Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[CCMK]

Kun Nelson Piquet voitti kauden 1987 maailmanmestaruuden ja Ayrton Senna puolestaan kauden 1988 maailmanmestaruuden, niin kaksi brasilialaista kuljettajaa voitti tittelit peräkkäisinä kausina.

Vastaava esimerkki on Hamiltonin ja Buttonin peräkkäiset tittelit kausina 2008 ja 2009.

Muita vastaavia esimerkkejä ei taida paljon olla? Tuleeko teille muita esimerkkejä mieleen?

Harvinaista tuo on, mutta ei mahdotonta ja vähän paremminkin on mennyt tietyin ehdoin.

1960-luvulla samaan maahan meni kolmen eri kuljettajan voimin mestaruudet peräkkäin. Vuosina 1962-1964 Graham Hill, Jim Clark ja John Surtees voittivat Iso-Britanniaan mestaruudet näin mikäli rajaehtona vuosi 1965 taas Clarkin toistaessa mestaruuden ei käy samalle henkilölle kuin mennen. Mikäli tuo rajaehto käy syystä tai toisesta niin sitten menee tavallaan kuin neljälle eri henkilölle tai neljä mestaruutta kolmelle eri henkilölle.

Muutoin vain vuosina 1968-1969 oli näin kun Hill voitti uudelleen mestaruuden kuitenkin riittävän erillisenä edeltävään mestaruuteen nähden ja sitten oli Jackie Stewart.

 

[CCMK]

F1-kausi 1988 oli McLarenin, sekä sen kuljettajien Ayrton Sennan ja Alain Prostin juhlaa.

Vain yksi voitto meni McLarenin kuljettajilta sivu suun, ja kyseessä oli Gerhard Bergerin voitto Ferrarilla Monzassa tifosien iloksi.

Senna voitti kahdeksan GP:tä ja Prost seitsemän GP:tä. Senna voitti maailmanmestaruuden vain kolmen pisteen erolla Prostiin nähden.

McLarenin kauden 1988 kaltaista ylivoimaa ei nähty pitkiin aikoihin, kunnes Red Bull kykeni uusimaan saman tempun kaudella 2023. Silloinkin vain yksi voitto lipsahti Red Bullin ohi Ferrari-kuljettajalle kauden 1988 tapaan.

Alla kauden 1988 season review:

Näytä liitetiedosto 5690

Turbojen jäähyväiskausi tämä oli ja melkoisenkin hyvä televisiointivuosi oli tämä vuosi Suomessa kun YLE ja ennen kaikkea Kolmostelevisio lähettivät varsinkin yhteisesti kisoja niinkin hyvin kuin tekivät. Toisaalta tämä vuosi oli myös kohuvuosi siinä kun lajin pistesääntö ja sitäkin huomattavasti suuremman tarkastelun ja arvostelun alle pääsi oikeastaan ei niinkään pistesääntö vaan pikemmin erilaisten MM-kilvan sijoitusten laskumäärä lopputuloksiin.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1964 niin räikeästi joku kuljettaja tuntui median mielikuvissa menettävän mestaruuden kuin miten Alain Prostille kävi hänen menettäessään pistemäärän paremmuudesta huolimatta sen Ayrton Sennalle. Eli vaikka vasta toista kertaa sellaisenaan lajin historiassa näin kävi (Ja periaatteessa tilanne oli yhtä vihattu kuin vuosien 1978-1980 aikainen ja etenkin vuosina 1978-1979 MM-kilvan tilannetta räikeän etukäteen päättänyt ja häirinnyt erilaisten kilpailumäärien ja MM-kilvan yhteismäärien ja erotusten loppulaskentatapa.) niin silti asian mediakohuhuomio sai sitten ennen pitkää perinteet kovin uhanalaisiksi ja lopputulosten sallintatapa sijoituksissa jäi historiaan vuoden 1990 päätteeksi.

Vuodesta 1991 eteenpäin kun vähäisesti voiton pistepottiin tuli vuosien 1989-1990 ennakkokaavailujen mukaisesti sittenkin täydet 10 pistettä niin samassa yhteydessä jokainen vuoden kisan tulos laskettiin myös MM-kilvan lopputuloksiin pisteistä puhuen.

Vaikka yritettiin vielä tuotakin vähän erikoisen oloisesti kohottaa 16 kisan kaudella silti vuonna 1991 kattamaan 14 kisaa ennen kuin pudotuksia olisi tullut, mutta järki onneksi voitti tuolloin eikä vuoteen 1992 asti tarvinnut odotella täysiä laskentoja.

