Rengaskohtaisia muistoja menneiltä ajoilta

[CCMK]

Kaudella 1995 Espanjan kilpailussa tehtiin 59 pysähdystä mikä oli Barcelonan kilpailujen ennätys. Vuoden 1992 täyden sateen kilpailussa samalla radalla tehtiin vain 7 pysähdystä kilpailun aikana. Se osoitti Goodyearin Quattro-renkaan kestävyyttä sateessa.

Goodyearin aikana saderengas kesti usein vaihtamatta ja muuten stoppeja tuli yleensä yksi kilpailuun ja erittäin harvoin korkeintaan 2 pysähdystä tarvittiin sadekelillä.

 

[CCMK]

Vuonna 1990 Pirellin aika-ajorengas kesti heikoimmillaan vain kolmen mailin verran eli vain hieman yli kierroksen verran. Toisinaan allekin. Kaikkein rankinta aika-ajorenkaille oli Paul Ricardin ja Mexico Cityn radat.

 

[CCMK]

Vuonna 1990 kilpailuihin tuotiin 4000 rengasta per valmistaja. Lukuihin sisältyvät myös aika-ajorenkaat ja Harjoitusrenkaat. Aika-ajorenkaiden määrää oli rajattu 4 sarjaan sääntöjen mukaan per talli ja kilpailuihin tuotiin vaihtelevia määriä saderenkaita eli noin 4-7 sarjaa per talli.

 

[CCMK]

Sadekelin renkaita oli noin 1000 kappaletta per talli ja kisarenkaita kuivalle kelille noin 3000 kappaletta. Vuoden 1990 alussa Goodyearin puolelta tapahtunut AA-renkaiden poistaminen valikoimasta ei juuri tuottanut kustannusten laskua.

Goodyear pystyi maksua vastaan valmistamaan aika-ajorenkaiden ylimääräisiä sarjoja. Korkea hinta per satsi ei yleensä houkutellut talleja ostamaan renkaita ja lähinnä vain epätoivoiset pikkutallit tarvitsivat ostorenkaita. Alustava hintataso per sarja pyöri 1000 dollarissa.

 

[CCMK]

Pirellin puolelta kaudella 1990 Kovat ja Keskikovat renkaat olivat suunniteltu kestämään keskimäärin ilman pysähdyksiä kilpailussa. Pehmeät ja Superpehmeät renkaat taas vaatisivat radasta riippuen vähintään yhden pysähdyksen tai korkeintaan 2 pysähdystä.

Määritteet perustuivat ennen kautta tehtyihin arvioihin ja joidenkin ratojen kuten Paul Ricardin uudistettuun asvaltin pinnasta tehtyihin havaintoihin.

Totuus Pirellin kisarenkaiden suhteen kaudella 1990 oli kuitenkin vallan toista. Goodyearin C-renkaat olivat kestävyydessä paljon edellä Pirelliä ja Pirelli ei kyennyt saamaan Pehmeitä seoksiaan koskaan samanlaiseksi hyödylliseksi yleisrenkaaksi sarjaan. Goodyearilla etu oli myös uskomattomassa tietomäärissä erilaisista kirjainrenkaista vuosien mittaan.

Aika-ajoissa homma oli tietenkin usein päinvastainen. Tosin joillakin radoilla kuten Mexico Cityssa ja Paul Ricardissa Pirellin aika-ajorengas kesti vain hädin tuskin kierroksen ja siihen nähden Goodyearin aika-ajorengas kesti edes hieman paremmin myös lämmityskierroksen.

 

[CCMK]

Vuonna 1990 haluttiin kaudeksi 1991 eroon aika-ajorenkaista ja siten aika-ajoon ehdotettiin rengasmäärien rajoitusta haasteeksi aika-ajorenkaista luopumista vastaan.

Ajajat olisivat saaneet vain yhden sarjan rengasvalmistajien kovaa seosta ja kaksi sarjaa pehmeitä renkaita. Ikävä kyllä tallit ja kuljettajat eivät olleet valmiita asiaan ja näin haastavat aika-ajot kisarenkailla jäivät odottamaan aina vuoteen 1992 saakka.

 

[CCMK]

Vuonna 1992 Belgian Span kilpailuun arvioitiin suurimman osan ajajista ottavan C-seoksen. Se olisi tarkoittanut vähintään kahden pysähdyksen taktiikkaa kilpailuun. Todennäköisesti myös enemmän. B-seoksia ei mielellään suosittu Span radalla vaikka se oli kestävämpi ja sitä ei olisi tarvittu kahta sarjaa enempää kisaan eli yhdelläkin pysähdyksellä olisi ollut mahdollista sinnitellä maaliin tai sitten kierroksen 40 jälkeen olisi tarvittu pysähdys.

