AJ
Well-known member
Kotimaisista ehdottomasti K.Yrjola.
Käännöskirjailijoista sit varmaankin toi K.Yrjola varsinkin K.Yrjolan suomennoksina.
Käännöskirjailijoista sit varmaankin toi K.Yrjola varsinkin K.Yrjolan suomennoksina.
Mites toi dzeidzei?Kotimaisista ehdottomasti K.Yrjola.
Käännöskirjailijoista sit varmaankin toi K.Yrjola varsinkin K.Yrjolan suomennoksina.
Eikös se ollut joku K.Yrjolan salanimi, jolla se kirjoitteli ponrostooreja?Mites toi dzeidzei?
K. Yrjölän suomennoksina menettelee. Albert Oilin suomennoksina menee kaljalle. Mukavaa tuo valinnan vapaus.Mites toi dzeidzei?
Tuosta teoriasta en ole kuullutkaan, mutta taisi ihan julkaista pienen painoksen.Eikös se ollut joku K.Yrjolan salanimi, jolla se kirjoitteli ponrostooreja?
Jäi vähän epäselväksi että millä kielellä toi K.Yrjola nyt oikein kirjoittaa.Kotimaisista ehdottomasti K.Yrjola.
Käännöskirjailijoista sit varmaankin toi K.Yrjola varsinkin K.Yrjolan suomennoksina.
Mille kielelle sulla oilis tarve?Jäi vähän epäselväksi että millä kielellä toi K.Yrjola nyt oikein kirjoittaa.
Albert Oilis varmaan kirjoittaa sillä kielellä.Mille kielelle sulla oilis tarve?
Klingonille ja quenyalle.Mille kielelle sulla oilis tarve?
Paras kirja joka kategoriassa, muita ei tartte lukea.Juhani Melartin formulakirjaa Elämä pelissä.
Totta. Formulakirjojen GRAND PRIX.Paras kirja joka kategoriassa, muita ei tartte lukea.
Hienoja runoilijoita kaikki tyynni. Lisäänpä listaan omia suosikkejani ja suosin kotimaista.Jos nyt pitäisi mainita sellaisia runoilijoita, jotka varmasti foorumin miesvoittoisen ja ehkä hieman lukunyrpeän porukan keskellä toimisivat, niin suosittelisin ainakin J. K Ihalaista, Hirvilammea, Saarikoskea ja sellaista ihka uutta runoilijaa kuin Juho Niemistä. Tää menee hieman sisäpiirin mainostamiseksi mutta Juhon kirja "Muovin kukkia" on aika helppoa ja arkikielistä runoutta, missä ei kikkailla liikaa ja ihastutetaan aika minimalistisella tavalla. Sitten suosittelisin myös tietenkin Bukowskia ja Melleriä. Ja kaikesta ulkopuolella - Juhani Melartin formulakirjaa Elämä pelissä.
Risto Ahti on... ihmeellinen. Olin samassa sisäoppilaitoksessa lukiossa, missä hän opetti kirjallisuutta ja runousoppia. Hänen hahmonsakin on maaginen. Valitettavasti yhteiset keskustelumme feidaantuivat jatkuviin runoilijaihmisen tyypillisiin piirteisiin: palautekeskustelujen unohtelu, mysteerinen sairastelu ja hiljainen ylpeily henkisesti alempitasoisten kanssa.Hienoja runoilijoita kaikki tyynni. Lisäänpä listaan omia suosikkejani ja suosin kotimaista.
Mirkka Rekola. Ehkä hieman vaikeasti avautuva runoilija. Mutta aivan loistelias. Erinomainen aforisti myös.
Risto Ahti. Tutustuin tuotantoon esseidensä kautta. Uusimmasta päästä Tie, köyhyys, ilo on häikäisevää luettavaa.
Tomi Kontiota unohtamatta.
PS. Onhan täällä muitakin Antti Nylenin faneja! Hienoa!
Paras. Muuta ei tarvitse lukea. Ikänä.Ja kaikesta ulkopuolella - Juhani Melartin formulakirjaa Elämä pelissä.