Oletko koskaan itkenyt formuloiden takia?

[Fagerholm]

En ole, mutta spa 08 oli kyllä lähellä.

 

[FO110K]

Vuoden 1994 Imolan tapahtumien johdosta itkin useampaankin otteeseen.

TV:n (YLE + MTV3 ) pääuutiset, tulosruudut, ruutuliput ja urheiluruudut vyöryttivät tapahtumia kisan jälkeen yhä uudestaan ja uudestaan. Sunnuntai-iltana vasta oikeasti ymmärsi mitä kaikkea oli tapahtunut kolmen päivän aikana. Kun vielä vapun perjantaina kaikki oli hyvin ja Imolan viikonloppua odotti innokkaasti, niin sunnuntaina kaikki tuntui menettäneen merkityksensä. Ajatus Formula ykkösistä ilman Ayrton Sennaa, keltaista kypärää sekä iloisesti voiton kunniaksi liehuvaa Brasilian lippua tuntui täysin mahdottomalta.

Sama täällä.
Muuten ei ole tullut porattua, mutta tippa tuli linssiin silloin -94 vappuviikonloppuna useaan otteeseen, ja vielä ma. aamuna kun näki iltapäivälehtien lööpeissä "Maailman nopein kuoli" tekstit...

 

[Quasimodo]

Itse en seurannut formuloita vielä vuonna 1994, mutta olen viime vuosina nähnyt joitain videoita Sennasta. Niitä videoita katsellessa meinaa nousta pala kurkkuun, vaikka "tunnen" Sennan vain tyyliin lehtien ja netin kautta :thumbfh:

 

[Ode]

En oo koskaan itkeny Formuloiden takia. Pahimpien pettymysten aikana vaan jurottanu hiljaa huoneessa :alppu:

 

[Beza]

Kyllähän sitä 01 itku pääsi kun Häkkinen oli vaikean alkukauden jälkeen taas palaamassa voittojen kantaan Espanjassa :dunno: Oli vielä muutamalla kympillä vetoa lyöty tuosta voitosta ja Schumin kakkossijasta, mutta sen häviäminen oli sivuseikka.

 

[Sini Massa]

Kyllä olen.

2007 Brasilian GP. En kannusta Kimiä kauheatsi, mutta jostain ihmeen syystä itkin kun Kimi voitti mestaruuden. :eek!: Ja ne oli ilon kyyneleitä. Iloitsin: Hamilton ei mestari

2008 Brasilian GP. Olin yksi niistä monista jotka eivät huomanneet mitä tapahtui viimeisessä mutkassa jossa Timo Glock jäi Hamiltonin taakse. Juhlin Massan mestaruutta, ja sitten karmea totuus.. Sitten vielä kun näki Massan itsekkin kyynelehtivän oli aika tunteellinen hetki... Ja Hamilton mestari... Vääryys.. Senkin takia itketti.

Ja sitten välillä itkettää katsoa Sennaa. Vain Sennan kasvojen näkeminen saa mut joskus itkemään. Sennan kohtalo oli niin väärin.

 

[Hookah]

OT:na sanottakoon, että Torino 2006... :thumbdown

Joo, sama. Tuli oltua aika helvetin hajalla kun viimeiset sekunnit menivät ja sitten tuli vihellys. Ja viimeinen niitti tuli kun näki Koivujen, Selänteen, Nummisen yms. surun kyyneleet Ruotsin kansallislaulua kuunnellessa. Koko ilta siinä meni kun lamaantui pettymyksestä ihan täysin. Ylivoimaisesti pahin purkaus urheilusta johtuen.

Formuloiden takia nyt ei ole tullut itkettyä, ehkä siitäkin johtuen että mitään suuria onnettomuuksia ei ole sattunut ja suomalaiset eivät ole hävinneet dramaattisesti.

Itkeminen ja suuret tunteethan on sitä, miksi urheilua ylipäätään seurataan. Ei se ole mies eikä mikään jos ei ole ison tappion hetkellä itkenyt. :thumbup:

 

[PeeVee79]

Täpinässä olen ollut monasti rallia ja ykkösiä katsoessani, mutta eipä ole tippa linssissä ikuna ollut. Eikä missään muuallakaan.
Siis em. lajeja seuratessa.

 

[Keano]

1.5.1994 pääsi itku silmään, kun suuren suosikkini Sennan kuolemasta tuli tieto.
Toista yhtä pysähdyttävää hetkeä ei ole ollut, silloin vain tuntui ettei Sennan kuolema voinut olla mahdollista.

 

[Automenu]

Brasilia 08 vika kiekka. Oikeasti silloin voin fyysisesti pahoin. Lopputuloksen selvittyä oikein oksetti. Juhlin jo Massan mestaruutta, mutta sitten Hämis yhtäkkiä vei mestaruuden. Kyllä siinä silmät kostu kun katteli Massan pettymystä. Eniten vitutti ettei ne saatanan selostajanöllikät tajunneet ohitusta. Vieläkin pistää ärsyttämään. :nope:

 

[osku]

Muistan kun istuin isän vieressä Sennan onnettomuuden jälkeen ja kysyin, että mitä tarkoittaa kooma? Selityksen jälkeen taisi tulla ensimmäiset kyyneleet urheilun parissa.
Sitten varmaan Häkkisen mestaruuksien varmistuttua tuli tippa linssiin. Jostain syystä Kimin mestaruus ei ihan samanlaista tunnevyöryä saanut aikaan, vaikka se oli aivan yhtä hieno hetki (liekö ikä tekijänä?).
Viime kauden Spa oli kyllä yksiä suurimpia pettymyksiä formuloissa yhdessä McLarenin moottoririkkojen kanssa Mikan ja Kimin kohdalla. Ylipäänsäkin turhauduin joskus sanoinkuvaamattomasti, kun Mäkki hajos Kimin alta milloin johtoasemasta milloin vähän heikommilta sijoilta.