D-seokset olivat radalle erittäin nopeita ja erittäin heikkoja. A-seokset taas olivat kysymysmerkki. Renkailla saattoi yrittää äärimmäisen säästelevällä ajotavalla kilpailun loppuun ajamista pysähtymättä mutta riski renkaan täydellisestä pidon menetyksestä oli liian suuri. A-seos kesti Span radalla 30-33 kierrosta vaihtamatta.

Siten niilläkin tarvittiin yleensä tehdä varikkopysähdys. Kuivan kelin kilpailuun kaudella 1992 pysähdysten suurinta lukumäärää odotettiin kierroksille 15-18. C-renkaille haarukka olisi ollut erittäin riskialtis ja B-seoksille hieman liian aikainen väli. Lopulta vesikeli vesitti alustavat kuviot varsin kokonaan.

 

[CCMK]

Vuoden 1992 kisaan lähes kaikki kärkikuljettajat Spassa yrittivät valita mieluiten C-renkaat. Syy johtui juurikin pidon määrästä suhteessa B-seokseen. Aivan täydellä tankilla ajettaessa Goodyearin A, B, C ja D-seosten ero toisiinsa nähden oli vain 0,3 sekuntia eli A-rengas olisi ollut vain 1,2 sekuntia hitaampi kuin D-rengas.

D-seoksilla olisi tullut radalla vastaan erittäin nopeasti lämpeneminen ja lisäksi myös renkaan tuhoutuminen. Todellinen syy C-renkaan suosimiselle radalla oli juurikin nopean pidon vapautuminen ennen kuoriintumista ja todella paljon suorituskykyä heikentävää drop-offia. Siinä vaiheessa C-renkaan nopeusetu B-renkaisiin nähden oli jopa 3 sekuntia kierrokseen. Ikävä kyllä drop-offin tullessa pidon menetys oli myös sekunteina samaa luokkaa.

Toisin sanoen eräs erittäin riskialtis taktiikka olisi ollut lähteä kevyemmällä autolla (niin, että polttoainetta kuitenkin riittäisi maaliin asti.) ja D-seosten pitoavun turvin päästellä menemään jopa 12 sekuntia nopeampia kierrosaikoja kuin kärki hetken aikaa. Tosin nopeusetu olisi todennäköisemmin ollut vain 3-6 sekuntia kierrokseen ja etu oli laskettu kevyemmällä autolla ajettaessa viimeisen kolmanneksen ajalta.

 

[CCMK]

Saman vuoden Span kilpailuun bensankulutuksen koko kilpailun ajalta arvioitiin olevan vähintään 220-230 litraa. Talleista Williamsilla ei ollut mitään hätää niin kauan kuin tietokone pystyisi hillitsemään bensansyöttöä. Sen sijaan ennen kilpailua McLarenin ja Ferrarin arvioitiin lähtevän raskaimmalla mahdollisella lastilla kilpailuun koska bensan loppumisen vaaran V12:lla ajaessa arvioitiin olevan liian suuri.

V8:lla ajelevien tallien arvioitiin tekevän myös samat johtopäätelmät ja laittavan niin paljon bensaa kuin mahdollista kisaa varten. Yleensä heitto vuoden 1992 V8:n välillä nykyisiin tai muutaman vuoden takaisiin määriin nähden ei ollut niin suuri. Tosin noin 180 litraa tarvittiin kuitenkin kisan läpivientiin.

 

[CCMK]

Vuoden 1992 Span kilpailuun vaikutti myös se, että takarivin kaverien ohella riskejä kilpailuun saattaisi ottaa myös Jean Alesi Ferrarilla. D-renkaita ei juuri kenelläkään ollut enää käytettäväksi. Aika-ajorenkaita ei enää ollut ja D-seokset olivat menneet Mansellia, Sennaa ja Schumacheria kaikilla lukuunottamatta aika-ajoon.

Mansellilla oli yksi kokonainen ehjä sarja ja yksi vähän kulunut rengas jäljellä, Sennalla yksi kokonainen ehjä sarja ja Schumilla vain yksi ainoa vähän kulunut D-rengas jäljellä muiden sarjojen ollessa täysin loppuun ajetut. D-seosten naurettavan heikon kestävyyden vuoksi A-renkaista tuli Span radalle erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto kisaan.

D-seosten ainoa järkevä käyttö olisi ollut hirveä rankkasade ja aivan kisan lopulla tapahtuvat (noin kierrosten 40-43 aikana) radan kuivumiset ja massavaihdot joiden ansiosta nopeasti olisi päässyt ajamaan.

Takarivin ajajilla taktiikka yrittää A-renkailla saattaisi tuottaa edes yhden pisteen, mutta Alesilla kyseinen taktiikka olisi voinut tuoda jopa voiton.

