Troy
Well-known member
Okei.Hiustenhalkominen on parempi vaihtoehto kuin historian vääristely.
Okei.Hiustenhalkominen on parempi vaihtoehto kuin historian vääristely.
Suurin osa Karjalan ortodokseista pakeni sortoa ja vainoa Venäjälle. Tilalle asutettiin sitte meikäläisiä, kuten mun yks sukuhaara.Niin siis Ruotsi sitoutti meidät (paitsi karjalaiset) länteen käännyttämällä katolilaisiksi ja liittämällä alueeseensa. Osin kyse varmasti oli pakkokäännytyksestä (molemmilta suunnilta), mutta oli myös edullista mennä kasteelle, koska kristityt eivät välttämättä käyneet kauppaa kuin kristittyjen kanssa.
Uskonpuhdistus sitten teki meistä luterialisia niinkuin muistakin tuolloisista ruotsalaisista.
Heh. Ei siinä paljon sopimisia ja omia valintoja kyselty. Korpimaissa varmaan oltiin pakanoita pitkään, mutta jos kaupungeissa halusit toimia, niin se oli otettava se uskonto joka kaupungissa vallitsi. Ei turkulainen paljon ortodoksisuudesta tiennyt eikä hänellä luonnollisesti ollut siteitä itään muutenkaan.
Ja tähdennetään nyt vielä, ettei "meitä" ollut yhtenäisenä väestönä vaan heimot olivat omia porukoitaan eivätkä mieltäneet itseään samaksi kansaksi muiden heimojen kanssa. Ja ruotsin vallan alla täällä ajateltiin oltavan ruotsalaisia, koska kuningas oli Tukholmassa. Kansallistunnetta ei tuolloin vielä ollut.
Hiustenhalkominen on parempi vaihtoehto kuin historian vääristely.
Eli nämä "suomalaiset" "valitsivat" idän.Suurin osa Karjalan ortodokseista pakeni sortoa ja vainoa Venäjälle. Tilalle asutettiin sitte meikäläisiä, kuten mun yks sukuhaara.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tverinkarjalaiset
Suomalaisuus aika kehno määritelmä tohon kohtaan. Senkin voi laittaa "".Eli nämä suomalaiset "valitsivat" idän.
On se loistavaa, kun virkamiehet ovat ihan pihalla siitä, että missä nykymaailmassa mennään. Vai vielä pitäisi aikaistaa, kun kansa haluaa koko pakkoruotsin pois.OPH aikaistaisi ruotsin opetusta
Opetushallitus aikaistaisi toisen
kotimaisen kielen opetusta.
Opetushallitus esittää, että ala- ja
yläluokilla opetus aloitettaisiin
vuotta aiemmin kuin nykyään.
Esityksen taustalla on huoli etenkin
ruotsin kielen rapautuneista taidoista.
Opetushallitus pelkää, että huonontunut
kielitaito johtaa perustuslain
rikkomiseen.
Perustuslaissa on säädetty, että
jokaisella on käyttää tuomioistuimissa
ja muissa viranomaisasioissa omaa
kieltään.
Pikainen matematiikkani antoi semmoisen tuloksen, jotta vaikka persut poistettaisiin tuosta kokonaan (ihan vaan koska kannattavat pakkoruotsin poistoa), niin rivi olisi tämmöinen pakkoruotsin poiston kannalta:Niin kuin tuossa viime sivulla vähän epäilinkin sitä Suomalaisuuden liiton kyselyn objektiivisuutta, niinpä siis luin sen koko tutkimusyhteenvedon, jotka sivuilleen olivat ängenneet, sen voit suoraan katsoa tästä, jottei SL:n sivuille tarvitse mennä palloilemaan.
Mutta, sen tutkimuksen puolueettomuuteen: kun haastateltuja on näin paljon:
Näytä liitetiedosto 14814
niin ei silloin tämä puoluejakauma ole mennyt nyt ihan nappiin:
Näytä liitetiedosto 14815
PS on suurin ryhmittymä, joka on otettu mukaan. Ja mitä mieltä PS tästä kysymyksestä olikaan? Että kun on tuo puoluejakauma noin persiistä, niin eihän siitä kokonaistuloksestakaan mitään puolueetonta saada.
Jälkimmäiseen, eli siihen kaksikielisyysjuttuun se vaikuttaakin jo. Tai ainakin pikaisella kattelemisella pitäis vaikuttaa.Pikainen matematiikkani antoi semmoisen tuloksen, jotta vaikka persut poistettaisiin tuosta kokonaan (ihan vaan koska kannattavat pakkoruotsin poistoa), niin rivi olisi tämmöinen pakkoruotsin poiston kannalta:
Jaa 63,79%
Ei 27,86%
Emmätiijä 8,05%
Pitäisi panostaa puhumiseen ja kuullun ymmärtämiseen. Aivan yks vitun hailee osaatko kaikki kieliopit ja sanastot jos puhumistesta ei tule mitään ja et ymmärrä mitä toinen sanoo.Siihen pitäisi panostaa, että ne, jotka kieltä (kieltä kuin kieltä) opiskelevat, oppivat sen sille tasolle, että siitä on jotain hyötyä.
Joo nykytilanne ei hyödytä ketään. Ties kuinka monella tämä tulee vastaan sitten yliopistossa tai amk:ssa kun pitää virkamiesruotsi suorittaa hyväksyttävästi. Joko opinnot jäävät kesken tai sitten menee taas rimaa hipoen läpi. 3 vuotta yläasteella, 3 vuotta lukiossa ja useampi vuosi yliopiston/amk:n ruotsin opetusta aivan turhaan. Eiköhän ne rahat ja työpanos voitaisi suunnata paremmin.Nyt kovin moni menee pakkoruotsin läpi rimaa hipoen eikä koskaan kykene ottamaan opetuksesta varsinaista hyötyä irti.
