas tulosotanta tulee joka tapauksessa. Puoliväliin kastia on kuitenkin ok sijoitus, kun kärjessä mennään rikasta ja rutiköyhää, perässä taas jää liikaa pisteillä etenkin kun autoja on vielä samalla kierroksella kärjen kanssa ja kummassakin absoluuttinen ikävä tilanne on jäädä vähille pisteille, joten keskiväliin on kompromissiratkaisu. Maanantaina loppuun ajetussa kisassa toki keskeyttäneitä oli paljon, joten loppupään ja sijan seitsemäntoista väliin ei paljon populaa mahtunut, mutta pisteitä kaikki tyynni ja parempi asetelma Kansasiin lähdettäessä varmistamaan jatkopaikkaa.
- Kyle Buschilla ja Martin Truex Jr:lla oli hieman rytinää Talladegassa mutta kummankin pistetilanne näyttää hyvältä sarjataulukossa tästä huolimatta. KyBun tilanne vain on hieman tulenarka kun onnistumiset ovat karttaneet häntä jo jonkin aikaa, mutta jos/kun menee kahdeksan joukkoon niin siitä eteenpäin ajetaan hänen kohdaltaan niin hyvillä radoilla viime kausilta että voi tulosta alkaa syntymään.
- Näyttää pahasti siltä, että koko Hendrickin kolmikko jotka pudotuspelejä ovat ajelleet, ovat tippumassa pois jatkosta ja Chase Elliotille se olisi varmasti kova pala purtavaksi. Toki erot eivät ole suuria, mutta edessä viivalla olevat Kese ja Loggis tuskin heittävät kärrynpyöriä auringonkukkapellolla heinää suupielessä tämän taka-ajon startattua, joten tiukka paikka on edessä. Elliott oli Talladegassa epäonninen ja oli samassa rytäkässä mukana kuin Alex Bowmankin joka keskeytti tuohon ja toinenkin tallikaveri William Byron keskeytti vuorostaan seuraavassa rytinässä. Elliotin matka jatkui ekasta isohkosta vältellen seuraavia vastaavia ja onnistui hän lopulta kahdeksanneksi tulla maaliin. Voitto tai maksimipisteistä ajaminen osioissa Kansasissa + erinomainen loppusijoitus on aika ideaalinen ja pakottavakin hänen kohdaltaan, mutta hän voitti tuon kisan viime vuonna ja sillä mindsetillä nyttenkin sinne suuntaa.
- Ricky Stenhouse Jr:n tie vei sitten lopulta JTG-Daughertylle seuraavasta kaudesta alkaen ja taas Chris Buescher hyppää tuosta tallista RFR:n rattia vääntämään #17 autoon ensi kaudeksi joskin Brian Pattie ei jatka tuossa tontilla tiimipomona. CB on myös Stenhousen tavoin käynyt urallaan läpi tätä Roushin akateemista tasolta toiselle nousua, ollen heille ikään kuin oma juniorikuski - tämä siirto on kaikille osapuolille siis hyvin järkevä. Näin "silly season" on ottanut jalkautumia mallikkaita jo hyvissä ajoin ennen kautta 2020 Clint Bowyer myös jatkaa SHR:n #14 ratin takana tämän kauden jälkeen, mutta tämä oli hyvin odotettu uutinen.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/1000bulbscom-500/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
------------------------
NASCAR pudotuspelit, 2. kierros 2/3
1. Denny Hamlin (pistejohtaja)
2. Martin Truex Jr. (-8)
3. Kyle Busch (-15)
4. Kevin Harvick (-20)
5. Brad Keselowski (-36)
6. Joey Logano (-38)
7. Kyle Larson (jatkossa voitolla)
8. Ryan Blaney (jatkossa voitolla)
------------
9. Alex Bowman (-56)
10. Chase Elliott (-60)
11. Clint Bowyer (-62)
12. William Byron (-65)
-------------------------
Seuraavaksi ja viimeiseksi etaapiksi toisen kiekan kuhinoinnille saapuu Kansasin 1.5 mailin ovaali, joka kyllä taas kilpailukyvyllisin perustein on sopiva venue päättää tämä kolmoisotanta ja ottaa kuskeilla kohtalo niin paljon omiin käsiin kuin voivat. Tämän reissin jälkeen selviää ketkä kahdeksan jatkoon rullaavat ja kenellä neljällä heittää hyrränliike pois suoralta kohti finaalia. Kansasin jännittävästä väännöstä kisalähetystä pukkaa sunnuntai-iltana hyviin katseluaikoihin!
------------------------
Oli kolme isohkoa (joskin mikään ei ollut megaluokan), pienempiä ruttaamisia ja kolarointeja - siihen kylkeen vielä kuudenneksi lähin maaliviivakameran ottama "photo finish" joka johti Ryan Blaneyn voittamaan kisan ennen toiseksi tullutta Ryan Newmania. Ryan Blaneyn voitto kisasta ei olisi voinut tulla maukkaampaan ja parempaan kohtaan missään tapauksessa: hän pidettiin jo kikyllisistä syistä eräistä varmimmista tippujista ellei 'Degan reissi olisi tuonut toisille epäonnea ja hänelle sen hyvän sijoituksen tai voiton. Hän sai voiton ja myös toisten epäonni ja kolaroimiset siivittivät hänet voittoon & jatkoon. Itse olin pitkään kanssa sitä mieltä, että taitaa tämä kierros olla se tiputtava faktori #12 tiimille tämän kauden pleijareissa, koska vaikka yleistekeminen ja hyvien pistesijojen tuominen onkin ollut Pensken kolmannelta autolta ihan rautaista niin juuri se harmaus ajaa voitoista tai ylipäätään nousta ylempään kastiin mestarikandidaatteja, on ollut tällä tiimillä akilleen kantapäänä ja kantona kaskessa. Nyt kun hän ajaa kahdeksan joukkoon, niin seuraava kierros sitten tarvitsee sinne ainakin väläyttävää suorittamista joka kisassa skaalaa aina lyhyeltä keskimatkan ovaalille saakka, joten jännä nähdä miten tiimi ja kuski haasteesta selviytyy. Nyt kuitenkin voittoon ja kun kaikki kandidaatit joissain radalla sattuneissa onnettomuuksissa olivat mukana, niin RB teki sen jo sunnuntaina kun ekassa osiossa pyörähti varikolle tullessaan omiin nimiinsä, mutta auto oli ehjin koko 12:sta kuskin poppoosta kisan tauottua, kun katsoo ketä keskeytti ja ketä viivan ylitti näistä. - Denny Hamlin ajoi fiksun kisan johon mahtui vain oikeastaan yksi hieman isompi niitti auton etuosaan ja jos oikein muistan, niin taisi myös autosta draftin aikana yksi fläppipalanenkin lähteä ilmojen teille irrottuaan sijoiltaan kiinnikkeiltä. Tämän ja näiden tapahtumien jälkeen päätti ajattaa autoaan leppoisimmissa maisemissa peräpäässä ja säästyikin paljon vaivalta ajateltuna mihin hänen tiensä vei tämän taktikoinnin jälkihöyryinä. Kolmas sija ja pistejohtajan viitta kaatui nyt hänen olkapäilleen, joten näyttää että DH ansaitusti jatkaa tittelijahtiaan ensi kierrokselle.
