Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[CCMK]

Kun Nelson Piquet voitti kauden 1987 maailmanmestaruuden ja Ayrton Senna puolestaan kauden 1988 maailmanmestaruuden, niin kaksi brasilialaista kuljettajaa voitti tittelit peräkkäisinä kausina.

Vastaava esimerkki on Hamiltonin ja Buttonin peräkkäiset tittelit kausina 2008 ja 2009.

Muita vastaavia esimerkkejä ei taida paljon olla? Tuleeko teille muita esimerkkejä mieleen?

Harvinaista tuo on, mutta ei mahdotonta ja vähän paremminkin on mennyt tietyin ehdoin.

1960-luvulla samaan maahan meni kolmen eri kuljettajan voimin mestaruudet peräkkäin. Vuosina 1962-1964 Graham Hill, Jim Clark ja John Surtees voittivat Iso-Britanniaan mestaruudet näin mikäli rajaehtona vuosi 1965 taas Clarkin toistaessa mestaruuden ei käy samalle henkilölle kuin mennen. Mikäli tuo rajaehto käy syystä tai toisesta niin sitten menee tavallaan kuin neljälle eri henkilölle tai neljä mestaruutta kolmelle eri henkilölle.

Muutoin vain vuosina 1968-1969 oli näin kun Hill voitti uudelleen mestaruuden kuitenkin riittävän erillisenä edeltävään mestaruuteen nähden ja sitten oli Jackie Stewart.

 

[CCMK]

F1-kausi 1988 oli McLarenin, sekä sen kuljettajien Ayrton Sennan ja Alain Prostin juhlaa.

Vain yksi voitto meni McLarenin kuljettajilta sivu suun, ja kyseessä oli Gerhard Bergerin voitto Ferrarilla Monzassa tifosien iloksi.

Senna voitti kahdeksan GP:tä ja Prost seitsemän GP:tä. Senna voitti maailmanmestaruuden vain kolmen pisteen erolla Prostiin nähden.

McLarenin kauden 1988 kaltaista ylivoimaa ei nähty pitkiin aikoihin, kunnes Red Bull kykeni uusimaan saman tempun kaudella 2023. Silloinkin vain yksi voitto lipsahti Red Bullin ohi Ferrari-kuljettajalle kauden 1988 tapaan.

Alla kauden 1988 season review:

Näytä liitetiedosto 5690

Turbojen jäähyväiskausi tämä oli ja melkoisenkin hyvä televisiointivuosi oli tämä vuosi Suomessa kun YLE ja ennen kaikkea Kolmostelevisio lähettivät varsinkin yhteisesti kisoja niinkin hyvin kuin tekivät. Toisaalta tämä vuosi oli myös kohuvuosi siinä kun lajin pistesääntö ja sitäkin huomattavasti suuremman tarkastelun ja arvostelun alle pääsi oikeastaan ei niinkään pistesääntö vaan pikemmin erilaisten MM-kilvan sijoitusten laskumäärä lopputuloksiin.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1964 niin räikeästi joku kuljettaja tuntui median mielikuvissa menettävän mestaruuden kuin miten Alain Prostille kävi hänen menettäessään pistemäärän paremmuudesta huolimatta sen Ayrton Sennalle. Eli vaikka vasta toista kertaa sellaisenaan lajin historiassa näin kävi (Ja periaatteessa tilanne oli yhtä vihattu kuin vuosien 1978-1980 aikainen ja etenkin vuosina 1978-1979 MM-kilvan tilannetta räikeän etukäteen päättänyt ja häirinnyt erilaisten kilpailumäärien ja MM-kilvan yhteismäärien ja erotusten loppulaskentatapa.) niin silti asian mediakohuhuomio sai sitten ennen pitkää perinteet kovin uhanalaisiksi ja lopputulosten sallintatapa sijoituksissa jäi historiaan vuoden 1990 päätteeksi.

Vuodesta 1991 eteenpäin kun vähäisesti voiton pistepottiin tuli vuosien 1989-1990 ennakkokaavailujen mukaisesti sittenkin täydet 10 pistettä niin samassa yhteydessä jokainen vuoden kisan tulos laskettiin myös MM-kilvan lopputuloksiin pisteistä puhuen.

Vaikka yritettiin vielä tuotakin vähän erikoisen oloisesti kohottaa 16 kisan kaudella silti vuonna 1991 kattamaan 14 kisaa ennen kuin pudotuksia olisi tullut, mutta järki onneksi voitti tuolloin eikä vuoteen 1992 asti tarvinnut odotella täysiä laskentoja.