OT: Lätkä on nostattanut tunteet pintaan vieläkin useammin. Muistan kuinka joissain kisoissa Tshekki voitti Suomen jonkun kenttämestarin erikoisen avulla ja silloin kyllä itkin aivan rehellistä itkua, otti niin päähän. Sen jälkeen reaktiot ovat vaihdelleet onnen kyyneleistä äärimmäiseen vitutukseen. Mutta itkua en ole tainnut vuosiin turauttaa. Varmaan tulee jos Suomi joskus vielä mestaruuden voittaa, on sitä tässä jo niin pitkään odotettu.

Formuloissa uskon liikuttuvani, jos jollekin nykykuskille, jonka uraa on ehtinyt jo pitkään seurata, käy jotain. Kovalaisen onnettomuus Barcelonassa viime vuonna veti hiljaiseksi, mutta tapanani on odottaa lopullista tietoa, miten on käynyt. Onneksi kävi hyvin ja täytyy toivoa, ettei kenellekään kuskille mitään käykään...

 

[gin]

Jooh.

Omalla kohdallani nämä kyyneltsunamit ovat jääneet suht vähäisiksi, mutta tuoreimmassa muistissa ovat Brasilian GP 2007 sekä Spa 2008. Kahdesta päinvastaisesta syystä siis. En vieläkään pysty katsomaan youtubesta Imolan 1994 viikonlopun klippejä itkemättä (Senna, Ratzenberger). Näin Sennan onnettomuuden livenä, mutta niin nuorena en sitä käsittänyt silloin. Ratzenbergerin keinuva pää on aivan kamalaa katsottavaa edelleen...

Enimmäkseen olen kuitenkin paskonut kaukosäätimiä seiniin kyynelten sijaan

edit: myös minä voin pahoin Brasilian 2008 kisan lopussa. En missään nimessä ole Massa-fani, mutta oli liian karua katsoa porukoiden juhlintaa siellä pilttuussa kun mekaanikko tulee siihen huitomaan, että "ei, ei".

 

[LewisSucks]

Viime kaudella Valencian kisassa meinasi tulla kyynel silmään mutta ei sitten kuitenkaan kun Kimi rämpi kuudennella sijalla eikä päässyt mihinkään ja hamsteri ja Massa paineli karkuun ja siinä rupes miettimään että eipä taida Kimi viedä tänä vuonna se pisti vähän herkistymään mutta pystyin kokoamaan itseni.

2007 Brasiliassa en itkenyt koska en yleensä itke onnesta vaan huudan:wink:

Yleensä kun olen todella pettynyt kirosanat lentää ja tavarat lentää mutta Span pettymys 2008 oli niin suuri että sanaa en saanut suusta en pystynyt ymmärtämään tilannetta. Kimi oli niin lähellä neljättä peräkkäistä voittoa Spassa mutta ei niin ei hiljaseks se veti.

 

[JonnaPieni]

kyllähän ekat formula-kyyneleet tirahti Imolan ´94 tapahtumien jälkeen... silloin istuin iskän vieressä sohvalla ja kaivauduin iskän kainaloon, koska siellä oli turvallisempi olla. Vieläkin kyl itkettää, kun Sennaa ajattelee.

Häkkisen mestaruudet ´98 ja ´99, Kimin mestaruus ´07.

Raivon puuskan ja sitä mukaan veetutuksen kyyneleet tuli toissapäivänä, kiitos Bernie-sedän. :jaska:

 

[Miss Piggy]

En ole ihan satavarma menikö ihan itkuksi asti, mutta Schumin eka mestaruus Ferrrilla 2000 liikutti ainakin. Silloin itkin, kun Schumi ilmoitti lopettavansa uransa, sekä Schumin viimeisen kisan viimeisten kierrosten aikana ja kisan jälkeen. Harmistuksesta en ole itkustanut koskaan kuitenkaan.

 

[Dominic]

Häkkisen ensimmäinen voitto ja ensimmäinen mestaruus...tosin vain silmien kostumista havaittavissa.

 

[mauke]

Ei nyt mitää itkua, mutta muutama lätkäpeli on aiheuttanut melkosen jurotuksen. mm. torino 2006 kaikkine teppo nummisen haastatteluineen. F1:stä samanlainen jurotus tuli kyllä Spa 2008 jälkeen.

 

[zenit]

Lähimpänä on itku ollu viime kauden Span kisan jälkeen,mut viime hetkellä orastava itku muuttui kiukunpuuskaksi. Vieläkin tulee mieleen kyseisen kisan ratkaisuhetkiä katsoessa "tää ei voi olla totta..."

 

[Muovix]

Itkenyt en ole koskaan, mutta tosiaan tuo viime kauden Spa aiheutti suurimman tunnereaktion tähän mennessä. Muistona siitä rikkinäinen kaukosäädin ja maalivaurio seinässä..

 

[kana-fin]

Viime vuoden Spa aiheutti sellaisen arven sisälle, että ei sitä tuskaa paljon voi kuvailla, mutta en muistaakseni itkenyt, vaikka tosi pahalta tuntui.

Sen sijaan Brasilia 2007 kostutti silmät, ja vieläkin kun katsoo sen Saaren selotuksella (joka on tunteella mukana) tulee samanoloinen fiilis. Samoin joissain muissakin kisoissa, kuten Italia 2006 kun Schumi kertoi lopetuksesta ja Japani 2005.

Harmi että youtubessa ole enää Brasiliaa 07 Saaren selotuksella, eikä ole missään tallellakaan. :/