- Kevin Harvick oli kisassa erittäin tyytyväinen, että ei ennen viimeistä kymppiä kisamatkassa kierroksilla laskettuna ollut saanut vielä autoonsa minkäänlaista vahinkoa ja kulkusuuntakin vaihtuneista draftauskumppaneista huolimatta oli ihan kärkikymppiä melkein läpi kilpailun. Kerran ensimmäisen isohkon vuoksi pyörähti nurmialueelle kun oli siinä vaiheessa kisaa takapäässä, mutta ilman vahinkoa. Noh viimeisellä kympillä rytisi kun kolmas iso autojen liikkuva hautausmaa tuli kuvioihin; vahinko jäi kuitenkin sen verran lieväksi että matkanteko huoltotoimenpiteiden jälkeen jatkui ja kun keskeyttäneitä oli paljon ja heitä ketkä jäivät kierroksilla eri syistä mitä autoissa oli, niin seitsemästoista sija ei ollut lainkaan paha kun miettii kuinka vaiherikas tulosotanta tulee joka tapauksessa. Puoliväliin kastia on kuitenkin ok sijoitus, kun kärjessä mennään rikasta ja rutiköyhää, perässä taas jää liikaa pisteillä etenkin kun autoja on vielä samalla kierroksella kärjen kanssa ja kummassakin absoluuttinen ikävä tilanne on jäädä vähille pisteille, joten keskiväliin on kompromissiratkaisu. Maanantaina loppuun ajetussa kisassa toki keskeyttäneitä oli paljon, joten loppupään ja sijan seitsemäntoista väliin ei paljon populaa mahtunut, mutta pisteitä kaikki tyynni ja parempi asetelma Kansasiin lähdettäessä varmistamaan jatkopaikkaa.
- Kyle Buschilla ja Martin Truex Jr:lla oli hieman rytinää Talladegassa mutta kummankin pistetilanne näyttää hyvältä sarjataulukossa tästä huolimatta. KyBun tilanne vain on hieman tulenarka kun onnistumiset ovat karttaneet häntä jo jonkin aikaa, mutta jos/kun menee kahdeksan joukkoon niin siitä eteenpäin ajetaan hänen kohdaltaan niin hyvillä radoilla viime kausilta että voi tulosta alkaa syntymään.
- Näyttää pahasti siltä, että koko Hendrickin kolmikko jotka pudotuspelejä ovat ajelleet, ovat tippumassa pois jatkosta ja Chase Elliotille se olisi varmasti kova pala purtavaksi. Toki erot eivät ole suuria, mutta edessä viivalla olevat Kese ja Loggis tuskin heittävät kärrynpyöriä auringonkukkapellolla heinää suupielessä tämän taka-ajon startattua, joten tiukka paikka on edessä. Elliott oli Talladegassa epäonninen ja oli samassa rytäkässä mukana kuin Alex Bowmankin joka keskeytti tuohon ja toinenkin tallikaveri William Byron keskeytti vuorostaan seuraavassa rytinässä. Elliotin matka jatkui ekasta isohkosta vältellen seuraavia vastaavia ja onnistui hän lopulta kahdeksanneksi tulla maaliin. Voitto tai maksimipisteistä ajaminen osioissa Kansasissa + erinomainen loppusijoitus on aika ideaalinen ja pakottavakin hänen kohdaltaan, mutta hän voitti tuon kisan viime vuonna ja sillä mindsetillä nyttenkin sinne suuntaa.
- Ricky Stenhouse Jr:n tie vei sitten lopulta JTG-Daughertylle seuraavasta kaudesta alkaen ja taas Chris Buescher hyppää tuosta tallista RFR:n rattia vääntämään #17 autoon ensi kaudeksi joskin Brian Pattie ei jatka tuossa tontilla tiimipomona. CB on myös Stenhousen tavoin käynyt urallaan läpi tätä Roushin akateemista tasolta toiselle nousua, ollen heille ikään kuin oma juniorikuski - tämä siirto on kaikille osapuolille siis hyvin järkevä. Näin "silly season" on ottanut jalkautumia mallikkaita jo hyvissä ajoin ennen kautta 2020
Clint Bowyer myös jatkaa SHR:n #14 ratin takana tämän kauden jälkeen, mutta tämä oli hyvin odotettu uutinen.Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/1000bulbscom-500/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
------------------------
NASCAR pudotuspelit, 2. kierros 2/3
1. Denny Hamlin (pistejohtaja)
2. Martin Truex Jr. (-8)
3. Kyle Busch (-15)
4. Kevin Harvick (-20)
5. Brad Keselowski (-36)
6. Joey Logano (-38)
7. Kyle Larson (jatkossa voitolla)
8. Ryan Blaney (jatkossa voitolla)
------------
9. Alex Bowman (-56)
10. Chase Elliott (-60)
11. Clint Bowyer (-62)
12. William Byron (-65)
-------------------------
Seuraavaksi ja viimeiseksi etaapiksi toisen kiekan kuhinoinnille saapuu Kansasin 1.5 mailin ovaali, joka kyllä taas kilpailukyvyllisin perustein on sopiva venue päättää tämä kolmoisotanta ja ottaa kuskeilla kohtalo niin paljon omiin käsiin kuin voivat. Tämän reissin jälkeen selviää ketkä kahdeksan jatkoon rullaavat ja kenellä neljällä heittää hyrränliike pois suoralta kohti finaalia. Kansasin jännittävästä väännöstä kisalähetystä pukkaa sunnuntai-iltana hyviin katseluaikoihin!