McLarenin vuoden 1988 ylivoimankin jälkeen on ollut häiritsevää ylivoimaa lajissa muun muassa Ferrarin 2000-luvun alun hallinta-ajassa kuten myös Red Bullin ja Mercedeksen vastaavissa 2010-luvulla ja 2020-luvulla.

Ehkä mikäli myös ei vuodeksi 1994 olisi melkein kaikkea automatiikkaa sisältäviä apuvälineitä kielletty lajista niin vuosi 1994 olisi ollut vain entisestään Williams-ylivoimaa täynnä vuosien 1992-1993 tapaan ehkä osin jo loppuvuoden 1991 tapaan.

Varikkotaktisesti tämä kyseinen vuosi eli 1988 oli myös yhtä rengastaktisesti harvinaisen huono sellaisenaan. Huonoin sitten vuoden 1985, mutta ihme kyllä ei vain silti niin paljon sitä aikanaan moitittu ja herjattu toisin kuin tosiaan vuoden 1992 vastaavan kohun aikaan osin ongelmien oltua ilmassa myös jo vuoden 1991 puolella jossain määrin ehkä siinä loppukauden tietämillä.

 

[Dieselmoottori]

Turbojen jäähyväiskausi tämä oli ja melkoisenkin hyvä televisiointivuosi oli tämä vuosi Suomessa kun YLE ja ennen kaikkea Kolmostelevisio lähettivät varsinkin yhteisesti kisoja niinkin hyvin kuin tekivät. Toisaalta tämä vuosi oli myös kohuvuosi siinä kun lajin pistesääntö ja sitäkin huomattavasti suuremman tarkastelun ja arvostelun alle pääsi oikeastaan ei niinkään pistesääntö vaan pikemmin erilaisten MM-kilvan sijoitusten laskumäärä lopputuloksiin.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1964 niin räikeästi joku kuljettaja tuntui median mielikuvissa menettävän mestaruuden kuin miten Alain Prostille kävi hänen menettäessään pistemäärän paremmuudesta huolimatta sen Ayrton Sennalle. Eli vaikka vasta toista kertaa sellaisenaan lajin historiassa näin kävi (Ja periaatteessa tilanne oli yhtä vihattu kuin vuosien 1978-1980 aikainen ja etenkin vuosina 1978-1979 MM-kilvan tilannetta räikeän etukäteen päättänyt ja häirinnyt erilaisten kilpailumäärien ja MM-kilvan yhteismäärien ja erotusten loppulaskentatapa.) niin silti asian mediakohuhuomio sai sitten ennen pitkää perinteet kovin uhanalaisiksi ja lopputulosten sallintatapa sijoituksissa jäi historiaan vuoden 1990 päätteeksi.

Vuodesta 1991 eteenpäin kun vähäisesti voiton pistepottiin tuli vuosien 1989-1990 ennakkokaavailujen mukaisesti sittenkin täydet 10 pistettä niin samassa yhteydessä jokainen vuoden kisan tulos laskettiin myös MM-kilvan lopputuloksiin pisteistä puhuen.

Vaikka yritettiin vielä tuotakin vähän erikoisen oloisesti kohottaa 16 kisan kaudella silti vuonna 1991 kattamaan 14 kisaa ennen kuin pudotuksia olisi tullut, mutta järki onneksi voitti tuolloin eikä vuoteen 1992 asti tarvinnut odotella täysiä laskentoja.

McLarenin vuoden 1988 ylivoimankin jälkeen on ollut häiritsevää ylivoimaa lajissa muun muassa Ferrarin 2000-luvun alun hallinta-ajassa kuten myös Red Bullin ja Mercedeksen vastaavissa 2010-luvulla ja 2020-luvulla.

Ehkä mikäli myös ei vuodeksi 1994 olisi melkein kaikkea automatiikkaa sisältäviä apuvälineitä kielletty lajista niin vuosi 1994 olisi ollut vain entisestään Williams-ylivoimaa täynnä vuosien 1992-1993 tapaan ehkä osin jo loppuvuoden 1991 tapaan.

Varikkotaktisesti tämä kyseinen vuosi eli 1988 oli myös yhtä rengastaktisesti harvinaisen huono sellaisenaan. Huonoin sitten vuoden 1985, mutta ihme kyllä ei vain silti niin paljon sitä aikanaan moitittu ja herjattu toisin kuin tosiaan vuoden 1992 vastaavan kohun aikaan osin ongelmien oltua ilmassa myös jo vuoden 1991 puolella jossain määrin ehkä siinä loppukauden tietämillä.