McLarenin vuoden 1988 ylivoimankin jälkeen on ollut häiritsevää ylivoimaa lajissa muun muassa Ferrarin 2000-luvun alun hallinta-ajassa kuten myös Red Bullin ja Mercedeksen vastaavissa 2010-luvulla ja 2020-luvulla.

Ehkä mikäli myös ei vuodeksi 1994 olisi melkein kaikkea automatiikkaa sisältäviä apuvälineitä kielletty lajista niin vuosi 1994 olisi ollut vain entisestään Williams-ylivoimaa täynnä vuosien 1992-1993 tapaan ehkä osin jo loppuvuoden 1991 tapaan.

Varikkotaktisesti tämä kyseinen vuosi eli 1988 oli myös yhtä rengastaktisesti harvinaisen huono sellaisenaan. Huonoin sitten vuoden 1985, mutta ihme kyllä ei vain silti niin paljon sitä aikanaan moitittu ja herjattu toisin kuin tosiaan vuoden 1992 vastaavan kohun aikaan osin ongelmien oltua ilmassa myös jo vuoden 1991 puolella jossain määrin ehkä siinä loppukauden tietämillä.

 

[Dieselmoottori]

Turbojen jäähyväiskausi tämä oli ja melkoisenkin hyvä televisiointivuosi oli tämä vuosi Suomessa kun YLE ja ennen kaikkea Kolmostelevisio lähettivät varsinkin yhteisesti kisoja niinkin hyvin kuin tekivät. Toisaalta tämä vuosi oli myös kohuvuosi siinä kun lajin pistesääntö ja sitäkin huomattavasti suuremman tarkastelun ja arvostelun alle pääsi oikeastaan ei niinkään pistesääntö vaan pikemmin erilaisten MM-kilvan sijoitusten laskumäärä lopputuloksiin.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1964 niin räikeästi joku kuljettaja tuntui median mielikuvissa menettävän mestaruuden kuin miten Alain Prostille kävi hänen menettäessään pistemäärän paremmuudesta huolimatta sen Ayrton Sennalle. Eli vaikka vasta toista kertaa sellaisenaan lajin historiassa näin kävi (Ja periaatteessa tilanne oli yhtä vihattu kuin vuosien 1978-1980 aikainen ja etenkin vuosina 1978-1979 MM-kilvan tilannetta räikeän etukäteen päättänyt ja häirinnyt erilaisten kilpailumäärien ja MM-kilvan yhteismäärien ja erotusten loppulaskentatapa.) niin silti asian mediakohuhuomio sai sitten ennen pitkää perinteet kovin uhanalaisiksi ja lopputulosten sallintatapa sijoituksissa jäi historiaan vuoden 1990 päätteeksi.

Vuodesta 1991 eteenpäin kun vähäisesti voiton pistepottiin tuli vuosien 1989-1990 ennakkokaavailujen mukaisesti sittenkin täydet 10 pistettä niin samassa yhteydessä jokainen vuoden kisan tulos laskettiin myös MM-kilvan lopputuloksiin pisteistä puhuen.

Vaikka yritettiin vielä tuotakin vähän erikoisen oloisesti kohottaa 16 kisan kaudella silti vuonna 1991 kattamaan 14 kisaa ennen kuin pudotuksia olisi tullut, mutta järki onneksi voitti tuolloin eikä vuoteen 1992 asti tarvinnut odotella täysiä laskentoja.

McLarenin vuoden 1988 ylivoimankin jälkeen on ollut häiritsevää ylivoimaa lajissa muun muassa Ferrarin 2000-luvun alun hallinta-ajassa kuten myös Red Bullin ja Mercedeksen vastaavissa 2010-luvulla ja 2020-luvulla.

Ehkä mikäli myös ei vuodeksi 1994 olisi melkein kaikkea automatiikkaa sisältäviä apuvälineitä kielletty lajista niin vuosi 1994 olisi ollut vain entisestään Williams-ylivoimaa täynnä vuosien 1992-1993 tapaan ehkä osin jo loppuvuoden 1991 tapaan.

Varikkotaktisesti tämä kyseinen vuosi eli 1988 oli myös yhtä rengastaktisesti harvinaisen huono sellaisenaan. Huonoin sitten vuoden 1985, mutta ihme kyllä ei vain silti niin paljon sitä aikanaan moitittu ja herjattu toisin kuin tosiaan vuoden 1992 vastaavan kohun aikaan osin ongelmien oltua ilmassa myös jo vuoden 1991 puolella jossain määrin ehkä siinä loppukauden tietämillä.

