Polkupyöräily ja -pyörät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joukahainen
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Yleisesti tuosta pyöräilystä vielä, niin aika kiinnostuneita ihmiset on siitä kun kaffelle pyssää. Tullaan kysymään onko pitkä lenkki, paljonko ajettuna tai kysytään saako kokeilla paljonko pyörä painaa.
 
Tuota en epäile hetkeäkään!

Se ruutu on siinä keskipaneelissa.:frank:

big-interior-1_l.jpg


MODE-NÄPPÄIN PUUTTUU RATIN VASEMMASTA PUOLASTA!
 
Viimeksi muokattu:
Yleisesti tuosta pyöräilystä vielä, niin aika kiinnostuneita ihmiset on siitä kun kaffelle pyssää. Tullaan kysymään onko pitkä lenkki, paljonko ajettuna tai kysytään saako kokeilla paljonko pyörä painaa.

Ootko ajatellut koskaan että kyse ei olekaan pyörästä vaan siitä että olet niin komea mies?
 
Meillä ei ollut vetoapua, mutta bongasimme matkan aikana metsätaipaleilla ainakin: muutaman yksinäisen pyöräilijän (yhdellä heistä oli lyhty), pari kalastajaa vapoineen ja polkupyörineen, muutamia telttaryhmiä leiriytyneenä, kaksi vastaantulevaa autoa(!), vanhan jenkkiraudan pysyköitynä korpitien varteen, kävelijöitä numerolaput rinnassa (yösuunnistusta?) ja miehen melko pienen tyttärensä kanssa leiriytymässä tien varteen reittimme kaukaisimmassa pisteessä. Kaikki puhe-etäisyydeltä ohittamamme tervehtivät.
Eväinä oli vettä, suklaapatukat ja korvapuustit.
Selvisipä nyt mistä paksuntamassani kohdassa oli kysymys:
http://marka24.no
Eli lyhyesti sanottuna kyse oli kisasta, jossa 24 tunnin aikana on tarkoitus käydä mahdollisimman monessa Nordmarkan "erämajassa" (hytte).
Marka 24 er Norges tøffeste turopplevelse i Oslos bakgård, Nordmarka. I løpet av 24 timer skal deltakerne innom så mange hytter som mulig. Nå kan du utfordre deg selv, venner, kollegaer og familie i en uforglemmelig, grensesprengende 24 timers turkonkurranse.
 
Nuo jotkut eivät taida käydä kirjastossa polkupyörällä, koska painavaa kassia ei todellakaan tee mieli laittaa selkään polkupyörällä ajettaessa jossa se ainoastaan tuhoaisi olkapäät ja selän.
Tulipa tästä mieleen taannoinen tapahtuma Oulussa. Olin matkalla Nishikilläni kohti kaupunginkirjastoa Hallituskatua pitkin. Kirjat olin laittanut löysään kangaskassiin jota roikotin ohjainsarvista. Eturengas imaisi kassin pinnojen väliin, ja niin pyörä kuin minäkin teimme täyden voltin (ilman kypärää). Vierellä ajamaan sattunut autoilija (Lyly Rajala) pysähtyi, ja kysyi kuinka kävi. Pyörässä kiinni ollut CatEye- merkkinen nopeusmittari ei voltin jälkeen enää suostunut toimimaan. Voltin vastaanottanut käsi oli vähän kipeä parin päivän ajan.
 
Haa

Tulipa tästä mieleen taannoinen tapahtuma Oulussa. Olin matkalla Nishikilläni kohti kaupunginkirjastoa Hallituskatua pitkin. Kirjat olin laittanut löysään kangaskassiin jota roikotin ohjainsarvista. Eturengas imaisi kassin pinnojen väliin, ja niin pyörä kuin minäkin teimme täyden voltin (ilman kypärää). Vierellä ajamaan sattunut autoilija (Lyly Rajala) pysähtyi, ja kysyi kuinka kävi. Pyörässä kiinni ollut CatEye- merkkinen nopeusmittari ei voltin jälkeen enää suostunut toimimaan. Voltin vastaanottanut käsi oli vähän kipeä parin päivän ajan.

Hieman vastaavan tapahtuman olen kokenut Nopsa Monterralla. Raumalla on Maanpää niminen niemi, jossa tavataan käydä myrskyisinä päivinä bongaamassa tuulta ja suuria aaltoja. Sieltä kun näkee avomerelle.

Maanpäässä oli aikoinaan myös matonpesulaituri, semmonen jossa ollaan tynnyrissä ja pestään matot mäntysuovalla ja merivedellä. (Koska kaikki muut tavat pestä mattoja Raumalla ovat vääriä). Silloinen nykyistä nuorempi ja reippaampi Il Tempo Gigante oli eräänä kesäpäivänä kera perheens' mattopyykillä. Jostain syystä yksi matto jäi Maanpään pesulaiturien läheiseen kuivaustelineeseen kuivumaaan.

Sitten illemmalla ajattelin, että haenpas kuivan maton rannasta polkupyörällä. Niin teinkin. Maanpäässä köytin ns. mustekaloilla maton tiukasti Monterran tarakalle ja sitten kohti kaupunkia. Matkan varrella on Lounaisväylä-niminen katu, jossa on MetsäFibren ja Forchemin liittymän jälkeen noin puolitoista kilometriä pitkä loiva alamäki. Aloin siinä sitten kelaamaan alamäkeen suurella vaihteella suurta nopeutta. Silloin ei vielä ollut mittaria Monterrassa, mutta nopeutta lieni yli 40 km/t.