Oli kyllä erikoinen pistelaskenta tuohon aikaan. Vaikea näin jälkikäteen ymmärtää, että miksi vain osa kilpailuista laskettiin mukaan, ja toisilla kilpailuilla ei sitten ollut merkitystä.

Eli huonoimmat kilpailut sau pudottaa pois. Tuntuu oudolta.

 

[SJ]

Oli kyllä erikoinen pistelaskenta tuohon aikaan. Vaikea näin jälkikäteen ymmärtää, että miksi vain osa kilpailuista laskettiin mukaan, ja toisilla kilpailuilla ei sitten ollut merkitystä.

Eli huonoimmat kilpailut sau pudottaa pois. Tuntuu oudolta.

No tuo käytäntö oli itse asiassa ollut voimassa sarjan alkupäivistä lähtien – ja todennäköisesti ennen F1-sarjan syntyä muissa sarjoissa jo aiemmin. Kai asia oli niinkin yksinkertainen kuin että kilpaileminen oli tuohon aikaan lähempänä harrastusta kuin ammattia.

Esimerkiksi Keken mestaruuskaudella 1982 ajettiin yhteensä 16 GP:tä, joista 11 parasta laskettiin mukaan MM-tuloksiin. Kukaan gridin kuljettajista ei ajanut maaliin useammassa kuin 11 osakilpailussa!

Vasta kaudella 1991 MM-tuloksiin alettiin laskea mukaan kaikki osakilpailut.

 

[Takagummi]

Pistejärjestelmällä on varmasti alunperin tavoiteltu tosiaan sitä, ettei keskeytyksistä rangaista niin paljon ja toisaalta palkita hyvien sijoitusten tavoittelusta. Esimerkiksi juuri Prostin kaltaiselle kuljettajalla systeemi oli myrkkyä ja joutui useampaan kertaan tiputtamaan hyviä sijoituksia pois pistelaskusta. Prost keräsi molemmilla yhteisillä kausilla enemmän pisteitä kuin Senna. Ennen pistelasku antaa pisteitä vain kuudelle ensimmäiselle toimi autojen epäluotettavuuden vuoksi paremmin, nykyään kun autot ovat pomminkestäviä niin tuo ei toimisi lainkaan.

 

[Dieselmoottori]

Pistejärjestelmällä on varmasti alunperin tavoiteltu tosiaan sitä, ettei keskeytyksistä rangaista niin paljon ja toisaalta palkita hyvien sijoitusten tavoittelusta. Esimerkiksi juuri Prostin kaltaiselle kuljettajalla systeemi oli myrkkyä ja joutui useampaan kertaan tiputtamaan hyviä sijoituksia pois pistelaskusta. Prost keräsi molemmilla yhteisillä kausilla enemmän pisteitä kuin Senna. Ennen pistelasku antaa pisteitä vain kuudelle ensimmäiselle toimi autojen epäluotettavuuden vuoksi paremmin, nykyään kun autot ovat pomminkestäviä niin tuo ei toimisi lainkaan.

Olisikohan tällä systeemillä Kimi ollut maailmanmestari kaudella 2005?

No turha näitä miettiä, pistelaskut muuttuvat ja noudatetaan tietysti kulloinkin voimassa olevaa systeemiä.

 

[Magnum2300]

Olisikohan tällä systeemillä Kimi ollut maailmanmestari kaudella 2005?

No turha näitä miettiä, pistelaskut muuttuvat ja noudatetaan tietysti kulloinkin voimassa olevaa systeemiä.

Ei olisi.

19 kisaa, 13 parasta kisaa lasketaan mukaan (13/19 on suunnilleen sama suhde kuin 11/16), pisteet kuudelle parhaalle 9-6-4-3-2-1.

Alonsolta jää kaksi kolmossijaa ja nelossija pois laskuista - 97 pistettä - 7x1, 5x2, 1x3.

Räikkönen ei menetä pistettäkään - 92 pistettä - 7x1, 3x2, 2x3, 1x4.

Viimeiseen kilpailuun lähdettäessä Räikkösellä olisi vielä ollut mestaruusmahdollisuus. Alonsolla oli Japanin jälkeen tässä skenaariossa 92 pistettä ja Räikkösellä 86 pistettä. Räikkösen voittaessa ja Alonson tullessa toiseksi Räikkösellä olisi ollut 95 pistettä ja Alonsolla 94 pistettä. Alonso vei kuitenkin voiton Shanghaissa startaten paalupaikalta ja johtaen lähdöstä maaliin.