Oli kyllä erikoinen pistelaskenta tuohon aikaan. Vaikea näin jälkikäteen ymmärtää, että miksi vain osa kilpailuista laskettiin mukaan, ja toisilla kilpailuilla ei sitten ollut merkitystä.

Eli huonoimmat kilpailut sau pudottaa pois. Tuntuu oudolta.

 

[SJ]

Oli kyllä erikoinen pistelaskenta tuohon aikaan. Vaikea näin jälkikäteen ymmärtää, että miksi vain osa kilpailuista laskettiin mukaan, ja toisilla kilpailuilla ei sitten ollut merkitystä.

Eli huonoimmat kilpailut sau pudottaa pois. Tuntuu oudolta.

No tuo käytäntö oli itse asiassa ollut voimassa sarjan alkupäivistä lähtien – ja todennäköisesti ennen F1-sarjan syntyä muissa sarjoissa jo aiemmin. Kai asia oli niinkin yksinkertainen kuin että kilpaileminen oli tuohon aikaan lähempänä harrastusta kuin ammattia.

Esimerkiksi Keken mestaruuskaudella 1982 ajettiin yhteensä 16 GP:tä, joista 11 parasta laskettiin mukaan MM-tuloksiin. Kukaan gridin kuljettajista ei ajanut maaliin useammassa kuin 11 osakilpailussa!

Vasta kaudella 1991 MM-tuloksiin alettiin laskea mukaan kaikki osakilpailut.

 

[Takagummi]

Pistejärjestelmällä on varmasti alunperin tavoiteltu tosiaan sitä, ettei keskeytyksistä rangaista niin paljon ja toisaalta palkita hyvien sijoitusten tavoittelusta. Esimerkiksi juuri Prostin kaltaiselle kuljettajalla systeemi oli myrkkyä ja joutui useampaan kertaan tiputtamaan hyviä sijoituksia pois pistelaskusta. Prost keräsi molemmilla yhteisillä kausilla enemmän pisteitä kuin Senna. Ennen pistelasku antaa pisteitä vain kuudelle ensimmäiselle toimi autojen epäluotettavuuden vuoksi paremmin, nykyään kun autot ovat pomminkestäviä niin tuo ei toimisi lainkaan.

 

[Dieselmoottori]

Pistejärjestelmällä on varmasti alunperin tavoiteltu tosiaan sitä, ettei keskeytyksistä rangaista niin paljon ja toisaalta palkita hyvien sijoitusten tavoittelusta. Esimerkiksi juuri Prostin kaltaiselle kuljettajalla systeemi oli myrkkyä ja joutui useampaan kertaan tiputtamaan hyviä sijoituksia pois pistelaskusta. Prost keräsi molemmilla yhteisillä kausilla enemmän pisteitä kuin Senna. Ennen pistelasku antaa pisteitä vain kuudelle ensimmäiselle toimi autojen epäluotettavuuden vuoksi paremmin, nykyään kun autot ovat pomminkestäviä niin tuo ei toimisi lainkaan.

Olisikohan tällä systeemillä Kimi ollut maailmanmestari kaudella 2005?

No turha näitä miettiä, pistelaskut muuttuvat ja noudatetaan tietysti kulloinkin voimassa olevaa systeemiä.

 

[Magnum2300]

Olisikohan tällä systeemillä Kimi ollut maailmanmestari kaudella 2005?

No turha näitä miettiä, pistelaskut muuttuvat ja noudatetaan tietysti kulloinkin voimassa olevaa systeemiä.

Ei olisi.

19 kisaa, 13 parasta kisaa lasketaan mukaan (13/19 on suunnilleen sama suhde kuin 11/16), pisteet kuudelle parhaalle 9-6-4-3-2-1.

Alonsolta jää kaksi kolmossijaa ja nelossija pois laskuista - 97 pistettä - 7x1, 5x2, 1x3.

Räikkönen ei menetä pistettäkään - 92 pistettä - 7x1, 3x2, 2x3, 1x4.

Viimeiseen kilpailuun lähdettäessä Räikkösellä olisi vielä ollut mestaruusmahdollisuus. Alonsolla oli Japanin jälkeen tässä skenaariossa 92 pistettä ja Räikkösellä 86 pistettä. Räikkösen voittaessa ja Alonson tullessa toiseksi Räikkösellä olisi ollut 95 pistettä ja Alonsolla 94 pistettä. Alonso vei kuitenkin voiton Shanghaissa startaten paalupaikalta ja johtaen lähdöstä maaliin.