------------------------
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Näyttää hieman siltä, että jopa kaikki mukana olevaa JGR:n autoa voisivat kaikki olla rusikoimassa finaalissa tällä menolla, kun että sen lisäksi Denny Hamlin voittaessa viidettä kertaa (onko tämä se vuosi?) niin myös MTJ ja KyBu sijoittuivat kärkitiloille Kansasin kuhinoissa. DH voittaessa hyvän auton turvin, KyBu oli kolmas ja MTJ kuudes. Chase Elliott puolestaan teki pienen ihmeen ja vei kuin veikin itsensä 3. kierrokselle vaikka tuulimyllyjen lisäksi taisi ilmansuunnatkin olla kompassissa hänen mahdollisuuksiaan vastaan - kertoimien lisääntyessä häntä vastaan ja paineiden noustessa teki ilmiömäisen työn tullessa toisena maaliin joten saapi nähdä mikä on jahdissa enää ainoana mukana olevalle HMS:n rattimiehelle lopputulema. Kevin Harvick oli yhdeksäs ja aika-ajojen jäätyä vain renkaiden autoon laitattamisen tasolle sekä takaa vääntöön lähdettyä 1.5 mailin ovaalille, voi tulosta pitää kiitettävänä mutta näillä radoilla kylläkin Nassussa on helpointa tulla takaa supermiehenä maaliin, koska ohitusmahikset ovat omaa luokkaansa vaikka rata olisikin todella vaativa. Siihen nähden mitä oli kisan puolivälin tuntumissa tulossa, tämä sijoitus oli kuitenkin hyvä; tämä kolmas kierros joka on alkamassa tulee olemaan vedenjakaja jälleen KH:n kaudelle: viime vuonna hänen odotettiin ehdottomasti olevan neljän joukossa ja oli monessa paikkaa suurin mestaruuskandidaatti, mutta loppuviivoilla tullut rangaistus silloin toi omanlaistaan jänskää ihan kriittisille hetkille tiimipomon hyllyttämisen vuoksi ja loppusijoitus lopulta oli kolmas. Tällä kaudella tulee olemaan iso voitto jos KH menee neljän joukkoon joskin statsit lupaavat sitä sinne meneväksi JGR:n kolmikon kanssa, mutta katsotaan mitä tulee!
- Roger Penskeä palkittiin mitalein Valkoisessa Talossa ja suurta ylpeyttä tuoden koko NASCARiin ja tallille, niin varmasti silti se pieni harmitus oli siitä huolimatta puserossa että Brad Keselowskin matkanteko tyssäsi toiselle kierrokselle. En sanoisi sensaatioksi, mutta kyllä Kese on kahdeksan joukkoon tasaisesti urallaan ajanut ja löytyy neljän joukosta myös näyttäytymistä (laskettuna nykyisen, vuonna 2014 käyttöön otetun systeemin ajanlaskussa) joten erittäin heikon kisan jälkeen Kansasissa ajautui lopulta sitten leikkauspisteen alapuolelle, joka taas oli hänelle ja tiimille/tallille iso pettymys. Brad K. ei mielestäni ole kolmesta voitosta huolimatta ollut mikään vakioratsu kärkitohinoissa, on voittanut hyviä yksittäisiä väännelmiä menevällä autolla ja taktiikalla, mutta muuten on lähinnä kympin joukossa kerännyt isompia muruja ja leivänkanniskaita mistä onkin sitten irronnut. Hänellä ja JL:llä on ihan hyvin samaa kaliiberia olevat statsit mutta Loggen jatkaessa ja Kesen jäätyä rannalle, tämä tarkoittaa Kapteenille kahta RGR:n kuskia pitämässä lippua ylhäällä tälle moottoriurheilun monitoimimiehelle. Ryan Blaneyn voitto oli siunaus sieltä kuuluisasta hattuhyllyn parvelta, kun muuten olisi luultavasti jäänyt Logano heidän ainoaksi edustajakseen pleijareissa kalkkiviivoilla. Blaney tosiaan vei nimiinsä Talladegan kisan, joka nosti hänet pohjalta elävien kirjoihin ja vielä mukavasti istuen puutarhassa.
- Elliotin jatkaessa, Bowman ja Byron joutuivat nostamaan HMS:n porukasta kädet kohti kattoa ja luovuttamaan tämän kauden osalta pleijareiden väännöt tähän erään paineja, mutta hyvin ylpeitä saavat molemmat olla ansioistaan. Bowmanille näistä kahdesta tietysti jo vähän odotetaankin jo tulosta taululle, mutta se että hän voitti kisan ja ajoi näillä näkymin kahdentoista joukkoon (vielä kuitenkin jokaisella se neljä kisaa jäljellä) niin ei varmasti Rick Hendrick pettynyt ole. William Byron ajoi ensimmäisen kautensa Chad Knausin alaisuudessa ja vaikka mitään päällä seisomisia ja taikatemppuja ei taskuista ihmisten ilmoille vedettykkään niin omasta mielestäni etenkin tämä toinen puolisko kaudesta ollut vahvaa tekemistä. Kaverille on ladattu nuoresta iästään huolimatta kauheat paineet niskaan ja CK statuksen omaava tiimipomo on laitettu hyllylle tarkkailemaan ja säätämään, joten siinä mielessä ensi kaudella paineet ovat taas vartin verran namiskalla taitettuna suuremmat. Vaikka organisaatio kaikesta huonosta pressistä huolimatta on onnistunut voittamaan neljästi, niin näistä voitoista kolme on mennyt CE:lle ja kun seitsenkertainen mestari Jimmie Johnson jäi ulos playoffeista (muuten kyllä positiivisia suorituksia läpi kauden) tarkoittaa tämä sitä niiltä osin Hendrickille tallina ehdottomasti vielä hiluttautumista lähemmäs kaikkien autojen toimesta kärkeä sesongilla seuraavalla kehitystyön hedelmänä. Viime kauteen nähden jos tuloskehitys jatkuu samanlaisena ensi ja tämä sesongin vertailussa, niin voi kaikki tallin autot jo vierailla voittajan ympyrässä ensi kaudella.
