Pitääkö koulutuksesta maksaa?

[Archie]

Käsitän tuon, kuten edellisestä viestistäni voit todeta. Willer vain harrasti yleistämistä pointissaan, joten päätin itsekkin yleistää.

Keskimäärin koulutetumman ihmisen työntuottavuus on korkeampi kuin koulumattomamman. Ei siinä sinällään mitään yleistämistä ole. Tosin ainahan löytyy yksittäisiä työtehtäviä, joissa koulutusero ei tule tärkeäksi työtä tehtäessä. Tuosta kaapelinvedosta sen verran, että jos siinä tulee ongelmia, niin maisterilla voisi olla paremmat valmiudet ratkaista ne kuin käsätyöläisellä - koulutus kun yleensä johtaa myös parempaan ongelmanratkaisukykyyn ja kokonaishahmottamiseen.

 

[mn97]

Keskimäärin koulutetumman ihmisen työntuottavuus on korkeampi kuin koulumattomamman. Ei siinä sinällään mitään yleistämistä ole. Tosin ainahan löytyy yksittäisiä työtehtäviä, joissa koulutusero ei tule tärkeäksi työtä tehtäessä. Tuosta kaapelinvedosta sen verran, että jos siinä tulee ongelmia, niin maisterilla voisi olla paremmat valmiudet ratkaista ne kuin käsätyöläisellä - koulutus kun yleensä johtaa myös parempaan ongelmanratkaisukykyyn ja kokonaishahmottamiseen.

Entäs jos olisi tällainen tilanne. Korkeasti koulutettu henkilö, jolla ei ole työkokemusta alalta ja henkilö, jolla on työkokemusta alalta, mutta ei koulutusta? Kumpi hoitaa tuottavammin homman?
Kaks samanikäistä henkilöä: toinen menee opiskelemaan kaaplinvetoa ja toinen menee töihin alalle. Muutaman vuoden päästä molemmat ovat samssa työssä. Kumpi selvittää ongelmatilanteet tehokkaammin? Väitän, että henkilö jolla on enemmän käytännön kokemusta.

 

[gnz]

Entäs jos se korkeakoulutettu on aivan **tun aasi? Mitäs sitten? Ihmiset on yksilöitä, eikä niiden älykkyysosamäärää koulutuksen laadulla tai määrällä kasvateta.

 

[Hurmurisija]

Entäs jos se korkeakoulutettu on aivan **tun aasi? Mitäs sitten? Ihmiset on yksilöitä, eikä niiden älykkyysosamäärää koulutuksen laadulla tai määrällä kasvateta.

Todellisempi ongelma lienee se, että henkilöllä X on korkea koulutus, mutta työtehtävä on kuitenkin hyvin suppea eikä siinä tarvitse kuin pienen pientä osaa koulutuksesta. Näinhän kai usein on. Pitäisikö tällöin koulutuksesta maksaa? Pitääkö maksaa työstä vai potentiaalista?

 

[gnz]

Todellisempi ongelma lienee se, että henkilöllä X on korkea koulutus, mutta työtehtävä on kuitenkin hyvin suppea eikä siinä tarvitse kuin pienen pientä osaa koulutuksesta. Näinhän kai usein on. Pitäisikö tällöin koulutuksesta maksaa? Pitääkö maksaa työstä vai potentiaalista?

Silloin työntekijän tulisi kysyä itseltään miksi se oikein tekee kyseistä hommaa. Tietysti jos hommasta saa korkean palkan, niiin ok, mutta yleensä jos ei ole haasteita, ei ole palkkaakaan. Tai no, eihän suomessa ansiotyöllä vaurastu, joten who cares.

 

[Juhis]

Keskimäärin koulutetumman ihmisen työntuottavuus on korkeampi kuin koulumattomamman. Ei siinä sinällään mitään yleistämistä ole. Tosin ainahan löytyy yksittäisiä työtehtäviä, joissa koulutusero ei tule tärkeäksi työtä tehtäessä. Tuosta kaapelinvedosta sen verran, että jos siinä tulee ongelmia, niin maisterilla voisi olla paremmat valmiudet ratkaista ne kuin käsätyöläisellä - koulutus kun yleensä johtaa myös parempaan ongelmanratkaisukykyyn ja kokonaishahmottamiseen.

Edellisessä viestissäsi ei puhuttu mitään keskimääräisyyksistä, joten ainakin mä sain sellaisen käsityksen, että mielestäsi koulutetun työntekjän työn tuottavuus on aina parempi kuin kouluttamattoman.

Mn97:n kanssa samaa mieltä hänen esimerkistään. Enemmän käytännön kokemusta omaava työntekijä ratkaisee ja hoitaa hommat tehokkaammin. Koulussa opittu on vasta pohja työelämälle, työkokemus kasvattaa itse ammattitaitoa.