Kunnes. Vastaan tuleva, pyöräänsä ylämäkeen taluttava ruskeasilmäinen nuorehko nainen muisti, että ei olekaan tänään käynyt Osuuskaupassa. Käänsi siinä sitten oman pyöränsä poikittain pyörätielle U-käännöstä varten. En yhtään muista törmäsinkö ruskeasilmän pyörään? Silloin olivat uusissa pyörissa ns. V-jarrut uusia ja tehokkaita. Sen muistan, että vedin jarruista täysillä. Lienen lentänyt sarvien yli asvalttiin ja löysin itseni pyörätieltä verissäni. Monterra oli ojassa oikealla ja matto vasemmalla. Ruskeasilmä ja paikalle osunut vanhempi nainen arvelivat jo ambulanssia paikalle. Mää siihen, että: "Ei tartte".

Kotiin päästyäni huomasin vasemman olkapään takaa, selästä kuorioituneen ihoa ja lihasta. Aamuyöllä tuli oksennuksia. Ilmeinen aivotärähdys ja asvalttiihottuna.

Tapahtuman erikoisin juttu on todennäköisesti nurinajoni aiheuttaneen naisen silmien värin palaminen muistiini. Muistan silmänsä vieläkin.

Kaikkea sitä.
 
Haa

Kaikki kunnia Näsijärvelle, mutta tuollainen on ainoa asia, mitä Tampereella kaipaan.

Sulla on sitten osin mun luonto? Isojen aaltojen jysähdykset aallonmurtajaan ja/tai rantaan kera suurten pärskeiden ovat kyllä hienoja.

Porin Yyterin ranta ja Tahkoluoto ovat vielä Rauman Maanpäätäkin hienommat aaltopaikat. Tuli kulmilla käytyäkin Ukon tiimoilta. Ei kai siinä.
 
Tulipa tästä mieleen taannoinen tapahtuma Oulussa. Olin matkalla Nishikilläni kohti kaupunginkirjastoa Hallituskatua pitkin. Kirjat olin laittanut löysään kangaskassiin jota roikotin ohjainsarvista. Eturengas imaisi kassin pinnojen väliin, ja niin pyörä kuin minäkin teimme täyden voltin (ilman kypärää). Vierellä ajamaan sattunut autoilija (Lyly Rajala) pysähtyi, ja kysyi kuinka kävi. Pyörässä kiinni ollut CatEye- merkkinen nopeusmittari ei voltin jälkeen enää suostunut toimimaan. Voltin vastaanottanut käsi oli vähän kipeä parin päivän ajan.

Oliko joku hyvä syy olla käyttämättä kypärää?:doubtful:
 
Dompparilla kans kerran imas kassit skootterin etupinnojen väliin. Ei siitä sen enämpää.
 
Oliko joku hyvä syy olla käyttämättä kypärää?:doubtful:
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Tuohon aikaan ei kypäränkäyttö ollut vielä niin itsestäänselvää. Tosin tuossa tapauksessa varsinainen virhe tapahtui pyörätyypin valinnassa.
Nykyään en oikein osaa edes ajaa ilman kypärää. En kylläkään laita kypärää päähän jos olen vanhempieni luona kylässä, ja lähden "mummopyörällä" hakemaan ruokaa kaupasta.
 
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Tuohon aikaan ei kypäränkäyttö ollut vielä niin itsestäänselvää. Tosin tuossa tapauksessa varsinainen virhe tapahtui pyörätyypin valinnassa.
Nykyään en oikein osaa edes ajaa ilman kypärää. En kylläkään laita kypärää päähän jos olen vanhempieni luona kylässä, ja lähden "mummopyörällä" hakemaan ruokaa kaupasta.

Aika alaston olo on ilman kuulaa itselläkin.

Toisaltaan motorossi-aikoina ei tullut 'kokeiltua' pihallakaan rätkää ilman kypärää. Vaikka oli shortsit ja tennarit jalassa, niin kypärän laitoin aina. Johtui varmaan siitä, että niinä aikoina Salossa samanikäinen oli ottanut tyypit, siitä selälleen ja jalkatappi päästä läpi.
 
Tosin tuossa tapauksessa varsinainen virhe tapahtui pyörätyypin valinnassa.

Tai kassityypin? Itse kuskaan kauppakassia noin eikä ole pinnoihin takertunut, vaikka renkaaseen usein osuukin mutkissa. Mut käytänkin muovikassia.
 
Tai kassityypin? Itse kuskaan kauppakassia noin eikä ole pinnoihin takertunut, vaikka renkaaseen usein osuukin mutkissa. Mut käytänkin muovikassia.
Varmaan noinkin, mutta käyräsarvisella pyörällä ajaessa on hankalampi kontrolloida tankoon ripustetun pussukan liikkeitä. Voltti tapahtui osittain myös sen takia, että pyörä oli hyvin kevyt (muistaakseni n. 10.3 kg) ja ajoasennosta johtuen painopiste lähempänä eturengasta kuin "tavallisessa" pyörässä, vaikkei vauhti kova ollutkaan.
 
Ylös