 

[Dieselmoottori]

Formula 1-kausi vuosimallia 1987 muistetaan Williams-tiimin ylivoimasta, samoin kuin sen kuljettajien Nelson Piquetin ja Nigel Mansellin välisestä maailmanmestaruus-taistelusta.

Piquet voitti kauden maailmanmestaruuden hiuksenhienolla erolla Manselliin nähden, vaikka Mansellilla oli enemmän GP-voittoja.

Mansellilla oli kaudella 1987 puolet enemmän voittoja, eli kuusi, Piquetin kolmeen voittoon verrattuna. Silti Piquet voitti tittelin.

Menikö mielestänne maailmanmestaruus oikealle miehelle, vai olisiko Mansell ollut mielestänne "oikea mestari "?

Entä miksei Nelson Piquet koskaan saavuttanut kotimaassaan Brasiliassa samanlaista asemaa kuin Ayrton Senna?

Entäpä mitä nostoja haluatte nostaa esille kaudesta 1987?

Alla F1-kauden 1987 season review :

 

[Dieselmoottori]

Virallinen F1-Youtube-tili laatinut kattavan koostevideon kaikkien aikojen aika-ajo-vedoista.

Mitä aika-ajoja teille tulee mieleen?

Itselleni ainakin Räikkösen aika-ajo Monacossa 2005. Toki paljon muitakin, mutta tämä yksi esimerkki kuljettajan loisto-vedosta aika-ajossa.

Videolla lisää.

 

[Bleu]

Entä miksei Nelson Piquet koskaan saavuttanut kotimaassaan Brasiliassa samanlaista asemaa kuin Ayrton Senna?

Autosportin foorumilla eräs brasilialainen oli tuota avannut muutama vuosi sitten:

https://forums.autosport.com/topic/221585-nelson-piquet-used-a-brazilian-n-word-to-refer-to-lewis-hamilton/page-14#entry9952659

Eli ei ole niinkään ajotaitoihin liittyvää, vaan persoonaan ja taustaan.

 

[Dieselmoottori]

F1-kausi 1986 muistetaan siitä, että maailmanmestaruus-taistelu oli tasaväkinen kolmen kuljettajan voimin käyty kamppailu.

Viimeisessä kisassa Adelaidessa vielä kolmella kuljettajalla oli mahdollisuus voittaa maailmanmestaruus. Nämä kyseiset kuljettajat olivat Nigel Mansell, Nelson Piquet ja Alain Prost.

Prost teki saman tempun, mitä Kimi Räikkönen teki mestaruuskaudellaan 2007, eli nousi viimeisessä GP:ssä kolmannelta sijalta mestariksi.

Kausi muistetaan myös siitä, että Keke Rosberg ajoi tuolloin uransa viimeisen kauden F1:ssä. Keke oli McLarenilla Prostin tiimikaverina.

Onko mielestäsi Keke Rosberg aliarvostettu maailmanmestari maailmalla ja Suomessa?

Usein suomalaiset puhuvat Kimi Räikkösestä ja Mika Häkkisestä, mutta Keke usein sivuutetaan. Näin siis, kun puhutaan Suomen kaikkien aikojen F1-kuljettajasta.

Oliko Keken ura mielestäsi onnistunut? Kekestä tuli kuitenkin maailmanmestarikin.

Alla kauden 1986 season review :

 

[kurski]

Onko mielestäsi Keke Rosberg aliarvostettu maailmanmestari maailmalla ja Suomessa?

Usein suomalaiset puhuvat Kimi Räikkösestä ja Mika Häkkisestä, mutta Keke usein sivuutetaan. Näin siis, kun puhutaan Suomen kaikkien aikojen F1-kuljettajasta.

Oliko Keken ura mielestäsi onnistunut? Kekestä tuli kuitenkin maailmanmestarikin.

Suomessa ei ole ainakaan saanut ansaitsemaansa arvostusta, mutta sanoisin että oli onnistunut, mutta joskus jälkeenpäin mainitsi ei olisi pitänyt lopettaa vielä kauteen 1986, vaikka myöhemmin tulikin kilpailemaan kuskina muihin sarjoihin.