- Clint Bowyerin matka myös tyssäsi pleijareissa hänen kotikisassaan Kansasissa. Kahdeksas tila ei riittänyt, mutta toisaalta kuoppa oli jo aika syvä tultaessa suorituspaikalle viimeistelemään ja antamaan parhaimpansa tähän hetkeen vuorauttaen esille sen potentiaalin raakana mitä on autosta saatavana. SHR:n ongelma on sinällään positiivinen, että KH:lla menee jälleen hyvin eikä kuitenkaan ole koskaan suorituksellisesti mitään jättitiputuksia verrattuna kalenterivuosia toisiinsa sekä taso on aina korkea keskiarvollisesti - on parempia ja vähän huonompia - mutta KH:n kaudet ovat olleet nousujohteisia (kuten tämä ja vuosi 2017) ja sitten tulee niitä nappi silmään -osumia kuten viime kausi. Tallin muilla kuskeilla on ollut kuitenkin vaikeuksia pysyä tahdissa ja vaikka Harvick ajattaakin tallin lippulaivaa, niin erot muihin huippuorganisaatioihin tallin sisäisillä vauhtieroilla on kuitenkin suuri, koska muualla (kuten JGR:llä esim) tallin sisällä voi toisinaan olla positiivista tasaisuutta joka tsemppaa myös sitä "körmyä" ajamaan hieman kovempaa taas voittaakseen tiimikaverinsa, HMS:llä itse asiassa tallin lippulaiva on kaksi vuotta (ja n. puolikas) ollut altavastaajana ja voidaan myös vähän olettaa että se on siirtynyt jo toisen auton kannettavaksi. Kauden alussa SHR:llä kun KH:kin haki vielä parasta liikerataansa, niin erot olivat pienempiä ja koko muu tallin poppoosta ajoi 1/3 kaudesta hyvin. Suarez jäi kuitenkin playoffien ulkopuolelle, Almirola ekalle kierroksella ja nyt Bowyer sinnitteli toiselle johon matka tyssäsi. Viime kaudella vielä kaikki tallin autot voittivat vähintään kisan (KuBu oli vielä silloin #41 auton ratissa) ja myös Bowyer voitti kahdesti. CB jatkaa ensi kaudella ja vaikka hän ei koskaan mikään voitosta voittoon mies olekkaan ollut, niin omaa potentiaalia olla ihan kärjessä voittamassa useampaakin kisaa per kausi - hänhän oli loppupisteissä jahdissa toinen vuonna 2012. SHR:n toiveet menestymisestä lepää siis tutuilla harteilla kun kolmas kierros alkaa.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/hollywood-casino-400/stn/results/
Sarjataulukko: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
NASCAR pudotuspelit, 3. kierros 1/3
1. Kyle Busch (pistejohtaja)
2. Martin Truex Jr. (-4)
3. Denny Hamlin (-9)
4. Joey Logano (-16)
-------------
5. Kevin Harvick (-18)
6. Chase Elliott (-22)
7. Kyle Larson (-35)
8. Ryan Blaney (-37)
-------------
Kauden sitten kolmas ja viimeinen kierros pudotuspelikierroksilta runnataan käyntiin M'villen kuuluisalla pienellä ovaalilla sunnuntai-iltana alkaen kisan muodossa. Kolme kisaa josta sitten kortti vie neljän onnistujan osalta finaalikierrokselle yksittäisen ryhäytyksen merkeissä Miamiin, mutta sitä ennen kuskeja testataan juuri tänä viikonloppuna Nascarin lyhimmällä ja luultavimmin myös aggressiivisimmalla venuella koko kalenterissa vaikka viime kilpailut leppoisia ovat kaiken puoleen olleetkin - kuitenkin yksi keltainen ajoitettuna hetkiseen kohtaa vääntöä voi tietää tukun lisää seuraavaan kahteenkymppiin kiekkoja. Pitkät vihreällä lipulla ajot ovat luonnistuneet viime vuosina merkittävän ehjissä nahoissa ja renkaidenkin hajoamisaste on ollut hyvin pieni prosenteissa koska kontaktit eivät ole olleet riekaleiksi repiviä. Koskaan ei tie saa viedä katsomatta lahjahevosen suuhun tietäemme minkälainen rata on kyseessä ja pienikin muutos flow'ssa voi muuttaa reissin ihan eri kiskoilla puksuttavaksi kuin aikaisemmin näytti - ja tähän lisäten ne pienetkin äksidentit ja merkkausvirheet johdattaen erilaiseenkin vetojen/taktiikoiden läpivientiin. Aika-ajojen merkitystä ei myöskään voi korostaa enempää tällä radalla, koska jos auto ei ajat kaarteissa lailleen, niin tiedossa on pitkä iltapäivä joka tarvitsee apuvoimia myös muilta kuskeilta (ja lipputasanteelta) jotta pääset edes asetelmiin - tämä siis, jos kaukaa lähdet liikkeelle. Tämän kierroksen kaksi muuta kisaa, Texas ja IMS, ovat tyyliltään erilaisia mutta kummassakin on kuskin näpyissä oman kohtalonsa ajattaminen ruutulipulle kuitenkin enemmän verrattuna Martinsvilleen. Jännittävä derby tulossa tänä viikonloppuna ja koko kierroksella, kenen tie vie finaaliin neljän joukossa!
- Roger Penskeä palkittiin mitalein Valkoisessa Talossa ja suurta ylpeyttä tuoden koko NASCARiin ja tallille, niin varmasti silti se pieni harmitus oli siitä huolimatta puserossa että Brad Keselowskin matkanteko tyssäsi toiselle kierrokselle. En sanoisi sensaatioksi, mutta kyllä Kese on kahdeksan joukkoon tasaisesti urallaan ajanut ja löytyy neljän joukosta myös näyttäytymistä (laskettuna nykyisen, vuonna 2014 käyttöön otetun systeemin ajanlaskussa) joten erittäin heikon kisan jälkeen Kansasissa ajautui lopulta sitten leikkauspisteen alapuolelle, joka taas oli hänelle ja tiimille/tallille iso pettymys. Brad K. ei mielestäni ole kolmesta voitosta huolimatta ollut mikään vakioratsu kärkitohinoissa, on voittanut hyviä yksittäisiä väännelmiä menevällä autolla ja taktiikalla, mutta muuten on lähinnä kympin joukossa kerännyt isompia muruja ja leivänkanniskaita mistä onkin sitten irronnut. Hänellä ja JL:llä on ihan hyvin samaa kaliiberia olevat statsit mutta Loggen jatkaessa ja Kesen jäätyä rannalle, tämä tarkoittaa Kapteenille kahta RGR:n kuskia pitämässä lippua ylhäällä tälle moottoriurheilun monitoimimiehelle. Ryan Blaneyn voitto oli siunaus sieltä kuuluisasta hattuhyllyn parvelta, kun muuten olisi luultavasti jäänyt Logano heidän ainoaksi edustajakseen pleijareissa kalkkiviivoilla. Blaney tosiaan vei nimiinsä Talladegan kisan, joka nosti hänet pohjalta elävien kirjoihin ja vielä mukavasti istuen puutarhassa.
