106
Well-known member
- Liittynyt
- 21.5.2001
- Viestit
- 313
Kyllä osaakin olla mahtava fiilis ja hyvä mieli! Viikonloppu oli melkein täydellinen. Jos olisimme Patrikin kanssa vaihtaneet paikkoja podiumilla, olisi homma ollut perfect.
Lähtö-asetelma kisaan ei ollut helppo, sillä olimme ajaneet autolla viimeksi toukokuussa Sardiniassa. Lisäksi tehtaalta tuli selkeät tavoitteet ralliin: molemmat autot ON OLTAVA kolmen joukossa sunnuntaina. Ranskalaiset toivat mukanaan uudet iskarit autoon, joten shakeen suunnattiin odottavin tunnelmin. Laajavuoressa oli tasan kaksi mutkaa joissa pystyi tunnustelemaan auton toimivuutta ja niiden perusteella tuntuikin toiveikkaalta. Samoin vetopito ylämäki kiihdytyksissä oli ok.
Perjantai haettiin säätöjä kohdalleen, sillä auto meni liikaa kylki edellä. Erityisen harmillista oli se, että perä saattoi aivan ykskaks ikäänkuin luiskahtaa alta pois. Tästä johtuen spinnasimme kahdesti, ensin 360 astetta Palsankylä 1:llä (liike lakkasi perä ojanpohjalla, keula tiellä asentoon). Onneksi nousi omin voimin, sillä katsojat eivät kauhian rivakasti liikehtineet. Toisen kerran spinnasimme Jukojärven alussa. Auto sammui ja jouduimme hiukan peruuttelemaankin. Yhteensä näissä paloi aikaa n.40-45sek. Muuten aika kivasti haarukassa ollut kolmospaikka vaihtui kuutostilaan yötauolle saavuttaessa. Perjantain kohokohtia oli Urria, joka on hieno pätkä, kyytiä piisaa. Mökkiperän pitkässä alamäessä ennen pudottavaa kiven kiertoa saimme kelattua rajoitinta vasten 176km/h mittariin, mikä oli viikonlopun suurimmat lukemat meille.
Lauantaina oli tarkoitus palata kolmen nippuun, sillä erot olivat hyvin kohtuullisia. Kaipolanvuori meni mukavasti, mutta Juupajoella tuli kuokkaan. Kostin paikka, missä Stohl kaatoi, tuli hieman silmille... Beres veti viitaan aamun aloituksessa ja luokkaa johtanut Prokop suistui Ounissa.
Me saimme hyvän tatsin päälle Ouninpohjaan ja luokan toiseksi nopein aika tyydytti. Huollossa haettiin ajettavuuteen vielä hieman parannusta ja Leustussa auto tuntuikin hyvältä. Tosin yksi hyppy oli hiukan liian pitkä, mutta auto tuli alas onneksi kuin kissa. Ouni toiseen kertaan ajettuna tuotti jälleen toiseksi nopeimman ajan. Lisäksi kun muilla oli ongelmia, nousimme kakkostilalle tallikaverin taakse.
Ehikki ykkönen lasketeltiin vielä tulemaan, mutta siitä etiäpäin piti vain säilyttää sijoitus, koska eteen oli 57sek ja taaksepäin 2 minuuttia. Pitkissä kisoissa pitää osata käyttää myös järkeä, koska palkinnot jaetaan maalissa. Ehikki oli yksi kisan hienoimpia pätkiä, sladissa hyppääminen on sikamakeeta!!
