Törni sanoi:
Valtionjohto on perustellut Suomen jättäytymistä Naton ulkopuolelle mm. sillä, että juuri nyt ei ole olemassa mitään uhkia, joiden takia Suomen tulisi liittyä Natoon. Asiaa näin perusteltaessa myönnetään kuitenkin samalla, että mikäli näitä perusteena mainittuja uhkia olisi, Suomi tarvitsisi Natoa.
Näkemys on äärettömän outo. Uskooko valtionjohto että Suomi voi noukkia rusinat pullasta ja liittyä Natoon sitten kun tarvetta ilmaantuu?
Kun Eurooppa viimeksi 60 vuotta sitten räjähti, oli tuon sodan merkit nähtävissä jo kauan ennen lopullista pamausta 1.9 1939.Itseasiassa lähtölaskenta alkoi kuuluisasta vuodesta 1933.Suomi teki tuolloin(kin) täysin oikein ollessaan täydellisen puolueettomuuden linjalla, mutta erittäin typerästi jättäessään kansallisen varustautumisen lähes täysin huomiotta, sen jälkeen kun kävi täysin ilmeiseksi että rauhantila Euroopassa tulisi olemaan kaikkea muuta kuin pysyvä olotila.Samoin voisi myös arvostella Suomen asennetta suureen naapurimaahan neuvotteluissa syksyn ja talven aikana 1939.
Vanha kaikkien toistelema totuus on että ainoa maa mikä Suomen turvallisuutta voi uhata ja on uhannut, on Venäjä.Miksi se sen tekisi tai on tehnyt onkin sitten toinen kysymys...
Viimeksi kun näin tapahtui koko Eurooppa oli Hitlerin Saksan ansiosta sodassa.Neuvostoliitto halusi turvata etunsa Suomen kanssa tulevaa sotaa Saksan kanssa ajatellen, ensin yrityksellä rauhallista tietä ja kun se ei onnistunut, oli seurauksena aseellinen välienselvittely.Tämä tuntuu monelta unohtuvan.Eli aina kun Eurooppa ja maailma on muuttunut ratkaisevasti epävakaaksi, naapurimaammekin on ymmärrettävästi aktivoitunut. Puolueettomuus on nimenomaan tuollaisissa tilanteissa kullanarvoista.
Perustelun toinen ongelma on ilmeinen. Se suorastaan alleviivaa valtionjohdon kyvyttömyyttä nähdä asioita eteenpäin. Ei turvallisuuspoliittista ratkaisua pidä rakentaa tämän hetken tarpeisiin, vaan tulevaisuuteen.
Jos valtionjohto näkee että liittyminen Natoon ei ole Suomelle tarpeellista, pitävät perustelut asialle löytyä muualta.
Pitää kyetä perustelemaan että EU:n yhteinen puolustus tuottaa jatkossa tarvittavat turvatakuut ja että se on riittävä mekanismi tulevaisuudessa Suomen tarpeisiin. Ongelmallisen asiasta tekee EU:n perustuslain lykkääntyminen ja EU:n yhteisen puolustuksen kuihtuminen ilman Natoa lähinnä kriisinhallintaorganisaatioksi.
Tai sitten pitää kyetä perustelemaan että Suomella on kyky selvitä yksin kaikista mahdollisista tulevaisuuden kriiseistä. Jos tämä vaihtoehto on se mitä Suomi haluaa, lähdetään sitten rohkeasti toteuttamaan sitä.
Tällä hetkellä mikään ei uhkaa Suomea.Jossittelu on ainoa mahdollisuus perustella kyllä-ääni natolle.Suomen ei todellakaan pidä alkaa väkisin luomaan täysin epärealistisia uhkakuvia mahdollisen tulevaisuuden katastrofin varalta.Se vasta on typerää ja lyhytnäköistä politiikkaa.
Minusta oleellista ei ole se, liitytäänkö Natoon vai ei. Oleellista on se että päätetään jotain. Suomi pääsi Neuvostoliiton YYA-sopimuksen talutusnuorasta 15 vuotta sitten. Nyt on oltu 15 vuotta päättämättä mitään. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin. Mennyt aika on kuitenkin huono preferenssi ongelmien ilmaantuessa. Minusta on äärettömän omituista jos valtionjohto ei kykene luomaan selkeää turvallisuuspoliittista linjausta.
Se, että seurataan tilannetta ja pidetään ovet auki kaikkiin suuntiin, on äärettömän huono selkänoja ongelmien ilmaantuessa.
Kansallinen turvallisuus on tärkeä asia. Viimeiset mielipidemittaukset osoittavat että kansa luottaa maan johtoon. Toivotaan hartaasti että johdolta löytyy riittävästi viisautta ja kaukonäköisyyttä luotsata kansakuntaa oikeaan suuntaan.
Voisi hyvällä syyllä kysyä, mitä Suomi on siinä hävinnyt että 15 vuotta on pidetty "ovet auki kaikkiin suuntiin" ?
Tuohan on nimenomaan parasta mahdollista puolueettoman pienen maan politiikkaa?
Jatkossa on syytä pitäytyä täysin samalla menestyksekkäällä linjalla.