- Elliotin jatkaessa, Bowman ja Byron joutuivat nostamaan HMS:n porukasta kädet kohti kattoa ja luovuttamaan tämän kauden osalta pleijareiden väännöt tähän erään paineja, mutta hyvin ylpeitä saavat molemmat olla ansioistaan. Bowmanille näistä kahdesta tietysti jo vähän odotetaankin jo tulosta taululle, mutta se että hän voitti kisan ja ajoi näillä näkymin kahdentoista joukkoon (vielä kuitenkin jokaisella se neljä kisaa jäljellä) niin ei varmasti Rick Hendrick pettynyt ole. William Byron ajoi ensimmäisen kautensa Chad Knausin alaisuudessa ja vaikka mitään päällä seisomisia ja taikatemppuja ei taskuista ihmisten ilmoille vedettykkään niin omasta mielestäni etenkin tämä toinen puolisko kaudesta ollut vahvaa tekemistä. Kaverille on ladattu nuoresta iästään huolimatta kauheat paineet niskaan ja CK statuksen omaava tiimipomo on laitettu hyllylle tarkkailemaan ja säätämään, joten siinä mielessä ensi kaudella paineet ovat taas vartin verran namiskalla taitettuna suuremmat. Vaikka organisaatio kaikesta huonosta pressistä huolimatta on onnistunut voittamaan neljästi, niin näistä voitoista kolme on mennyt CE:lle ja kun seitsenkertainen mestari Jimmie Johnson jäi ulos playoffeista (muuten kyllä positiivisia suorituksia läpi kauden) tarkoittaa tämä sitä niiltä osin Hendrickille tallina ehdottomasti vielä hiluttautumista lähemmäs kaikkien autojen toimesta kärkeä sesongilla seuraavalla kehitystyön hedelmänä. Viime kauteen nähden jos tuloskehitys jatkuu samanlaisena ensi ja tämä sesongin vertailussa, niin voi kaikki tallin autot jo vierailla voittajan ympyrässä ensi kaudella.
- Clint Bowyerin matka myös tyssäsi pleijareissa hänen kotikisassaan Kansasissa. Kahdeksas tila ei riittänyt, mutta toisaalta kuoppa oli jo aika syvä tultaessa suorituspaikalle viimeistelemään ja antamaan parhaimpansa tähän hetkeen vuorauttaen esille sen potentiaalin raakana mitä on autosta saatavana. SHR:n ongelma on sinällään positiivinen, että KH:lla menee jälleen hyvin eikä kuitenkaan ole koskaan suorituksellisesti mitään jättitiputuksia verrattuna kalenterivuosia toisiinsa sekä taso on aina korkea keskiarvollisesti - on parempia ja vähän huonompia - mutta KH:n kaudet ovat olleet nousujohteisia (kuten tämä ja vuosi 2017) ja sitten tulee niitä nappi silmään -osumia kuten viime kausi. Tallin muilla kuskeilla on ollut kuitenkin vaikeuksia pysyä tahdissa ja vaikka Harvick ajattaakin tallin lippulaivaa, niin erot muihin huippuorganisaatioihin tallin sisäisillä vauhtieroilla on kuitenkin suuri, koska muualla (kuten JGR:llä esim) tallin sisällä voi toisinaan olla positiivista tasaisuutta joka tsemppaa myös sitä "körmyä" ajamaan hieman kovempaa taas voittaakseen tiimikaverinsa, HMS:llä itse asiassa tallin lippulaiva on kaksi vuotta (ja n. puolikas) ollut altavastaajana ja voidaan myös vähän olettaa että se on siirtynyt jo toisen auton kannettavaksi. Kauden alussa SHR:llä kun KH:kin haki vielä parasta liikerataansa, niin erot olivat pienempiä ja koko muu tallin poppoosta ajoi 1/3 kaudesta hyvin. Suarez jäi kuitenkin playoffien ulkopuolelle, Almirola ekalle kierroksella ja nyt Bowyer sinnitteli toiselle johon matka tyssäsi. Viime kaudella vielä kaikki tallin autot voittivat vähintään kisan (KuBu oli vielä silloin #41 auton ratissa) ja myös Bowyer voitti kahdesti. CB jatkaa ensi kaudella ja vaikka hän ei koskaan mikään voitosta voittoon mies olekkaan ollut, niin omaa potentiaalia olla ihan kärjessä voittamassa useampaakin kisaa per kausi - hänhän oli loppupisteissä jahdissa toinen vuonna 2012. SHR:n toiveet menestymisestä lepää siis tutuilla harteilla kun kolmas kierros alkaa.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/hollywood-casino-400/stn/results/
Sarjataulukko: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
NASCAR pudotuspelit, 3. kierros 1/3
1. Kyle Busch (pistejohtaja)
2. Martin Truex Jr. (-4)
3. Denny Hamlin (-9)
4. Joey Logano (-16)
-------------
5. Kevin Harvick (-18)
6. Chase Elliott (-22)
7. Kyle Larson (-35)
8. Ryan Blaney (-37)
-------------
Kauden sitten kolmas ja viimeinen kierros pudotuspelikierroksilta runnataan käyntiin M'villen kuuluisalla pienellä ovaalilla sunnuntai-iltana alkaen kisan muodossa. Kolme kisaa josta sitten kortti vie neljän onnistujan osalta finaalikierrokselle yksittäisen ryhäytyksen merkeissä Miamiin, mutta sitä ennen kuskeja testataan juuri tänä viikonloppuna Nascarin lyhimmällä ja luultavimmin myös aggressiivisimmalla venuella koko kalenterissa vaikka viime kilpailut leppoisia ovat kaiken puoleen olleetkin - kuitenkin yksi keltainen ajoitettuna hetkiseen kohtaa vääntöä voi tietää tukun lisää seuraavaan kahteenkymppiin kiekkoja. Pitkät vihreällä lipulla ajot ovat luonnistuneet viime vuosina merkittävän ehjissä nahoissa ja renkaidenkin hajoamisaste on ollut hyvin pieni prosenteissa koska kontaktit eivät ole olleet riekaleiksi repiviä. Koskaan ei tie saa viedä katsomatta lahjahevosen suuhun tietäemme minkälainen rata on kyseessä ja pienikin muutos flow'ssa voi muuttaa reissin ihan eri kiskoilla puksuttavaksi kuin aikaisemmin näytti - ja tähän lisäten ne pienetkin äksidentit ja merkkausvirheet johdattaen erilaiseenkin vetojen/taktiikoiden läpivientiin. Aika-ajojen merkitystä ei myöskään voi korostaa enempää tällä radalla, koska jos auto ei ajat kaarteissa lailleen, niin tiedossa on pitkä iltapäivä joka tarvitsee apuvoimia myös muilta kuskeilta (ja lipputasanteelta) jotta pääset edes asetelmiin - tämä siis, jos kaukaa lähdet liikkeelle. Tämän kierroksen kaksi muuta kisaa, Texas ja IMS, ovat tyyliltään erilaisia mutta kummassakin on kuskin näpyissä oman kohtalonsa ajattaminen ruutulipulle kuitenkin enemmän verrattuna Martinsvilleen. Jännittävä derby tulossa tänä viikonloppuna ja koko kierroksella, kenen tie vie finaaliin neljän joukossa!
