Haa
1) Punainen pick-up tyylinen etupyörästä poljettava kolmipyörä, jossa oli peltinen lava takapyörien välissä. Ei vaihteita. Ilmeinen suvun perintökolmipyörä.
2) Punainen 10-tuumainen amerikkalaismallinen poikien pyörä. Amerikkalaisvaikutuksen toi ko. pyörään takahaarukan, kaarevien ylempien putkien, lähteminen jo ohjainkannattimen, ts. sarvien alta. Ja paksut läskirenkaat. Tällä pyörällä olen mitä ilmeisimmin rikkonut ensimmäistä kertaa 30 km/t rajan. Ei vaihteita. Serkkupojan vanha.
3) Sinivalkoinen 26-tuumainen nuorisopyörä (ehkä Tunturi), jonka äiti osti huutokauppakamarista halvalla. Hyvä pyörä, mutta alle kymmenvuotiaallerunkokorkeudeltaan liian korkea. Nokkospuskaan ja ojaan muutaman kerran kaaduttuani äiti vei pyörän kylän metallimiehelle,
joka katkaisi ylemmän runkoputken ja hitsasi sen hieman loivempaan kulmaan. Tästä runkomuutoksesta kaverit vinoilivat, vaikka itse ajoivat 22-, tai 24- tuuman pyörillä. Ei vaihteita.
4) 24-tuumainen vaihteeton leveäsarvinen ja pitkäsatulainen poikien pyörä. Mitä ilmeisimmin Helkama? Sissybar ja kaikki olivat ajan tyyliin. Ensimmäinen uusi pyöräni. Kavereilla oli tässä vaiheessa jo 26-tuuman pyörät ja sain vinoilua lastenpyörästä.Tällä pyörällä vissiin rikoin 40km/t rajan silloisella kantatiellä 42 ja alamäessä.
5) Helkama Kulkuri 5. Ensimmäinen vaihdepyöräni ja uutena saatu. Äiti maksoi. 27-tuumainen ja viidellä ketjuvaihteella. Varsin hieno pyörä, jonka taru valitettavasti päättyi mopoikään ja tyyppivikaan. Tyyppivika oli rungon alemman putken katkeaminen ohjainkannattimen alta. Tällä pyörällä vissiin rikoin 50km/t rajan silloisella
kantatiellä 42 ja alamäessä. Helkama Vitosella tuli 14-vuotiaana ajettua muutaman kerran yli 100 km vuorokaudessa.
Tähän nyt piiiiiiiiiitkä tauko pyöräasioissa. Mopo, ajokortti,auto, asunto, perhe, asuntovaunu, jne...
6) Silloiselta naapurin hunsvotilta velkojensa takia "ulosmittaamani" 28-tuuman Jupiter miestenpyörä kolmella napavaihteella. Rungoltaan Jupiter oli mulle sopiva, mutta vaihdesysteemi hajosi ja Jupiter jäi varapyöräksi uuden alta.
7) Ensimmäinen kokonaan omalla rahalla pyöräliikkeestä ostettu teräsrunkoinen 27-tuuman Nopsa Monterra 7-vaihteisella napavaihteella. Hybridipyörän esiaste ehkä? Toistaiseksi paras pyöräni koskaan. Monterralla ajoin aikoinaan matkamittarin siihen hankittuani, yli 18000 km sen kolmen vuoden aikana, niin kauan kun mittarin patterit kestivät. En osannut vaihtaa Monterran mittariin paristoa mittarin muistia nollaamatta. Kuitenkin ajoin aikoinaan Monterralla noin viiden vuoden aikana yli 25000 km. Monterralla siuhattelin sen aikaisen vakiopyörälenkkini, noin 28 kilometriä 57 minuuttiin. Ei tuo ollut ehkä +100-kiloiselta läskimahalta huono suoritus? Ja olihan Monterrassa sellainen triathlonjutska sarviin ruuvattuna, johon ajaessa sai nojata ja ilmanvastus väheni. Triathlon-tanko on edelleen olemassa tuossa eteisen vaatekaapissa. Ja Monterran raato taloyhtiön pyörävarastossa. Valitettavasti tämän taloyhtiön huligaani tuhosi Monterran etuvanteen viime vuoden keväällä paikoessaan humala/huumepäissään pyöriä tuossa talon pihalla. Monterralla olen ajanut tasamaalla 44 km/t ja jyrkässä alamäessä 62 km/t. Monterraan olin jo ostamassa lukkopedaaleja ja niihin sopivia pyöräilykenkiä, mutta jostain syystä en toteuttanut ajatusta. Harmi sinänsä.
8)Rauman Citymarketista aikoinaan tarjoushinnasta alennetulla syyshinnalla (300 >>> 150 €)ostettu 26-tuuman 21-vaihteinen Scott Atacama maastopyörä. Lähes täydellinen virhehankinta? Scottin'in näyttävillä hitsaussaumoilla varustettu alumiininen runko oli jämäkkä ja hieno, mutta mulle hieman liian matala. Ko. pyörän vaihteet ja jarrut olivat pyörämarkkinoiden halvinta sontaa, joita en ikinä saanut niitä säädettyä itselleni sopiviksi. Tämän taloyhtiön huligaani varasti Atacamasta etupyörän ja sittemmin taloyhtiön kevätsiivoustalkooporukka tuomitsi tuon Scott-pyöräni käyttämättömänä kaatopaikaille menevälle siirtolavalle. Olisi Scott ollut ehkä oiva pyörä kun olisin jaksanut uusia vaihteet ja jarrut. Vaan en jaksanut. Ja hieman liian matala tuo olisi ollut vaihteiden ja jarrujen uusimisesta huolimatta.
9) Pyöräliikkeestä ostettu 27-tuumainen Crescent hybridi 8-vaihteisella napavaihteella. Mallimerkintää en muista/tiedä. Muuten mulle kaikin puolin sopiva pyörä, mutta 8-vaihteinen napavaihde ei ole koskaan toiminut kunnolla. Pyörä oli nelisen vuotta sitten noin kaksi kuukautta pyöräliikkeessä merkkihuollossa vaihteiston säädössä. Eip' tullut miksikään. Pyörä. Pyöräliikkeen omistava tahokin myönsi ongelmat 8-vaihteisessa Shimano Nexus-napavaihteessa. Tämä Crescent on nykyään varapyöränä, mutta käyttökevoton, koska tämän taloyhtiön huligaani on varastanut siitä molemmat pedaalit.
10) Firman kustantama 27-tuuman 7-vaihteinen Crescent Trafek-hybridi. Sivulaukulla ja juomapullolla. Vallan oiva pyörä tarpeisiini. Tällä ajelen nykyisin. Runko on sopivan korkuinen, jarrut ja vaihteet toimivat niin kuin pitääkin. Tässä Crescentissä oli Iisalmen Prismasta aikoinaan saatu/hankittu mittari/ajotietokone, mutta tämän taloyhtiön huligaani on katsonut tarpeelliseksi varastaa sen.