Keken ideoita olipa ne omia tai joissa mukana täällä kotimaassa, niitä torpattiin aika hanakasti, ihan oikein että Monacossa/Saksassa teki elämäntyönsä, hänhän oli mm Moottoriurheilukeskus Finlandian konsulttina, eli Alastarolle oli alun perin tarkoitus rakentaa F1 tason rata 80-luvulla, sinnehän pykättiin lyhyempi rata lopulta, mut Keke jäi jo alkumetreillä pois kun huomasi ei pystynyt täällä toteuttamaan visioita, löytyy radan haveinnekuvia sen aikaisista VM:sitä ainakin. Armoton bisnesmies, oli visio pääkopassa käynnissä jo F1 uran aikana, sen jälkeiselle ajalle, toki hänen kaksi suomalaista suojattiaan pääsi ykkösiin, mutta manageroi monia muitakin, mm Bartelsia, Dalmasia, Bräckiä, Reuteria, Panisia, perusti myös Team Rosbergin jne. F1nnmade kirjassa Veli-Antti Savolainen mainitsee se mitä Keke tehnyt lähimmäksi pääsee suomessa jollain tasolla Hjallis, muut valovuosia perässä, ja Savolainen sanoi myös jos hän olisi britti, hän olisi Sir Keke Rosberg. Keken managerina hänen kilpa-urallaaan toimi saksalainen Ortwin Podlech, yhteistyö päättyi 91-92 vaiheilla.

Tällainen juttu löytyy viime kuulta https://www.apu.fi/artikkelit/keke-rosbergin-sivuuttaminen-suomen-urheilun-hall-of-famesta-on-kansallinen-hapeatahra

 

[Dieselmoottori]

Suomessa ei ole ainakaan saanut ansaitsemaansa arvostusta, mutta sanoisin että oli onnistunut, mutta joskus jälkeenpäin mainitsi ei olisi pitänyt lopettaa vielä kauteen 1986, vaikka myöhemmin tulikin kilpailemaan kuskina muihin sarjoihin.

Keken ideoita olipa ne omia tai joissa mukana täällä kotimaassa, niitä torpattiin aika hanakasti, ihan oikein että Monacossa/Saksassa teki elämäntyönsä, hänhän oli mm Moottoriurheilukeskus Finlandian konsulttina, eli Alastarolle oli alun perin tarkoitus rakentaa F1 tason rata 80-luvulla, sinnehän pykättiin lyhyempi rata lopulta, mut Keke jäi jo alkumetreillä pois kun huomasi ei pystynyt täällä toteuttamaan visioita, löytyy radan haveinnekuvia sen aikaisista VM:sitä ainakin. Armoton bisnesmies, oli visio pääkopassa käynnissä jo F1 uran aikana, sen jälkeiselle ajalle, toki hänen kaksi suomalaista suojattiaan pääsi ykkösiin, mutta manageroi monia muitakin, mm Bartelsia, Dalmasia, Bräckiä, Reuteria, Panisia, perusti myös Team Rosbergin jne. F1nnmade kirjassa Veli-Antti Savolainen mainitsee se mitä Keke tehnyt lähimmäksi pääsee suomessa jollain tasolla Hjallis, muut valovuosia perässä, ja Savolainen sanoi myös jos hän olisi britti, hän olisi Sir Keke Rosberg. Keken managerina hänen kilpa-urallaaan toimi saksalainen Ortwin Podlech, yhteistyö päättyi 91-92 vaiheilla.

Tällainen juttu löytyy viime kuulta https://www.apu.fi/artikkelit/keke-rosbergin-sivuuttaminen-suomen-urheilun-hall-of-famesta-on-kansallinen-hapeatahra

Itsekin usein ajatellut, että Keke lopetti uransa liian aikaisin.

Jos mies olisi jatkanut Williamsilla vuoden 1985 jälkeen, olisi kenties voittanut toisenkin maailmanmestaruuden.

Silti komea ura kuljettajana, ja toki myöhemmin myös liikemiehenä ja managerina.

 

[Bleu]

Prost teki saman tempun, mitä Kimi Räikkönen teki mestaruuskaudellaan 2007, eli nousi viimeisessä GP:ssä kolmannelta sijalta mestariksi.

Prost lähti kyllä kisaan kakkospaikalta, mutta kisassa pitkään oli sellainen tilanne, että hän olisi jäänyt MM-sarjassa kolmanneksi. Tilanne oli Mansell 70, Prost 64, Piquet 63. Prostilla oli piste ja Mansellilla kaksi pudotettavana, mikäli sijoittuisi paremmin.

Rosberg-Piquet-Mansell-Prost oli tilanne hyvin pitkään jälkimmäisellä puoliskolla, ennen kuin Keke ja Mansell joutuivat keskeyttämään rengasrikkojen takia ja Piquet meni tekemään varmuuden vuoksi varikkokäynnin, ettei kokisi samaa kohtaloa. Prost oli käynyt varikolla noin 30 kierroksen kohdalla.