Atlas
NASCAR & SHR #4
- Liittynyt
- 3.3.2014
- Viestit
- 487
Martinsvillen kisailussa oli draamaa ja käänteitä yllin kyllin; voittaja oli melkein jo alun jälkeen tiedossa jollei ketään pysy puskurissa sekä siihen yhteyteen liitä pientä työntöliikettä kaarteeseen. Martin Truex Jr. voitti ja meni ansaitusti finaaliin mestaruuskandidaattina - itse olin vähän skeptinen hänen tilanteensa pitävyydestä ennen 10 kisan aherruksen suhteen, mutta tiedossa oli että taidettiin ehkäpä kuitenkin sitä vauhtia pitää vain piilossa juuri sopivan verran. Hän otti M'villessä jo playoffien kolmannen voiton ja tultaessa voitoissa tasoissa näihin kekkereihin kauden päätöspätkälle KyBun kanssa, hän on näyttänyt reservistä tullutta menoa, mutta jälkinmäinen hakee vielä vauhtiaan siihen toppi-iskuun kunhan ehtii ennen kun vihamiehien määrä kasvaa liian suureksi MTJ:n johti viidestä sadasta läpistä peräti 464! Lopussa sentään erittäin intohimoisesti ja nuoruuden innoittamana, William Byron ilmaantui kokeneen veteraanin puskurin helmoihin milteinpä kiinni, mutta MTJ pystyi pitämään hänet juuri auton-parin mitan verran poissa iskuetäisyydeltä. Truex Junior ajaa siis jälleen Homesteadissä mestaruudesta ja paikan hän on totta totisesti ansainnut, kun nyt voittosarake näyttää seitsemää kihausta tähän sesonkiin ja vielä kolme kisaa + mahdollinen tittelipytty voitettavana - ja sehän hoituisi hänen hoiviinsa jos tuon kolmannen kisan veisi nimiinsä. William Byron tuli lopulta hienosti toiseksi ja viime viikonlopun pettymyksen jälkeen tämän takaiskun nielaissut ja uudessa riihessä tulostavoitteiltaan esiintynyt Brad Keselowski otti kolmannen tilan.
- Paalulta kisaan lähtenyt Denny Hamlin oli neljäs ja oikeastaan suurimman mahdollisen kertoimia katsottaessa yksittäisen kisan henk.koht voiton pisteissä otti Ryan Blaney viidennellä tilallaan. Denny Hamlin lähti kisaan harjoitusten jälkeen ylivoimaisena suosikkina, mutta reississä kävi jokseenkin vanhanaikaiset eikä rata ollut aivan se kuin mitä harjoituksissa; maltti tippumisen suhteen pysyi aisoissa hänen onnekseen ja ensimmäisen puoliskon osalta pysytteli suurimmalta osalta ajasta viiden joukossa ja toisen puoliskon puoliskolla tippui yhdessä vaiheessa kymmenen lähelle, mutta onnistui palautumaan likipitäen hyvinkin pian reissin loppuväännöissä asemiin takaisin positiivisiin. Hän onnistui kuitenkin jälleen hankkimaan feudin Joey Loganon kanssa näiden mentyä kylkikyyryä gladiaattoririehan lähennettyä niitä kalkkiviivoja; provokaatio kisassa oli molemmin puolin lähes niukanpuoleinen eikä M'villessä tälläinen seinän ja sisäpuolella olevan kanssa puristuksissa ajo ole harvinaista vaikka toinen jo kiipeäisi hieman seinääkin kuin tikkailla ilman portaita. Varikollakin keskustelu kesti n. puoli minuuttia jonka jälkeen pieni täppäus JL:lta johti DH:n päättämään kaverin painiotteeseen kampeamisesta, mutta kummatkaan eivät juurikaan kaksiosaisessa yhteenotossa saaneet toisistaan otetta. Loganolla on näitä kahinoita viime vuosilta (ja kauempaa) muutamia ja viime kauden taistelukumppani jonka ohitti voitosta, voitti tällä kertaa ja tällä otannalla hän itse oli radalla saamassa sijoituksia menettävän osan, mutta tuli kuitenkin maaliin kahdeksantena.
