Estoril 1991 kisana Portugalissa olikin aikamoista näytöstä ja ikävä kyllä Nigel Mansellin mustan lipun hylkäyskohun aiheuttama iskuna Williamsille ja britin omillekin maailmanmestaruushaaveille.
Riccardo Patresen voittokin se oli jälleen paalupaikalta lähteneenä.
Entä mitä muuta siitä?
Estorilin rata tarjosi ohituksia, mutta kyllä kuljettajat paalupaikalla halusivat olla kun radan mutkat olivat vetoisia ja paljon downforceakin rata kysyi autolta renkaidenkin kuluessa aika tavalla melkoisen paljon.
Gerhard Berger McLarenilla olisi varmaan lähtenyt alustavan paalupaikan myötä perjantaina varmaan lauantain jälkeenkin sunnuntain kisaan vähänkin toisella onnella, mutta ei.
Bergerin etu toki osin muutenkin alustavaan paalupaikkaan oli ollut sadekeli perjantaina. Lauantaina oli kuumaa ja kuivaa ja sunnuntaina sitäkin kuumempaa auringonpaisteen myötä.
Patrese oli neljättä kertaa paalupaikalla vuonna 1991 pitkästä aikaa myöhemmin kesän 1991 kolmen perättäisen paalupaikan sijaan ja kaikkiaan urallaan siis seitsemättä kertaa, mutta 221 osakilpailua vasten!
Kilpailua edeltänyt sunnuntain lämmittelyajo eli nk. Warm-Up oli Nigel Mansellin ollessa nopein, Patresen oltua toinen, Bergerin oltua kolmas ja Alain Prostin neljäs.
Mihin jäi Ayrton Senna? Hän oli tuossa sessiossa vasta kuudes kaikkea muuta kuin tyytyväisenä.
Kisa tosiaan lähdöltään oli aikamoista kiihtymystä täynnä, mutta kerrankin Patrese lähti erinomaisesti paalupaikalta eikä huonommin mikä oli maksanut aina mahdollisesti kisavoiton Mexico Cityä huomioimatta hänen vuoden 1991 paalukisoissaan siihen asti!
Kärkinelikon takanakin taisteltiin eli Jean Alesi, Pierluigi Martini ja Mauricio Gugelmin tekivät omaa vastaavaa hienoa taisteluaan ainakin aluksi seiskapaikan tai loppupisteiden osalta puhuen!
Kierrokselta 18 lähtien tapahtui se mitä kaikki odottivat eli tallimääräystä ja toisin kuin useimmissa muissa aiemmissa vuoden 1991 tietyissä tärkeissä hetkissä niin nyt Patrese antoi Mansellille tilaa ja koska loppukauden maailmanmestaruuskilpailu oli tärkeää niin kilpailussa mikäli Mansell ei olisi kuuluisaa virhettään tehnyt niin Patrese olisi kyllä antanut tilaa ruutulipulla viimeistään britille aiemman kauden uhostaan poiketen.
Frank Williams ja Patrick Head olivat aiemmin hänen antaneet tiettyyn rajaan asti kisata Mansellia vastaan hyvin, mutta nyt oli toteltava vastaan sanomatta!
Oletuksena tämän piti olla Williamsin kaksoisvoitto siitä eteenpäin järjestyksessä Mansell-Patrese, Berger vuorostaan hieman erikoisesti johti Sennaa, mutta Berger oli jo 6,5 sekuntia Patresesta italialaisen britille kärkipaikan ja oletetun voiton luovutuksen jälkeen ja Senna alun hukassa olostaan huolimatta lähestyi jo 2 sekunnin päässä enää Bergeristä eli tallimääräys odotti itävaltalaista ja tiimiradiossa häntä ehkä vähän tarpeettomasti ohjeistettiin ylimääräisiä kertoja turhaan Sennan suhteen!
Asiasta kun oli sovittu ennen kilpailua myös McLarenilla, että Berger luovuttaa turvallisella erolla myös kyllä paikkansa Sennalle vaikka olisi ollut itsekin pitkästä aikaa kärjessä tai voittoajossa.
Toisaalta luovutusta toisin kuin Williamsilla ei tarvittu siksikin, että ennen pitkää aiempien varikkokäyntien lisäksi Berger keskeytti moottoririkkoon ja sen myötä viimeistään Senna nousi toiseksi kuten myös pysyi ruutulipulla toisena Patresen voittaessa.
Muut näyttävyyspisteet ennen murheita pystyi kai antamaan Jean Alesille Alesin toki ollessa kolmaskin, Stefano Modenalle ennen hänen keskeytystään ja Ivan Capellille myös ennen hänen keskeytystään mitä nyt Capelli sai vielä lopputuloksen maalissa aivan viimeisenä mahdollisena kuljettajana sijalle 17.
Viimein vuoden 1991 jutut ovat ohi. Vuoden 1994 ja vuoden 1995 suhteen tulee vähän vuodesta riippuen pari-kolme juttua niihin ennen pitkää tänä päivänä jos ei nyt enää tulekaan juuri nyt puhuen siitä kaikesta.