 

[CCMK]

Suomessa ei ole ainakaan saanut ansaitsemaansa arvostusta, mutta sanoisin että oli onnistunut, mutta joskus jälkeenpäin mainitsi ei olisi pitänyt lopettaa vielä kauteen 1986, vaikka myöhemmin tulikin kilpailemaan kuskina muihin sarjoihin.

Keken ideoita olipa ne omia tai joissa mukana täällä kotimaassa, niitä torpattiin aika hanakasti, ihan oikein että Monacossa/Saksassa teki elämäntyönsä, hänhän oli mm Moottoriurheilukeskus Finlandian konsulttina, eli Alastarolle oli alun perin tarkoitus rakentaa F1 tason rata 80-luvulla, sinnehän pykättiin lyhyempi rata lopulta, mut Keke jäi jo alkumetreillä pois kun huomasi ei pystynyt täällä toteuttamaan visioita, löytyy radan haveinnekuvia sen aikaisista VM:sitä ainakin. Armoton bisnesmies, oli visio pääkopassa käynnissä jo F1 uran aikana, sen jälkeiselle ajalle, toki hänen kaksi suomalaista suojattiaan pääsi ykkösiin, mutta manageroi monia muitakin, mm Bartelsia, Dalmasia, Bräckiä, Reuteria, Panisia, perusti myös Team Rosbergin jne. F1nnmade kirjassa Veli-Antti Savolainen mainitsee se mitä Keke tehnyt lähimmäksi pääsee suomessa jollain tasolla Hjallis, muut valovuosia perässä, ja Savolainen sanoi myös jos hän olisi britti, hän olisi Sir Keke Rosberg. Keken managerina hänen kilpa-urallaaan toimi saksalainen Ortwin Podlech, yhteistyö päättyi 91-92 vaiheilla.

Tällainen juttu löytyy viime kuulta https://www.apu.fi/artikkelit/keke-rosbergin-sivuuttaminen-suomen-urheilun-hall-of-famesta-on-kansallinen-hapeatahra

Ortwinin suhteen puhuen taisi ainakin se paljon reilusti syvempi yhteistyö managerisuhteesta puhuen päättyä jo verraten reilusti aiemmin eli vuonna 1988. Siinä elokuun-syyskuun paikkeilla oli tämä tilanne.

Kesken vuoden kuitenkin. Pesänjaossa näin huvittuneesti puhuen Kekelle jäi omien suojattiensa eli JJ:n ja Mikan asiat ja Ortwinille jäi kokonaan aiemmin hänen ja Keken yhteinen EuroPromotions/Europromotions-yhtiö ja samalla haavaa Volker Weidlerin ja Thierry Boutsenin manageripuoli.

Kun tosiaan tuossa mainitsemallasi listalla puuttui Weidlerin ja Boutsenin nimet niin arvelin mainita.

Ellet sitten vahingossa maininnut Bartelsin vaikkakin olisit ehkä yrittänyt tarkoittaa Weidleria?

Kun mikäli Keke yleensäkin manageroi Bartelsia niin tämän on täytynyt kai tapahtua alkuvaiheissa uraa kun toisaalta myöhemmin oli jonkin verran Kekellä pientä kiistaa juurikin sen enemmän Bartelsia varsinaisesti manageroineen henkilön tai henkilön omistaman ryhmittymän takana.

Vaihtoehtoisesti on ehkä sitten muilla tapaa urheiluautoaikoina manageroinut mikäli näin. Toki mahdollista on myös, että jossain välin ainakin jonkinlaiseen sopuun ja sitä kautta ehkä kuitenkin ohuempaan ja löyhempään yhteistyöhön Podlechin kanssa Rosberg sitten olisi päässyt ja se sitten päättynyt noina muina vuosina. Kun olihan heillä tosiaan vuoden 1988 tuon pääasiallisen suuremman yhteistyön loppumisen aikaan jonkin aikaa ja ehkä verraten pitkäänkin jonkinlaista mykkäkoulua. Lähinnä Keken puolelta kun Ortwin ei tiennyt syytä ainakaan suuremmin yhteistyön päättymiselle.

Ei ollut ensimmäinen kerta Keken suhteen näin käyden eikä sellaisenaan viimeinen, mutta melko viimeinen kerta kuitenkin suuremmista tunnetuista kohuista puhuttaessa.