Sunnuntai oli todella hermoja riipivää, koska yksikin rengasrikko olisi pilannut mahdollisuudet. Oli kuitenkin ajettava jonkinmoista kyytiä, koska muuten keskittyminen herpaantuu. Lankamaa oli vielä normaalia kivisempi, koska runsaat sateet olivat tuoneet paljon uusia kiviä esiin. Niitä legendaarisia pääkokoisia kiviäkin näkyi paljon. Osa niistä oli siten, ettei kiertäminen ollut mahdollista, yli vaan karmean jytinän kanssa ja sitten sai tunnustella menikö rengas vai ei. Monta rengasrikkoa siellä tulikin, mutta me ja tallikaveri välttelimme ne onnistuneesti. Kertaalleen lähti laitteet myös hiukan kirjoittamaan kutosen kyydistä, kun pehmeä hiekka heitti autoa odottamattomasti. Ruuhimäki oli naatiskelua ja kyllä kabiinissa tuuletettiin kun viimeinen pätkä oli takana!
Saimme myös pitää kunnon samppanjasodat podiumilla isojen poikien tyyliin ja illalla karkelot kaupungilla olivat erittäin asialliset...
Tiimi oli erittäin tyytyväinen tulokseen, joten ehkäpä pääsemme testaamaan vielä ennen Saksaa. Toivottavasti ei tarvitse siteerata erästä keihäänheittäjää kahden viikon päästä.
Junnukisan ehdoton väriläiskä oli Nikaran Jarkko. Mies teki historiaa, sillä koskaan aiemmin ei JWRC-sarjan historiassa ole pohja-aikaa ajettu n-ryhmän autolla!! Kannattaa seurata kaveria, sillä kyky auton nopeaan viemiseen on ilmeinen, myös hantin penkiltä seurattuna.
Syyttäkää vaikka sinivalkoisista laseista, mutta meillä Suomessa osataan järjestää ralli. Ei ihme, että Jyväskylä on valittu monena vuonna MM-sarjan parhaiten järjestetyksi kisaksi. Reitti oli kertakaikkisen hieno ja järjestelyt pelasivat muutoinkin loistavasti. Ainoa asia mikä häiritsi, oli junnusarjan totaalinen pimento. En tiedä miksi, mutta moni ei taida tajuta JRC- ja PWRC-sarjojen luonnetta ja tasoa.
Erikseen täytyy mainita, mainostaa ja kiittää: POLIISI hoiti hommansa TODELLA hienosti! Erityisen suuret kiitokset heille!
Lähtö-asetelma kisaan ei ollut helppo, sillä olimme ajaneet autolla viimeksi toukokuussa Sardiniassa. Lisäksi tehtaalta tuli selkeät tavoitteet ralliin: molemmat autot ON OLTAVA kolmen joukossa sunnuntaina. Ranskalaiset toivat mukanaan uudet iskarit autoon, joten shakeen suunnattiin odottavin tunnelmin. Laajavuoressa oli tasan kaksi mutkaa joissa pystyi tunnustelemaan auton toimivuutta ja niiden perusteella tuntuikin toiveikkaalta. Samoin vetopito ylämäki kiihdytyksissä oli ok.
Perjantai haettiin säätöjä kohdalleen, sillä auto meni liikaa kylki edellä. Erityisen harmillista oli se, että perä saattoi aivan ykskaks ikäänkuin luiskahtaa alta pois. Tästä johtuen spinnasimme kahdesti, ensin 360 astetta Palsankylä 1:llä (liike lakkasi perä ojanpohjalla, keula tiellä asentoon). Onneksi nousi omin voimin, sillä katsojat eivät kauhian rivakasti liikehtineet. Toisen kerran spinnasimme Jukojärven alussa. Auto sammui ja jouduimme hiukan peruuttelemaankin. Yhteensä näissä paloi aikaa n.40-45sek. Muuten aika kivasti haarukassa ollut kolmospaikka vaihtui kuutostilaan yötauolle saavuttaessa. Perjantain kohokohtia oli Urria, joka on hieno pätkä, kyytiä piisaa. Mökkiperän pitkässä alamäessä ennen pudottavaa kiven kiertoa saimme kelattua rajoitinta vasten 176km/h mittariin, mikä oli viikonlopun suurimmat lukemat meille.