Valintatilanteessa työnantajan pitäisi pystyä todentamaan työnhakijoiden ammattitaidon muuta kautta kuin tutkintoja katsomalla. Korkeakoulututkinto kun ei välttämättä kerro muusta kuin hakijan ulkoalukutaidosta. Väittäisin, että työnantajankin kannalta on kannattavampaa valita parempi, eikä lukeneenpi. Joku kun vielä kehittäisi sellaisen testin, jolla voidaan tyähaastattelussa todentaa hakijan taidot.

Mulla on omasta kokemuksesta hyvä esimerkki, miten työnantaja ei välitä työntekijän ammattitaidosta palkkausta määriteltäessä. Olin juurin valmistuneena automaatioasentajana kesätöissä ABB:lla yhdessä isossa projektissa, jossa vedettiin yksi tehdas täyteen kaapelia ja kytkettiin ne koneisiin. Sinne oli palkattu myös lukiolaisia, joilla ei ollut mitään ammattitaitoa. Kaikille kesätyöntekijöille maksettiin samaa palkaa, vaikka esimerkiksi minä pystyin suorittamaan kytkentöjä, etsimään piirustusten mukaan oikeita vetoreittejä ja muuten olemaan mukana touhussa, kun Lukiolaisilla ei ollut mitään käsitystä hommista. Kyllä ne aina osasi mennä vetämään sitä kaapelia siihen mutkaan mihin vedon johtaja näytti. Tälläisissä tapauksissa mielestäni palkkaus pitäisi olla ammattitaitoisemmalle edullisempi. Jos joku niistä lukiolaisista olisi ollut mua paremmin perillä asioista, niin silloin hänelle olisi kuulunut mua parempi palkka.

Tosin, kannattaa muistaa, että kyse oli kesätöistä. Ei työnantajalla välttämättä ole intressejä käydä miettimään jokaiselle palkkausta erikseen.

 

[312T4]

Niin aion tehdä, toinen tutkinto häämöttää jotta saisin pysyvästi mielekkäitä töitä. Opiskelen tosin ihan mielelläni ja teen mitä milloinkin siinä sivussa - jotenkin tuntuu, ettei minua vakituiseen työputkeen ole tarkoitettu eikä kukaan kai minua oikeasti haluakaan jos en sitten valehtele.

Eikö yksi tutkinto enää riitä??? Minä valmistuin maisteriksi 1993 ja jouduin heti töihin; kohta on opetettu 11 vuotta Suomen nuorisoa putkeen!!!:thumbup:

 

[312T4]

Tämä ohje sopii monille aloille, mutta ei oikein opettajiin, joista on jo nyt paikoin pulaa. Maaseudulla päteviä opettajia riittää, mutta kaupungeissa epäpätevien opettajien määrä on yllättävän suuri. Kaupunkikakarat ovat hankalampia käsitellä.

No joo!! Oulun hissan open paikkoja haki 56 maisteria/tohtoria. Ainakin historian opettajia on koulutettu liikaa todella paljon ja lisää koulutetaan kortistoon. Luokan opettajista on pulaa samoin kuin matemaattisten aineiden aineenopettajista:nope:

 

[Hurmurisija]

Eikö yksi tutkinto enää riitä??? Minä valmistuin maisteriksi 1993 ja jouduin heti töihin; kohta on opetettu 11 vuotta Suomen nuorisoa putkeen!!!:thumbup:

Kai se riittäisi, jos tutkintoa tukisivat muut seikat, mutta kun välissä on mm. useamman vuoden neuroosiputki / laaja-alainen ahdistuneisuus / masennus, joita kai voi myös lieviksi mielenterveydellisiksi ongelmiksi kutsua (näin ainakin virallisissa papereissa), niin varsinaista koulutusta vastaavaa työtä on vaikeaa saada. Ei minulla nykyään mitään ongelmia ole, mutta ihmiset ovat epäluuloisia. Olen tosin onnistunut työllistämään itseni ihan hyvin paikkoihin, joissa mennyttä historiaa ei tarkemmin kysellä.

Enkä oikein viitsi valehdellakaan siitä, mitä olen tehnyt vuosina XX - YY. Täytyy siis hankkia tutkinto, jolla varmasti saa töitä - tai siis tutkintoyhdistelmä.

 

[Juhis]

Kai se riittäisi, jos tutkintoa tukisivat muut seikat, mutta kun välissä on mm. useamman vuoden neuroosiputki / laaja-alainen ahdistuneisuus / masennus, joita kai voi myös lieviksi mielenterveydellisiksi ongelmiksi kutsua (näin ainakin virallisissa papereissa), niin varsinaista koulutusta vastaavaa työtä on vaikeaa saada. Ei minulla nykyään mitään ongelmia ole, mutta ihmiset ovat epäluuloisia. Olen tosin onnistunut työllistämään itseni ihan hyvin paikkoihin, joissa mennyttä historiaa ei tarkemmin kysellä.

