Tuskin edes kovinkaan jälkiviisastelua, koska eiköhän Salosenkin nimmari löytynyt siitä lausunnosta FISA:lle, joka puolsi S-ryhmää muutoksilla A-ryhmän sijaan, jonka kaikki paitsi Lancian tehdaskuskit (Lancian GrA intressi...?) allekirjoittivat. Löytyy täältä:
http://www.racecar-engineering.com/articles/rallying-group-s/
Eihän noista s-ryhmän protoista ole yksikään noiden linjojen mukainen.
Kumpi lienee parempi valinta 2,4 litrainen vapari vai 1,2 litrainen turbo?
Millä sitten olisi ajettu siirtymäkausi 1987? Miten olisi taattu, että S-ryhmäläiset on nopeampia kuin A-ryhmäläiset. Olisi voinut Korsikalla neliveto S-ryhmäläisellä tulla kiire A-ryhmän BMW M3 ja Cosworth Sierroja vastaan.
Olisihan se ollut makeaa nähdä S-ryhmäläisten aika.
Opel varmaan olisi tullut Kadetillaan. Heillähän oli melkein sopiva moottorikin olemassa.
Lancia olisi varmaan tehnyt Deltasta oman version. Kuskeina varmaankin Alen ja Biasion.
Peugeotilla 405 ja kuskeina ainakin Salonen ja Saby, kenties Vatanen tai Kankkunen(?):
Olisiko Ford onnistunut tekemään RS200 kuoren palamattomasta materiaalista, vai olisiko lähdetty puhtaalta pöydältä? Kuskeina Blomqvist, Grundell ja ehkäpä Sainz(?).
Toyotalla MR2 ja kuskeina jo valmiiksi tarjolla Waldegård, Weber ja Torph, mutta kenties Weberin olisi voinut lempata ja hankkia Kankkunen takaisin.
Metrosta olisi voinut kenties jonkinlaisen version tehdä. Austin olisi voinut palkata vaikka Auriolin kolmanneksi.
Audin protohan ei ollut ollenkaan noiden aerodynamiikan rajoitus pyrkimysten mukainen. Toisaalta he olisivat voineet korvata Sport quattron koneen turbottomalla ja kas melkolailla valmis S-ryhmäläinen. Kolmanneksi kuskiksi kun olisi viellä houkuteltu Mikael Ericsson.
Mahdollisina jokereina viellä Mazda, Mitsubishi, Porsche, Citroen ja kenties Renault. Korsikalla olisi voinut olla kova sana takaveto Renault 5 1,2 litraisella turbokoneella ja kuskeina Ragnotti ja Chatriot.
Ei enää tarvitsisi muistella B-ryhmän aikaa samalla kaiholla.