Lauantaina oli tarkoitus palata kolmen nippuun, sillä erot olivat hyvin kohtuullisia. Kaipolanvuori meni mukavasti, mutta Juupajoella tuli kuokkaan. Kostin paikka, missä Stohl kaatoi, tuli hieman silmille... Beres veti viitaan aamun aloituksessa ja luokkaa johtanut Prokop suistui Ounissa.
Me saimme hyvän tatsin päälle Ouninpohjaan ja luokan toiseksi nopein aika tyydytti. Huollossa haettiin ajettavuuteen vielä hieman parannusta ja Leustussa auto tuntuikin hyvältä. Tosin yksi hyppy oli hiukan liian pitkä, mutta auto tuli alas onneksi kuin kissa. Ouni toiseen kertaan ajettuna tuotti jälleen toiseksi nopeimman ajan. Lisäksi kun muilla oli ongelmia, nousimme kakkostilalle tallikaverin taakse.
Ehikki ykkönen lasketeltiin vielä tulemaan, mutta siitä etiäpäin piti vain säilyttää sijoitus, koska eteen oli 57sek ja taaksepäin 2 minuuttia. Pitkissä kisoissa pitää osata käyttää myös järkeä, koska palkinnot jaetaan maalissa. Ehikki oli yksi kisan hienoimpia pätkiä, sladissa hyppääminen on sikamakeeta!!
Sunnuntai oli todella hermoja riipivää, koska yksikin rengasrikko olisi pilannut mahdollisuudet. Oli kuitenkin ajettava jonkinmoista kyytiä, koska muuten keskittyminen herpaantuu. Lankamaa oli vielä normaalia kivisempi, koska runsaat sateet olivat tuoneet paljon uusia kiviä esiin. Niitä legendaarisia pääkokoisia kiviäkin näkyi paljon. Osa niistä oli siten, ettei kiertäminen ollut mahdollista, yli vaan karmean jytinän kanssa ja sitten sai tunnustella menikö rengas vai ei. Monta rengasrikkoa siellä tulikin, mutta me ja tallikaveri välttelimme ne onnistuneesti. Kertaalleen lähti laitteet myös hiukan kirjoittamaan kutosen kyydistä, kun pehmeä hiekka heitti autoa odottamattomasti. Ruuhimäki oli naatiskelua ja kyllä kabiinissa tuuletettiin kun viimeinen pätkä oli takana!
Saimme myös pitää kunnon samppanjasodat podiumilla isojen poikien tyyliin ja illalla karkelot kaupungilla olivat erittäin asialliset...
Tiimi oli erittäin tyytyväinen tulokseen, joten ehkäpä pääsemme testaamaan vielä ennen Saksaa. Toivottavasti ei tarvitse siteerata erästä keihäänheittäjää kahden viikon päästä.Junnukisan ehdoton väriläiskä oli Nikaran Jarkko. Mies teki historiaa, sillä koskaan aiemmin ei JWRC-sarjan historiassa ole pohja-aikaa ajettu n-ryhmän autolla!! Kannattaa seurata kaveria, sillä kyky auton nopeaan viemiseen on ilmeinen, myös hantin penkiltä seurattuna.
Syyttäkää vaikka sinivalkoisista laseista, mutta meillä Suomessa osataan järjestää ralli. Ei ihme, että Jyväskylä on valittu monena vuonna MM-sarjan parhaiten järjestetyksi kisaksi. Reitti oli kertakaikkisen hieno ja järjestelyt pelasivat muutoinkin loistavasti. Ainoa asia mikä häiritsi, oli junnusarjan totaalinen pimento. En tiedä miksi, mutta moni ei taida tajuta JRC- ja PWRC-sarjojen luonnetta ja tasoa.
Erikseen täytyy mainita, mainostaa ja kiittää: POLIISI hoiti hommansa TODELLA hienosti! Erityisen suuret kiitokset heille!
