Törni sanoi:
Hallituksen esitys uudesta kriisinhallintalaista on omituinen. On täysin käsittämätöntä että päätös joukkojen lähettämisestä on väen väkisin saatava presidentille. Varsinaisia asiaperusteita ei ole olemassa. Perusteeksi ei oikein riitä se, että Presidentti on Puolustusvoimien ylipäällikkö.
Ylipäällikön asema päätöksentekijänä on oleellinen sotatilalain astuessa voimaan. Tällöin tarvitaan nopeita päätöksiä jotka eivät ehdi odottamaan parlamentaarista päätöksentekojärjestelmää. Kaikki langat on oltava yksissä käsissä. Vain tämän takia presidentille on sälytetty ylipäällikön rooli. Varsinaisen kriisin alkaessa presidentti yleensä luovuttaa ylipäällikkyyden puolustusvoimien komentajalle.
Kansainvälisessä kriisienhallinnassa päätös ei koskaan vaadi sellaista nopeutta, etteikö sitä ehdittäisi käsitellä parlamentaarisessa päätöksentekojärjestelmässä. Hallitus on luonteva elin päättämään joukkojen lähettämisestä. Ehkä ennemminkin olisi syytä harkita päätöksen siirtämistä eduskunnalle kuin presidentille.
Saapas nähdä millaisen sopan Vanhasen hallitus saa tästä keitettyä.
Hallituksen esille tulo oli yllättävä, mutta positiivinen. Perustuslakivaliokunnan kanta olisi jakanut Suomen puolustusvoimat kahtia. Olisi ollut hallituksen joukot ja presidentin toimivaltaa kuuluvat joukot. Sekavaa ja epäilyttävää. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö hyvästä syystä. Tälläiset vaikeat päätökset on parempi ohjata yhdelle henkilölle. Presidentti se on meillä tähänkin asti ollut. Eräät itseään politiikantoimittajiksi tituleeraavista tyypeistä otsikoi, että presidentin valtaa olllaan kasvattamassa. Ei sitä tuolla esitetyllä perustuslainmuutoksella lisätä, vaan pidetään pikemminkin ennallaan.
Hallitus tulee vahvistaamaan kolmen akselin asemaa. Eli eduskunnan, hallituksen ja presindenti asemaa koko prosessissa. Perustuslakivaliokunnan kanta olisi heikentänyt presidentin valtuuksia. Hallituksen esitys pitää valtuudet ennallaan.
Olisi hyvä ottaa huomioon, että joukkoja ei voida tuon esityksen mukaan lähettää ilman eduskunnan suostumusta. Eli presidentille jää se lopullinen harkinta lähetetäänkö joukkoja vai ei. Ja näin sen kuuluukin olla.
Samalla perustuslakia voitaisiin selventää muiltakin osin. SDP:n Kimmo Kiljunen totesi taannoin, että perustuslaista olisi pitänyt aikoinaan jättää "johtaa ulkopolitiikka yhteistoiminnassa" lauseke kokonaan pois. Presidentin olisi kuulunut johtaa ulkopolitiikka, siis myös EU-politiikkaa, kuten Ranskassa. Lakiin voitaisiin kirjata niin, että presidentti on velvollinen selvittämään toimiaan eduskunnan suurelle valiokunnalle. Näin parlamenttaarinen valvontakin on turvattu.