- Kevin Harvick lähti hieman taaempaa liikkeelle ja joutui jo aika hyvissä ajoin tiputtamaan menemistään ei-kovinkaan-hyvin käyttäytyvällä autolla ja oli monta kertaa viimeisten joukossa samalla kierroksella kärjen kanssa, noin sijan 15:sta tienoilla. Aivan reissin loppupuolella tulleet, hyvään kohtaan osuneet keltaiset ja niissä mukana olleiden kuskien epäonni sai hänet nousemaan tulosliuskaa pitkin eteenpäin ilman takapakkeja - lopulta myös auto alkoi käyttäytymään ja tulos nousi myös iskukyvyltään huomattavasti mitä odotettavissa oli. Seitsemäs tila oli siis kaikki kaikessa parasta mahdollista taikajuomaa aloittaa kierros, koska tämä on KH:lle loppukisoista ehdottomasti kinkkerin paikka ajaa voitosta; sijoitus pysyi myös oikeastaan samana kuin alkuvuodesta samalla radalla. Osoittaessa venymistä, pitäytyessä tyytyväisenä tulleesta paikasta ruutulipulle, tämä antaa eväitä kahdelle seuraavalle taistelulle tällä kiekalla tämän oltua se taisteluvoitto sekä pisteissä antoi hyvät saumat mennä vielä finaaliin pisteillä, ja ehkäpä, myös voitolla jos siihen tulee ja mieluitenhan sen aina sillä ottaa.
- Kyle Busch oli 14:sta ja edelleenkin hänen playoffit hakevat vertaista panostusta tuotavien tulosten osalta pilttuuväelle, tehtaalla olijoille. Myös kolari Aric Almirolan kanssa jätti jälkinmäisen sanomaan haastattelupisteellä että voi olla "helvetinmoiset" olot tulossa KyBulle hänen otettua kontaktia hänen kanssaan kolariin johtaneella tilanteella, jossa mm. AA ja Jimmie Johnson joutui keskeyttämään ja moni muu sai vahinkoja autoihinsa. Kyle Busch ei tätä sanomaa ottanut kovinkaan pahasti helttaansa, mutta hänen pitää tietysti olla tältäkin rintamalta tarkkana sen lisäksi että koittaa ajaa finaaliin - pisteissä hän on hyvällä paikalla ja hyviä kisojakin on tulossa, mutta Kylella on tapana toisinaan hieman päästellä radalla aika hurlumheita myös, mutta katsotaan kuinka kylmänä pää pysyy. Häntä toisessa päässä kolumnia löytyy Chase Elliott, joka joutuu taas Martinsvillessä tulleiden ongelmien takia tekemään takamatkaa kohti pisteillä ja voitto ilman kahta erittäin huippukisaa + muiden epäonnea, voi olla melkein pakollinen. Nyt hän oli 36:s, ollen viimeinen maaliin tulleista. Hänen edellään oli vielä keskeyttäneitä, mutta ei aivan ennättänyt kierrosmäärissä heitä tavoittamaan ennen kilpailun summeria ja lipunheilautusta.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/first-data-500/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
NASCAR pudotuspelit, 3. kierros 1/3 (Martinsvillen jälkeen)
1. Martin Truex Jr. (jatkossa voitolla, menee finaaliin)
2. Denny Hamlin (-20)
3. Kyle Busch (-27)
4. Joey Logano (-30)
-----------------
5. Kevin Harvick (-44)
6. Ryan Blaney (-45)
7. Kyle Larson (-54)
8. Chase Elliott (-74)
-----------------
Seuraavaksi otannassa on kauden kolmanneksi viimeisin kisaviikonloppu isohkolla puitteella, kun Nascar saapuu Texasin maineikkaalle 1.5 mailin ovaalille - ja kuten tapoihin tähän liittyen on jo jonkin aikaa myös kuulunut, niin Xfinity seuraa kauden loppuun Cuppia päättäen oman pudotuspeliurakkansa Miamiin ja GOTS tekee sen ISM:llä ollen kolmantena luokkana mukana tuolla ja sitten kolmen kopla jatkaa matkaa aina finaalikisaan. Katsojille on siis jo tuplaherkkua luvassa TMS:ltä nyt ensi viikonvaihteessa ja kuviot alkavat kovenemaan. Kuninkuusluokassa tilanne MTJ:n takana pysyy kaikkien käsissä oikeastaan tulevina viikonloppuina ennen Miamia, jos aika-ajot menee edes kohtuullisesti sekä tekniikka kestää; toki kolareita radalla ja virheitä varikolla sattuu eikä omat ajovirheet ole poissa laskuista. Texasin pramealta venuelta suhahdetaan menoiksi konehuoneen mottien huudahtaessa sunnuntai-iltana mukavaan katseluaikaan Cupin osalta!
MTJ:n johti viidestä sadasta läpistä peräti 464! Lopussa sentään erittäin intohimoisesti ja nuoruuden innoittamana, William Byron ilmaantui kokeneen veteraanin puskurin helmoihin milteinpä kiinni, mutta MTJ pystyi pitämään hänet juuri auton-parin mitan verran poissa iskuetäisyydeltä. Truex Junior ajaa siis jälleen Homesteadissä mestaruudesta ja paikan hän on totta totisesti ansainnut, kun nyt voittosarake näyttää seitsemää kihausta tähän sesonkiin ja vielä kolme kisaa + mahdollinen tittelipytty voitettavana - ja sehän hoituisi hänen hoiviinsa jos tuon kolmannen kisan veisi nimiinsä. William Byron tuli lopulta hienosti toiseksi ja viime viikonlopun pettymyksen jälkeen tämän takaiskun nielaissut ja uudessa riihessä tulostavoitteiltaan esiintynyt Brad Keselowski otti kolmannen tilan.- Paalulta kisaan lähtenyt Denny Hamlin oli neljäs ja oikeastaan suurimman mahdollisen kertoimia katsottaessa yksittäisen kisan henk.koht voiton pisteissä otti Ryan Blaney viidennellä tilallaan. Denny Hamlin lähti kisaan harjoitusten jälkeen ylivoimaisena suosikkina, mutta reississä kävi jokseenkin vanhanaikaiset eikä rata ollut aivan se kuin mitä harjoituksissa; maltti tippumisen suhteen pysyi aisoissa hänen onnekseen ja ensimmäisen puoliskon osalta pysytteli suurimmalta osalta ajasta viiden joukossa ja toisen puoliskon puoliskolla tippui yhdessä vaiheessa kymmenen lähelle, mutta onnistui palautumaan likipitäen hyvinkin pian reissin loppuväännöissä asemiin takaisin positiivisiin. Hän onnistui kuitenkin jälleen hankkimaan feudin Joey Loganon kanssa näiden mentyä kylkikyyryä gladiaattoririehan lähennettyä niitä kalkkiviivoja; provokaatio kisassa oli molemmin puolin lähes niukanpuoleinen eikä M'villessä tälläinen seinän ja sisäpuolella olevan kanssa puristuksissa ajo ole harvinaista vaikka toinen jo kiipeäisi hieman seinääkin kuin tikkailla ilman portaita. Varikollakin keskustelu kesti n. puoli minuuttia jonka jälkeen pieni täppäus JL:lta johti DH:n päättämään kaverin painiotteeseen kampeamisesta, mutta kummatkaan eivät juurikaan kaksiosaisessa yhteenotossa saaneet toisistaan otetta. Loganolla on näitä kahinoita viime vuosilta (ja kauempaa) muutamia ja viime kauden taistelukumppani jonka ohitti voitosta, voitti tällä kertaa ja tällä otannalla hän itse oli radalla saamassa sijoituksia menettävän osan, mutta tuli kuitenkin maaliin kahdeksantena.