Toisaalta Kekellä oli myös välillä todella muidenkin eri lajien urheilijoita manageroitavana ja ehkä vähän aikaa Suomessa kaikki tuntuivat 'perinteisen urheilun ystävien' parissa olevan äärimmäisen kehupuheisia ja iloisia Keken alkaessa manageriksi peräti itse Matti Nykäselle. Se yhteistyö ei kerta kaikkiaan vain voinut kestää puolin toisin.

Podlech oli tosiaan managerina itse lajin suhteen muille kuskeille vielä useamman vuoden ajan, mutta lopulta oltuaan Heinz-Harald Frentzenin managerina sittemmin lopetti uransa F1-puolella mitenkään lähes viittä vaille sellaisenaan kadoten julkisuudesta isommin. Ei liikaa tietenkään tyyliin Rikky von Opel, mutta riittävän selvästi kuitenkin.

Vuoden 1987 aikaan näin huvittuneesti puhuen Jyrki Järvilehdolle koko hänen tunnettu ajajauran lyhennenimi JJ jouduttiin keksimään huvittuneesti ehkä jo senkin vuoksi, että Keken mielestä Jyrkin kutsuminen yrityksistä huolimatta aina vain pysyvän oloisesti silloin Ortwinin taholta Jirkiksi oli huvittavaa, mutta käyttökelvotonta ulkomaalaisten sponsorien silmissä.

 

[kurski]

Ortwinin suhteen puhuen taisi ainakin se paljon reilusti syvempi yhteistyö managerisuhteesta puhuen päättyä jo verraten reilusti aiemmin eli vuonna 1988. Siinä elokuun-syyskuun paikkeilla oli tämä tilanne.

Kesken vuoden kuitenkin. Pesänjaossa näin huvittuneesti puhuen Kekelle jäi omien suojattiensa eli JJ:n ja Mikan asiat ja Ortwinille jäi kokonaan aiemmin hänen ja Keken yhteinen EuroPromotions/Europromotions-yhtiö ja samalla haavaa Volker Weidlerin ja Thierry Boutsenin manageripuoli.

Vuosi saattoi ehkä heittää, mutta muistan tuon miten jakoivat nuo, tuostahan on juttua ainakin siinä Lasse Erolan kirjassa Rosbergin elämä ja ajot.

Ellet sitten vahingossa maininnut Bartelsin vaikkakin olisit ehkä yrittänyt tarkoittaa Weidleria?

Kun mikäli Keke yleensäkin manageroi Bartelsia niin tämän on täytynyt kai tapahtua alkuvaiheissa uraa kun toisaalta myöhemmin oli jonkin verran Kekellä pientä kiistaa juurikin sen enemmän Bartelsia varsinaisesti manageroineen henkilön tai henkilön omistaman ryhmittymän takana.

Vaihtoehtoisesti on ehkä sitten muilla tapaa urheiluautoaikoina manageroinut mikäli näin. Toki mahdollista on myös, että jossain välin ainakin jonkinlaiseen sopuun ja sitä kautta ehkä kuitenkin ohuempaan ja löyhempään yhteistyöhön Podlechin kanssa Rosberg sitten olisi päässyt ja se sitten päättynyt noina muina vuosina. Kun olihan heillä tosiaan vuoden 1988 tuon pääasiallisen suuremman yhteistyön loppumisen aikaan jonkin aikaa ja ehkä verraten pitkäänkin jonkinlaista mykkäkoulua. Lähinnä Keken puolelta kun Ortwin ei tiennyt syytä ainakaan suuremmin yhteistyön päättymiselle.

En sekoittanut Bartelsia Weidleriin, tiedän että molemmat kuuluivat hänen leiriin. Minulla muistikuva Bartelsin suhteen Keken kanssa väliin 1988-1995, heidän yhteistyöhön liittyen löytyy yksi videopätkäkin netistä vuodelta 1995, ja mitä muistan 1992 oli myös tiivistä. Malte Bongers on itseasiassa henkilö joka on työskennellyt niin Keken Team Rosbergilla, kuin myös myöhemmin Team Managerina Bartelsin pyörittämässä Vitaphone Racingillä GT puolella.

 

[CCMK]

Vuosi saattoi ehkä heittää, mutta muistan tuon miten jakoivat nuo, tuostahan on juttua ainakin siinä Lasse Erolan kirjassa Rosbergin elämä ja ajot.En sekoittanut Bartelsia Weidleriin, tiedän että molemmat kuuluivat hänen leiriin. Minulla muistikuva Bartelsin suhteen Keken kanssa väliin 1988-1995, heidän yhteistyöhön liittyen löytyy yksi videopätkäkin netistä vuodelta 1995, ja mitä muistan 1992 oli myös tiivistä. Malte Bongers on itseasiassa henkilö joka on työskennellyt niin Keken Team Rosbergilla, kuin myös myöhemmin Team Managerina Bartelsin pyörittämässä Vitaphone Racingillä GT puolella.