Ongelma on se, että päättävillä tahoilla ei tiedosteta sitä, että kielioppi tulee "perässä" jos sanavarasto on sitä luokkaa, että ymmärtää kieltä käytännössä. Jos sanavarasto on kunnossa, niin -> enemmän käytännön kontaktia ko. kieleen -> muita matkien "kielioppia" hioen.Pitäisi panostaa puhumiseen ja kuullun ymmärtämiseen. Aivan yks vitun hailee osaatko kaikki kieliopit ja sanastot jos puhumistesta ei tule mitään ja et ymmärrä mitä toinen sanoo.
Tämähän ei ole mitenkään poikkeuksellinen tilanne Suomen opetuspolitiikassa. Tietty teoreettinen tavoitetaso perusopetuksessa halutaan pitää epärealistisen korkealla. Jos tätä tavoitetasoa laskettaisiin paikoin ja resurssit kohdennettaisiin siihen, että ne huonoimmatkin saavuttaisivat edes tämän tason.Eiköhän ne rahat ja työpanos voitaisi suunnata paremmin.
Jos FW08 joskus pyrkii eduskuntaan, muutan takas Turkuun ihan vaan sen vuoksi että pääsen äänestämään äijää! Jargoni on NIIN hallussaTämä siis silloin jos tavoitetaso on "käytännön asioiden hoitamiseen riittävä kompetenssi".
Tällainen venäjä/ruotsi keskustelu on niin kauan turha kun on olemassa pakollinen virkamiesruotsi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Sentään ylioppilaskirjoituksista se on jo saatu pois, mutta mites siinä sitten käy kun vanhemmat valitsevat lapselleen venäjän opetuksen. Se on sitten aika vaikea alkaa opetella virkamiesruotsia lukion jälkeisissä opinnoissa. Tämä voi taas osaltaan johtaa opintojen venymiseen tai opintojen jäämiseen kesken.Eilista FST5:n vaalikeskustelua katsoessa tuli minulle Kiviniemen kannattamasta venäjäkokeilusta mieleen kysymys, että kokeilun mahdollisesti toteutuessa, miten varmistetaan näissä kunnissa laadukas ruotsinopetus halukkaille ruotsin opiskelijoille?
Avovaimoni on alun perin Itä-Suomesta, ja työpaikallani on konttori myös Kuopiossa, joten joskus olemme ajatelleet ihan tosissamme muuttamista Itä-Suomeen. Miten siis sitten kun poikamme on kouluiässä, ja muut oppilaat koulussa, jossa poikamme käy, haluavat opiskella venäjäää? Joutuuko poikamme opiskelemaan pakkovenäjää jos ruotsin ryhmää ei saada täyteen?
Itse olen opetellut ranskan ja englannin ns. korvakuulolla eli puhumalla ja kuuntelemalla. Kyllä sen huomasi lukiossa kun aloitettiin viimeisenä vuonna (!!!) harjoittelemaan ranskan kuunteluja varten. Muut olivat aivan ulalla eivätkä ymmärtäneet mistään mitään. Kieliopin he varmasti osasivat teoriassa paremmin kuin minä, mutta eivät he osanneet puhua tai ymmärtäneet kuulemaansa. Englannissa sama juttu. En tiedä mitään kielioppisääntöjä, mutta osaan korvakuulolta sanoa mikä on oikein ja mikä väärin. Molemmista kielistä kirjoitin sitten L:än ja enkun kuuntelusta sain täydet pisteet.Ongelma on se, että päättävillä tahoilla ei tiedosteta sitä, että kielioppi tulee "perässä" jos sanavarasto on sitä luokkaa, että ymmärtää kieltä käytännössä. Jos sanavarasto on kunnossa, niin -> enemmän käytännön kontaktia ko. kieleen -> muita matkien "kielioppia" hioen.
Tämä siis silloin jos tavoitetaso on "käytännön asioiden hoitamiseen riittävä kompetenssi".
Suomessa on se ongelma että halutaan tehdä sitä tasaisen paksua massaa. Perusolettamus on se että kaikki pystyvät kaikkeen, mutta totuus on varmasti toinen. Ne kenellä ei ole lahjoja eivät saa tarvitsemaansa tukea opetukseen ja ne kenellä olisi lahjoja, eivät pääse käyttämään lahjojaan. Enkä nyt tarkoita että koulut jaettaisiin lahjakkaisiin ja lahjattomiin vaan sitä että joku voi olla todella hyvä matematiikassa, jolloin hän voisi olla edistyneempien ryhmässä ja pääsisi kehittämään taitojaan pidemmälle jo peruskoulussa/lukiossa. Samaan aikaan hän voisi olla lahjattomien ryhmässä kieltenopetuksessa. En näe mitään järkeä siinä että kaikki yritetään änkeä samasta muotista läpi. Kaikista ei tule tohtoreita joka aineessa, eikä siihen pitäisi missään nimessä pyrkiä.Tämähän ei ole mitenkään poikkeuksellinen tilanne Suomen opetuspolitiikassa. Tietty teoreettinen tavoitetaso perusopetuksessa halutaan pitää epärealistisen korkealla. Jos tätä tavoitetasoa laskettaisiin paikoin ja resurssit kohdennettaisiin siihen, että ne huonoimmatkin saavuttaisivat edes tämän tason.