- Kevin Harvick lähti hieman taaempaa liikkeelle ja joutui jo aika hyvissä ajoin tiputtamaan menemistään ei-kovinkaan-hyvin käyttäytyvällä autolla ja oli monta kertaa viimeisten joukossa samalla kierroksella kärjen kanssa, noin sijan 15:sta tienoilla. Aivan reissin loppupuolella tulleet, hyvään kohtaan osuneet keltaiset ja niissä mukana olleiden kuskien epäonni sai hänet nousemaan tulosliuskaa pitkin eteenpäin ilman takapakkeja - lopulta myös auto alkoi käyttäytymään ja tulos nousi myös iskukyvyltään huomattavasti mitä odotettavissa oli. Seitsemäs tila oli siis kaikki kaikessa parasta mahdollista taikajuomaa aloittaa kierros, koska tämä on KH:lle loppukisoista ehdottomasti kinkkerin paikka ajaa voitosta; sijoitus pysyi myös oikeastaan samana kuin alkuvuodesta samalla radalla. Osoittaessa venymistä, pitäytyessä tyytyväisenä tulleesta paikasta ruutulipulle, tämä antaa eväitä kahdelle seuraavalle taistelulle tällä kiekalla tämän oltua se taisteluvoitto sekä pisteissä antoi hyvät saumat mennä vielä finaaliin pisteillä, ja ehkäpä, myös voitolla jos siihen tulee ja mieluitenhan sen aina sillä ottaa.
- Kyle Busch oli 14:sta ja edelleenkin hänen playoffit hakevat vertaista panostusta tuotavien tulosten osalta pilttuuväelle, tehtaalla olijoille. Myös kolari Aric Almirolan kanssa jätti jälkinmäisen sanomaan haastattelupisteellä että voi olla "helvetinmoiset" olot tulossa KyBulle hänen otettua kontaktia hänen kanssaan kolariin johtaneella tilanteella, jossa mm. AA ja Jimmie Johnson joutui keskeyttämään ja moni muu sai vahinkoja autoihinsa. Kyle Busch ei tätä sanomaa ottanut kovinkaan pahasti helttaansa, mutta hänen pitää tietysti olla tältäkin rintamalta tarkkana sen lisäksi että koittaa ajaa finaaliin - pisteissä hän on hyvällä paikalla ja hyviä kisojakin on tulossa, mutta Kylella on tapana toisinaan hieman päästellä radalla aika hurlumheita myös, mutta katsotaan kuinka kylmänä pää pysyy. Häntä toisessa päässä kolumnia löytyy Chase Elliott, joka joutuu taas Martinsvillessä tulleiden ongelmien takia tekemään takamatkaa kohti pisteillä ja voitto ilman kahta erittäin huippukisaa + muiden epäonnea, voi olla melkein pakollinen. Nyt hän oli 36:s, ollen viimeinen maaliin tulleista. Hänen edellään oli vielä keskeyttäneitä, mutta ei aivan ennättänyt kierrosmäärissä heitä tavoittamaan ennen kilpailun summeria ja lipunheilautusta.
Kisan tulokset: https://www.nascar.com/results/race_center/2019/monster-energy-nascar-cup-series/first-data-500/stn/race/
Sarjatilanne: https://www.nascar.com/standings/monster-energy-nascar-cup-series/
NASCAR pudotuspelit, 3. kierros 1/3 (Martinsvillen jälkeen)
1. Martin Truex Jr. (jatkossa voitolla, menee finaaliin)
2. Denny Hamlin (-20)
3. Kyle Busch (-27)
4. Joey Logano (-30)
-----------------
5. Kevin Harvick (-44)
6. Ryan Blaney (-45)
7. Kyle Larson (-54)
8. Chase Elliott (-74)
-----------------
Seuraavaksi otannassa on kauden kolmanneksi viimeisin kisaviikonloppu isohkolla puitteella, kun Nascar saapuu Texasin maineikkaalle 1.5 mailin ovaalille - ja kuten tapoihin tähän liittyen on jo jonkin aikaa myös kuulunut, niin Xfinity seuraa kauden loppuun Cuppia päättäen oman pudotuspeliurakkansa Miamiin ja GOTS tekee sen ISM:llä ollen kolmantena luokkana mukana tuolla ja sitten kolmen kopla jatkaa matkaa aina finaalikisaan. Katsojille on siis jo tuplaherkkua luvassa TMS:ltä nyt ensi viikonvaihteessa ja kuviot alkavat kovenemaan. Kuninkuusluokassa tilanne MTJ:n takana pysyy kaikkien käsissä oikeastaan tulevina viikonloppuina ennen Miamia, jos aika-ajot menee edes kohtuullisesti sekä tekniikka kestää; toki kolareita radalla ja virheitä varikolla sattuu eikä omat ajovirheet ole poissa laskuista. Texasin pramealta venuelta suhahdetaan menoiksi konehuoneen mottien huudahtaessa sunnuntai-iltana mukavaan katseluaikaan Cupin osalta!
Magnussen ja Grosjean testasivat HAASin NASCAR autoa COTA:ssa, kuvia -> https://www.racefans.net/2019/10/31/2019-united-states-grand-prix-build-up-in-pictures/
'
'
Honda ottanut näköjään kantaa asiaan.