Hyvä kun selvensit. Siis tuota Bartelsin tilannetta sinänsä uudemmin. Jostain syystä vain joissakin ulkomaiden lehtien yhteyksissä tai katsauksissa niistä puhuen ei vain niin hyvin jostakin kumman syystä tunnuta yhdistettävän Rosbergia Bartelsiin niin hyvin kuin miten esimerkiksi Weidleriin.

Tai vaihtoehtoisesti Keke on syystä tai toisesta jätetty pois niistä muistelmista kun sinne ovat sitten päässeet monet muut hänen edelleen paremmin muisteltuina. Välillä kyllä osa noista muistelluista muista managereista ei ollut missään tekemisissä F1:n kanssa tai vain ohuen ohuesti kun olivat yleisesti ottaen enemmän muiden lajien urheilijoiden vastaavia managereita.

Ja näin on tosiaan Erolan Lassen kirjassa lyhyempää ja tiivistettyä juttua jakoon liittyvästä asiasta kyllä.

 

[Dieselmoottori]

Mitenhän Keken oli niin vaikea sopeutua McLarenin autoon kaudella 1986?

Kuitenkin kaudella 1985 Keke oli vielä ollut erittäinkin hyvässä vauhdissa voittaen tiimikaverina olleen Nigel Mansellinkin.

Ja pari GP-voittoakin kaudella 1985 Keke nappasi.

Kaudella 1986 maailmanmestaruuden vei siten oma tiimikaveri Alain Prost, kun Keke ei voittanut yhtään kilpailua.

Oliko sitten McLaren niin erilainen auto ajettavuudeltaan kuin Williams?

 

[Ayrton-Ana]

Mitenhän Keken oli niin vaikea sopeutua McLarenin autoon kaudella 1986?

Prostin mieltymyksien mukaan tehty auto johon Keken yliohjaava ajotyyli ei istunut. Prostin ja Keken ajotyylithän olivat kuin yö ja päivä, Prost ajoi silkinpehmeästi ja Keke raivosi menemään kuin mielipuoli. Laudan ja Prostin ajotyylit olivat paljon lähempänä toisiaan kuin Keken ja Prostin.

Keke ei tosin itse helpottanut tilannettaan McLarenilla suututtamalla John Barnardin heti Rion talvitesteissä. En nyt muista tarkalleen miten tarina meni mutta Barnard oli kuitenkin antanut Kekelle ohjeet ajaa siististi ja nätisti jotta saadaan selville miten jokin osa/osat toimii. Keke vähät välitti Barnardin ohjeista ja veti maximum atakilla pelit oikein huolella kaiteeseen joka pilasi McLarenin testaussuunnitelmat. Sen episodin jälkeen Barnard päättikin sitten keskittyä Prostin tukemiseen 1986 kaudella.

Keken suoritus 1986 Adelaidessa oli kuitenkin upea ja loppupeleissä todella tärkeässä roolissa myös Prostin maailmanmestaruuden kannalta. Ilman Kekeä keulilla Mansell/Williams olisivat voineet pelata todella varman päälle ja helposti tehdä vaikka kolmekin ylimääräistä varikkostoppia. Mutta koska Keke oli jäniksenä keulilla, Mansellilla oli koko ajan paine ajaa riittävän kovaa, ettei vaan synny tilannetta jossa Mansell on neljäntenä Piquet'n takana ja McLareneilla kaksoisjohto. Tässä tilanteessa Keke olisi päästänyt Prostin ohitseen ja maailmanmestaruuteen. Piquet taas tuskin olisi auttanut Mansellia missään skenaariossa, miesten välit eivät olleet kummoiset ja olihan Nelsonilla omakin mestaruus pelissä tuossa kisassa.

Mansellin rengas räjähti lopulta vain kierros Keken renkaan räjähtämisen jälkeen ja Williamsille ei jäänyt riittävästi reagointiaikaa renkaanvaihdon kannalta. Eli voi ihan perustellusti sanoa, että ilman Keken suoritusta Adelaidessa Prost olisi todennäköisesti vain kolminkertainen maailmanmestari.

 

[Bleu]

Bartelsin managerointi tuli esille ainakin 1995, kun he ajoivat keskenäänkin kilpaa DTM-sarjassa. Tuo kausihan oli Keken viimeinen kilpa-autoilijana.