Alesi oli edeltävän kauden kilpailussa voittotaistelussa mukana ennen keskeytystä juurikin lähdettyään radan ainoana miehenä A-renkailla matkaan ennen kisaa. Kaikki muut ottivat vaihtelevasti B ja C-renkaita ja Pirellin pojat ottivat Keskikovia ja Kovia renkaita kisaan.

Tosin keskeytyshetkellä hänen renkaansa olisivat kestäneet todennäköisesti enää noin 3 kierrosta hyväkuntoisina ja siinä vaiheessa hänen olisi pitänyt saada Senna kiinni ja ajaa vielä pitkä matka useiden sekuntien nopeuserolla jotta taktiikassa olisi ollut hyötyvaikutus.

Lisäksi varikkokäynnin todennäköisyys olisi kasvanut kierros kierrokselta ja drop-offin tullessa koko kisa olisi voinut mennä ilman keskeytystäkin savuna ilmaan.

 

[CCMK]

Tosin vuoden 1991 Spassa ainoa Pirellin Pehmeiden renkaiden käyttäjä oli riskiajolla kisaa yrittänyt Satoru Nakajima jonka kisa päättyi ulosajoon.

 

[CCMK]

Vuonna 1990 Silverstonessa Aika-ajorenkaiden ero kierroksella verrattuna D-seokseen eli pehmeimpään mahdolliseen kisarenkaaseen oli vähintään 0,6-0,7 sekuntia.

C-seoksiin ero oli jo vähintään 1,2-1,4 sekuntia kierrokseen. Siinä missä Goodyearin miehet käyttivät kisarenkaita ennen aika-ajon viimeistä osuutta niin Pirellillä ajettiin usein korkeintaan pari sarjaa Harjoitusrenkaita ennen yhtä tai kahta yritystä Erittäin Pehmeillä tai Pehmeillä renkailla. Sen jälkeen sitten kokeiltiin aika-ajorengasta jolla pääsi esimerkiksi Silverstonen vanhalla radalla vain yhden kunnon aika-ajokierroksen ja lämmityskierroksellakin piti olla erittäin varovainen.

Goodyearin renkailla pääsi kaksikin kunnon aikakierrosta ja lämmityskierroksella ei tarvinnut olla aivan niin varovainen kuin Pirellin renkaalla. Goodyearin aika-ajorenkaan kriittisen lämpötilan arvioitiin olevan noin 30 asteen paikkeilla Silverstonen kilpailuviikonloppuna.

 

[CCMK]

Nelson Piquetin voitto Paul Ricardin radalla 1985 oli hieno osoitus Pirellin P7:n pohjalta kehitetyn kovan renkaan potentiaalista. Goodyearin kuskeilla oli vaikeat ajot erittäin kuumalla ja rengasta kuluttavalla radalla. Se olikin Pirellin viimeinen voitto ennen Montrealia 1991 ja silloinkin Piquet otti voiton Pirellille.

Saderenkaiden kehityksessä Pirelli oli todella heikko ja vuosien 1985-1986 saderenkaita kritisoitiin erittäin paljon ja Pirellin rengasvastaavalle eli Mario Mezzanottelle kritiikki oli henkilökohtaisesti varsin vaikeaa sulattaa. Brabhamia rengasvalmistaja tuki erinomaisella sponsorituella eli 500 000 dollarilla.

Lisäksi testeihin Pirelli toi varsin paljon renkaita. Talvitesteihin Pirelli toi yli 2000 rengasta ja kisoihinkin 700 kappaletta ja 350 sadekelin rengasta kaudella 1985.

 

[FW08]

Mee hoitoon. Ketään ei kiinnosta,kuten näkee vastausten määrästä.

Peace?

 

[burb]

Kyllä sapetti kun Kimiltä hajosi ripustukset renkaan flatspotin takia Nyrrellä 2005. Että semmonen rengaskohtainen muisto tähän väliin multa. Oliko muilla mitä?

 

[FW08]

Sori, mutta ainoa syy miksi tämmöistä spämmäämistä kestetään täällä on se, että jengi nauraa CCMK:lle. Mikä toikki se on jos yksi ihminen kirjoittaa 500 viestiä?

Kärpäspaperi?

 

[ToXiCiTy]

Meh. Eihän mun tätä toikkia tarvitse lukea.

 

[markoj]

Anna palaa CCMK! Haters gonna hate!

 

[markoj]

Kyllä sapetti kun Kimiltä hajosi ripustukset renkaan flatspotin takia Nyrrellä 2005. Että semmonen rengaskohtainen muisto tähän väliin multa. Oliko muilla mitä?

Mika, Hockenheim, 1999.

 

[burb]

Mika, Hockenheim, 1999.

Jep, ja Mika, Silverstone, 1999. Sori jos käytän rumaa kieltä mutta harmitti tosi paljon silloin.