Enkä oikein viitsi valehdellakaan siitä, mitä olen tehnyt vuosina XX - YY. Täytyy siis hankkia tutkinto, jolla varmasti saa töitä - tai siis tutkintoyhdistelmä.

Mikä tutkinto takaa varman työnsaannin?

 

[Archie]

Mikä tutkinto takaa varman työnsaannin?

Lääkärin

 

[Hurmurisija]

Mikä tutkinto takaa varman työnsaannin?

Ei mikään, mutta monet tutkinnot kasvattavat työnsaannin todennäköisyyttä. Paljon riippuu siitä, miten onnistuu asettumaan työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Yleensä yhtä hyvää työpaikkaa seuraa toinen ja toista kolmas. Hesen tiskiltä onkin sitten jo paljon vaikeampi ponnistaa säädylliseen pysyvään työhön. Matteus-vaikutukseksi tätä psykologiassa kutsutaan. Jolla on, sille annetaan lisää, ja jolla ei ole, siltä otetaan se vähäkin pois. Pätee myös älylliseen kehitykseen ja yleensä kognitiiviseen kyvykyyteen.

Lääkäriliittohan antoi kehotuksen, että nyt ei enää kannata hirveästi lennellä kukasta kukkaan vaan asettua aloilleen, joten ei tuo lääkärienkään näkymä ole enää yhtä ruusuinen kuin ennen.

 

[312T4]

Lääkärin

Eläinlääkäri: töitä riittää :thumbup:

 

[Hurmurisija]

Eläinlääkäri: töitä riittää :thumbup:

Tuli luettua Herriotin kirjat pienenä poikana moneen kertaan, mutta kun on allerginen niin on allerginen. Nyyh!

 

[gnz]

Mikä tutkinto takaa varman työnsaannin?

DI, lääkäri, opettajat, kadetit, poliisikoulu

 

[Sam.S.Walken]

DI, lääkäri, opettajat, kadetit, poliisikoulu

valitettavasti DI -koulutus ei takaa tällä hetkellä työpaikkaa! Erityisiä ongelmia lienee kone- ja IT-puolella (verrattuna parin-kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen). Poliisikoulun käyneetkään eivät kai välttämättä saa töitä, kun ainakin pääkaupunkiseudulla ei avoimia virkoja rahanpuutteen vuoksi täytetä. Oliko jopa niin että Espoon poliisilaitoksella täytetyt virat vähenevät 10% 2010 mennessä! Ei kuulosta kovin lupaavalta.

Ja jos olen väärässä, niin joku korjatkoon.

 

[Estate]

Tuli luettua Herriotin kirjat pienenä poikana moneen kertaan, mutta kun on allerginen niin on allerginen. Nyyh!

James Herriotin kirjat on just parhaita... Luin niitä joskus... mhh... 2-5 vuotta sitten suhteellisen paljon.

 

[Archie]

Lääkäriliittohan antoi kehotuksen, että nyt ei enää kannata hirveästi lennellä kukasta kukkaan vaan asettua aloilleen, joten ei tuo lääkärienkään näkymä ole enää yhtä ruusuinen kuin ennen.

Lääkäriliitollakin on omat munat korissa. Halutaan antaa sellainen kuva, että lääkäreitä olisi jotenkin tarpeeksi tai liikaa, vaikka jokseenkin kaikki suomen sairaalat sekä terveyskeskukset kärsivät akuutista lääkäripulasta. Lääkäreille tämä sopii paremmin kuin hyvin, koska vähäisempi tarjonta tietää itselle selvästi lihavampaa palkkapussia. Jos lääkäri ei nykysuomessa työllisty, niin vika on joko korvien välissä tai halutussa työpaikan sijainnissa - kaikki eivät voi päästä HYKS:iin kirurgiksi.

 

[Juhis]

DI, lääkäri, opettajat, kadetit, poliisikoulu

Ainut koulu, josta takuuvarmasti saa töitä on maanpuolustuskorkeakoulu, muilla aloilla taitaa olla vähän nihkeämpää. Lääkäri on seuraavaksi varmin vaihtoehto. Tunnen yhden diplomi-insinöörin, joka ei ole saanut töitä. Aikaisemmissa viesteissä käsiteltiinkin poliisin ja opettajan työnsaannin varmuus.

 

[Ilmari]

Kysymys siitä pitääkö koulutuksesta maksaa on lopunperin turha. Maksajahan sen päätöksen tekee. Työvoimamarkkinoillakin pätee kysynnän ja tarjonnan laki.

Harvinaisempi lienee kuitenkin nykypäivänä seuraavanlainen työhönhakuilmoitus:

"Palvelukseen halutaan ekonomi, merkonomi tai ripeäjalkainen nuori mies" :thumbup: