Säästöjä tai lisätuloja valtiolle

[AMS82]

Epäilemättä dynaaminen valtion sisäinen talous on etu. Ongelmana on kuitenkin se, ettei nyt enää eletä maailmassa, jossa voitaisiin puhua valtion sisäisestä taloudesta itsenäisenä kokonaisuutena. Sijoittamisen ja investointien osalta perussääntö on se, että riskiä vähennetään hajauttamalla. Käytännössä seurauksena voi olla se, että yli puolet veronalennuksien johdosta saadusta lisätulosta päätyy Suomen valtion rajojen ulkopuolelle.

Olen varovaisuusperiaatteen kannalla dynaamisia vaikutuksia arvioitaessa. Valtaosa julkisista menoista on lakisääteisiä ja silloin tulojen osalta ei riitä edes 70 % todennäköisyys. Jos tyydytään epävarmuuteen tarkoittaa se käytännössä sitä, että valmius leikkauslistojen tekoon on olemassa ja silloin ovat palvelut ja veronalennukset vastakkain. Silloin kun riittävä varmuus on olemassa veronalennuksia on mahdollista toteuttaa ilman em. vastakkainasettelua. Yhdyn kuitenkin Kalliomäen esittämään arvioon siitä, että tuoreimmat veronalennusratkaisut olivat jo tietoista riskinottoa ja suuremmat alennukset olisivat merkinneet järjettömän suuren riskin ottamista.

Lisäksi pidän järkevänä painottaa kansallisia perustutkimusinvestointeja veronalennusten sijasta silloin, kun kv. talouden kehitykseen liittyy tavallista enemmän epävarmuustekijöitä. Tietyissä rajoissa veronalennuksilla on mahdollista tukea investointeja tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, mutta dynaamiset vaikutukset rajatulla alueella edellyttävät veronalennusten kohdentamista juuri tuolle alueelle. Kovin suurta valmiutta kohdennettuihin veronalennuksiin en näe Suomesta löytyvän.

 

[pmv]

Juuri tuohon AMS82:n huomioon siitä, että globaalissa taloudessa pääomat voivat liikkua rajojen yli, ettei ylimääräiset rahat välttämättä jää Suomeen. Sehän se tässä Ollilan kritiikissä oli täysin oleellista! Miksi helkkarissa raha ei jää tänne? Suomi on oikeasti aivan perkeleen hyvä investointien kohdemaana. Miksi Ruotsalainen pääoma tulee Suomeen? Siksi koska se kokee saavansa hyvän tuoton.

Suomessa Kuitenkin kuvitellaan, että siellä suuressa maailmassa se raha poikii paljon paremmin kuin täällä. Asia ei välttämättä ole näin. Se voi olla juuri päinvastoin. Ihmisten pitäisi joka tasolla ottaa enemmän riskiä. Vaikka tämä kuullostaakin amerikkalaiselta hapatukselta, niin ilman riskiä ei voi tulla kukoistavaa liiketoimintaa. Ja vaikka kuinka on vasemmistoihminen, ei voi kiistää sitä, etteikö kukoistava liiketoiminta olisi pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitävä voima.

 

[Archie]

Amerikassa lienee voiton ja riskin suhde parempi kuin suomessa. Onnistuessaan voitot voivat olla hvyin suuria ja epäonnistumisen voi kuitata henkilökohtaisella konkurssilla.

 

[holvius]

Henkilökohtainen konkurssi siten, että velat jää konkurssipesään ja eivät ole perittävissä tai kohdistettavissa konkurssinjälkeiseen omaisuuteen olisi kieltämättä houkutteleva vaihtoehto ja lisäisi varmasti yritteliäisyyttä ja riskinottohalua.

Nyt on jos tumpuloit vähänkin suuremman bisneksen olet todennäköisesti velkaorjuudessa vähintään sen velkajärjestelyn ajan. Velkajärjestelylläkään ei useimmissa tapauksissa suuria kerry.

 

[patriot]

Kalliomäeltä radikaali ehdotus!

Progressiivinen kunnallisverotus olisi valtiovarainministerin mukaan oikeudenmukaista. Hänen mukaansa verotuksen muuttaminen vaatisi valtion ja kuntien suhteiden järjestelemistä.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ehdottaa kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi eli tulojen mukaan kiristyväksi. Kalliomäki sanoo Aamulehden ja Turun Sanomien haastattelussa, että kunnallisverotuksen muuttaminen tulojen mukaan kiristyväksi olisi oikeudenmukaista ja että asia on "syytä pitää keskustelussa".

Nykyisin kunnallisverossa veron suhteellinen osuus tuloista on kaikilla verotettavilla sama. Kalliomäki muistuttaa kuitenkin, ettei progressiiviseen verotukseen siirtyminen ole yksinkertaista. Verotuksen muuttaminen vaatisi hänen mukaansa valtion ja kuntien suhteiden järjestelemistä, ja uudistus hyödyttäisi rikkaita kuntia.

Kalliomäen mielestä verotusta voitaisiin muuttaa myös siten, että verotuskunta olisi alueellisesti perinteistä kuntaa suurempi.

- Voisi puhua verotuskunta- ja palvelukunta-ajattelusta, jossa verotusoikeus olisi huomattavasti suuremmissa kokonaisuuksissa kuin tällä hetkellä. Palvelut rakentuisivat sitä kautta rikkomatta välttämättä perusteellisesti kuntarakennetta, Kalliomäki perustelee.

(MTV3-STT)

 

[Archie]

Ymmärsikö joku tuosta puheenvuorosta, että miten muutos vaikuttaisi palkansaajien verotukseen? Tuskin se niin voi mennä, että pienituloisten verot vain laskisivat ja jo nyt sikaprogressiosta kärsivät saisivat lisää veroja maksettavaksi.

 

[jaska]

tää kuulunee tänne, vaikka meneekin hieman ohi.

Päivän IL:stä.

Nurinkurista tukemista
1.3.2005 7:44

Tänään saamme tietää, millainen menestys kotitalousvähennys on ollut, kun työministeriö iskee tutkitut luvut pöytään. Laskelmat osoittanevat, että työpaikkoja on syntynyt koko joukko.

Mutta pikku fiilauksella niitä voisi syntyä paljon, paljon enemmänkin!

Nykyään henkilöllä, joka ostaa remontti-, siivous- tai hoivapalveluja, on mahdollisuus vähentää verotuksessaan työnantajamaksuja ja palkkoja 1 250 euroon asti vuodessa - miinus omavastuu 100 euroa.

Työnantajamaksut kelpaavat vähennyksiksi kokonaan ja palkka 30 prosenttiin asti - siis mikäli vähennyksen yläraja ei tule vastaan aiemmin.

Monet perheet ovatkin saaneet vähennyksestä helpotusta satunnaisiin remontteihinsa ja siivousurakoihinsa. Mutta kokopäiväisen hoitoavun palkkaamiseen kotitalousvähennyksestä on niin vähän apua, että se jää väistämättä useimpien tarvitsijoiden ulottumattomiin.

Perheissä, joissa on kaksi tulon- ja siis myös vähennyksen saajaa, vähennyksen määrä (2 500 euroa miinus 200 euron omavastuu) tulee täyteen jo, kun palkattu työntekijä saa noin 400 euron kuukausipalkkaa.

Jokainen ymmärtää, että sellaisella kuukausipalkalla ei palkata kokopäiväistä lastenhoitajaa alle kouluikäisille lapsille eikä myöskään hoitajaa dementoituneille vanhuksille.

Jopa huonosti palkatussa hoivatyössä täyttä päivää tekevän palkka on vähintään kolminkertainen.

On päättäjiltä tietysti kaunis ele, että myös palkan osuutta voi tätä nykyä jo vähentää, aiemminhan vähennys rajattiin tiukasti työnantajamaksuihin.

Mutta ilkeämminkin voi asian ilmaista: puhumalla 30 prosentin palkkavähennyksestä päättäjät antavat väärän mielikuvan vähennyksen laajuudesta, sillä käytännössä vähennyksen alhainen maksimimäärä rajaa vähennysoikeuden paljon tuota prosenttilukua pienemmäksi.

Palkan osittainen vähennysoikeus on kuitenkin hyvä alku tiellä, jonka päässä häämöttää toivottavasti pian tilanne, että tavallinen perhe tai yksityishenkilö hyväksytään samanarvoiseksi työnantajaksi kuin yritystyönantaja, joka voi vähentää kaikki työntekijän palkkakulut verotuksessaan.

Mitään syytä eriarvoiseen kohteluun ei ole: työpaikka on työpaikka, oli työnantaja sitten kunta, yritys tai yksityishenkilö.

Yleisesti käytetty periaate valtiolla on, että tuloja ei pidä verottaa kuin kerran. Miksi siihen hyväksytään tällainen poikkeus? Työnantajaperhe on maksanut tuloistaan jo raskaat verot. Kun se palkkaa nettotuloillaan työntekijän, se joutuu pulittamaan veroa toistamiseen hänen palkastaan.

Jos ja kun työministeriö tänään virallisesti kertoo, että kotitalousvähennys tuo uusia työpaikkoja, olisi rehellistä myös tunnustaa, että radikaalimmalla vähennysoikeudella päästäisiin parempaan työllistämistulokseen.

Niin kauan kuin vähennyksellä on noin naurettavan alhainen katto, se ei voi toimia täydellä tehollaan työllisyystalkoissa.

Jos hallitus tosissaan yrittää päästä kunnianhimoiseen tavoitteeseensa työllisyysasteen reippaasta nostamisesta, sen kannattaisi keskittyä toimiviin keinoihin. Kotitalousvähennys on liki ainut työllisyyskeino, joka toimii; yleinen työllisyystavoitehan karkaa muuten kaiken aikaa käsistä.

Kaartelematta voi sanoa, että kotitalousvähennyksen avulla työllistyminen voittaa hyödyllisyydessään monin verroin kaikenkarvaiset työllisyyskurssit, jotka hyödyttävät varmuudella vain kurssien järjestäjiä.

Ja senkin sisällä on aste-eronsa. Tottakai keikkapohjaiset remontit ja viikkosiivoukset ovat ihan kelpo työllistämistä, mutta vielä arvokkaampaa on pysyvän työpaikan tarjoaminen työtä tarvitsevalle.

Niinpä valtion toiminta tuntuu nurinkuriselta: suuren tuen saa, kun työllistää vähän ja pätkissä, ja pienen tuen, kun työllistää paljon ja vakituisesti.

Maalaisjärjellä asian pitäisi olla päinvastoin.

Minä en kanssa ymmärrä, miksei tuo kotitaloustyön verovähennys voisi olla 100%, toki se on veroVÄHENNYS, mutta kun palkkaat henkilön tekemään töitä, niin varmasti valtio jää plussalle. Tässä ei ole poliitikolle edes riskiä. Koska vähennyksiä ei tule, jos ei työllistetä.

Muistini mukaan ainakin silloin, kun tätä vähennystä ajettiin läpi, niin SDP ajoi kovasti mallia, jossa vähennyksen saisi firmat, eikä yksittäiset ihmiset lain, ettei tulisi "piika" yhteiskuntaa... toivottavasti tämä ei enään ole perusteena.

Näin saataisiin lisää ihmisiä töihin ja yksityiselle puolelle, jolloin positiivinen merkki on valtiolle 2x
- Ei tarvitse rahaa työttömyyskorvauksen muodossa
- Tuo rahaa verojen muodossa

 

[jaska]

oli muuten SK:ssa "hauskaa" kertomusta miten tää meidän "hyvinvointi"valtio toimii.

Kela maksaa lääkkeet, jos niiden arvo ylittää jonkun summan. Jos ne on taas halvempia niin ei maksa ja kulut menee sairaalan budjetista -> käytettään kalliimpia lääkkeitä ja sairaalat säästää. Mutta kokonaisuus on veronmaksajille 5milj€ / vuosi kalliimpi :jaska:

Paljonkohan tällasia löytyy lisää ?

 

[Masa]

Näin jonkinlaisena kuntoilufriikkinä sanoisin, että kansalaiset tulisi suorastaan pakottaa kuntoilemaan, huolehtimaan kunnostaan paremmin! Hyväkuntoiset kansalaiset käyttävät vähemmän terveyspalveluja, ja siten verovaroja säästyisi varmasti aika kiva määrä.

No leikki leikkinä. Kyllä se toki riittää, että kannustetaan kansalaisia entistä intensiivisemmin liikunnan pariin. Eritoten nuoret ovat vaarassa jumiutua täysin tietokopelien ääreen - ja vanhemmat netin Ylös ulos ja lenkille.

 

[Archie]

Itse asiassa kuntoilu, painonhallinta, tupakointi ja alkoholin käyttö ovat asioita, joiden kautta voitaisiin säästää todella paljon rahaa. Jos suomalaiset kuntoilisivat riittävästi, pysyisivät jotakuinkin normaalipainoisina, eivät tupakoisi ja käyttäisivät alkoholia kohtuudella, niin sosiaali- ja terveyspuolen menot romahtaisivat. Mitähän ihmettä niilläkin rahoilla sitten tekisi? Sitä paitsi on paljon helpompi syyttää valtiota veroista, huonosta terveydenhuollosta ja vaikka mistä.. kuin ottaa vastuu itsestä.

 

[jaska]

Lisätuloja ja säästöjä saadaan, kun työttömät saadaan töihin, tässä kaksi leikkausta hesarista, toinen tuoreista, toinen tän aamun mielipiteistä.....

Taxell haluaa työttömät töihin huonollakin palkalla

Helsinki. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell patistaa suomalaisia töihin huonollakin palkalla, muuten pitkäaikaistyöttömyys jatkuu ja hyvinvointiyhteiskunta murenee. Asiasta kirjoittavat tämän aamun Etelä-Suomen Sanomat ja Satakunnan Kansa.
Taxell haluaa keskustelua siitä, että palkkaa tulisi maksaa alan tuottavuuden mukaan. Taxell huomauttaa että muissa EU-maissa ei ole yhtä suurta eroa koulutetun ja ei-koulutetun väen työllisyydessä kuin Suomessa. Taxellin mukaan tämä johtuu siitä, että huonosti koulutettujen ihmisten palkkaaminen on työnantajalle liian kallista.

Taxellin mukaan työllisyys ei parane yksittäisillä keinoilla, vaikka EK onkin esittänyt alimman työnantajamaksun poistamista. Taxell sanoo myös ettei matalapalkka-alojen työllisyyttä pidä edistää siirtämällä kustannuksia muille työnantajille.
"Hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa, ellei työllisyysastetta saada nousemaan. Tämä edellyttää sitä, että heikosti koulutettuja pystytään yhä enemmän työllistämään. Työllisyysaste oli 75 prosenttia 90-luvun alussa, nyt hädin tuskin 66 prosenttia", Taxell huomauttaa

Työpaikka ruokalassa ei tunnu kelpaavan

Mielipidesivulla on viime aikoina kiistelty siitä, onko työhaluiselle ihmiselle Suomessa työpaikkoja tarjolla vai ei (HS 5., 12. ja 21. 2.). Käsitys, ettei niitä olisi, on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä näen omalla työpaikallani.
Olen töissä pikaruokalassa, siis juuri sellaisessa työssä, johon fraasi "mitä tahansa tarjottua työtä" viittaa. Tässä Helsingin keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on jo pitkään ollut pulaa työntekijöistä.
Esimieheni miltei rukoilee joka päivä töihin tullessaan, että sähköpostissa olisi edes yksi työhakemus joltain, joka voisi aloittaa heti. Valitettavasti meiltä haetaan lähes ainoastaan kesätöitä.
Missä kaikki 300 000 työtöntä ovat? Täällä olisi tavallista, rehtiä, vakituista työtä tarjolla tavalliselle ihmiselle. Työilmapiiri on hyvä.
Työvuorotoiveet otetaan hyvin huomioon, ja vuoroja on helppo vaihtaa työkavereiden kanssa. Palkka on tes:n mukainen: esimerkiksi 30 tuntia viikossa tekemällä tienaa noin 1 100–1 500 euroa kuukaudessa ilta-, yö- ja sunnuntailisistä riippuen. Sillä ei rikastu, mutta tulee toimeen.
Meille ei ole vaikea päästä. Erityistä koulutusta tai lahjakkuutta ei vaadita. Jos olet täysjärkinen, työkykyinen, jos sinulla on asiallinen käytös ja myönteinen asenne palvelutyöhön, olet sopiva.
Osa ihmisistä ei täytä näitä vaatimuksia, mutta valtaosa työttömistä kykenisi ottamaan vastaan työtä, eikö niin? Kuitenkin syystä tai toisesta he pitävät työttömyyttä parempana vaihtoehtona kuin työtä pikaruokalassa.
Voidaanko tästä päätellä, että Helsingin työkykyiset työttömät eivät ole halukkaita ottamaan vastaan työtä vallitsevalla palkalla, eivätkä siten täytä tahattoman työttömyyden tunnusmerkkejä?
Kouluttamattoman työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, mutta se ei johdu siitä, etteikö töitä olisi tarjolla.

Joose Sauli


opiskelija, ravintolatyöntekijä
Helsinki

 

[sooda]

Jos Taxellin ansaan mennään niin kymmenen vuoden päästä Suomessa on nykyiset Viron palkat ja Suomen nykyinen hintataso. On niin helppoa vedota siihen että osinkojen jälkeen firman kassaan ei jäänytkään palkkoihin rahaa. Tehkääpäs nyt kuukausi pari ilmatteeksi.
Tähän kai pyritään.

 

[Giffen:[]

Jos saa palata alkuperäiseen aiheeseen niin keräsin tässä nopeasti (ja siis hutiloiden, ei saa ihan hirveän syvälle nenään sitä hernettä vetää) pikku listan valtion menojen säästökohteista, tosin osa tulee nyt toiseen kertaan:

1) Tehokkuutta kuntien ja valtioiden työhön. Olen joskus kuullut julkisella sektorilla olevan jopa 20 000 saneerattavaa työpaikkaa. Eli tuota kuntien yhdistämistä jne. vaan minunkin puolestani.
2) Turha koulutus pois! Lukio koulutusta vähemmän ja sen seurannaisena "valmistutaan suoraan työttömyyteen!"-koulutuslinjat korkeakouluista pois. Valtion kustantaman ilmaisen koulutuksen tulee aina perustua koulutuksen hyötyyn yhteiskunnassa.
3) Bensan hintaa ylös, veron osuus saisi olla euroopan korkeimpia.
4) Työttömyyskorvausta alaspäin, jotta matalammankin palkan työt alkavat maistua paremmin.
5) Julkinen terveydenhoito pois silloin, kun on varaa maksaa myös yksityinen. Kävin vuosi sitten lääkäriasema Pulssin ihotautien erikoislääkärillä hintaan 70 €/ 15 min kertahoito, kelan maksaessa n. 20 € tuosta hinnasta. Ei pitäisi täysin mahdoton maksu olla edes keskituloiselle... Plussana saataisiin myös lääkäreiden palkkoihin korotusta.
6) Lapsilisät pois perheiltä, jotka eivät sitä tarvitse. Jos perheessä tienataan yli 10 000€ per henkilö, ei tuota lisää tarvita.

 

[jaska]

:nope:

1) Tehokkuutta kuntien ja valtioiden työhön. Olen joskus kuullut julkisella sektorilla olevan jopa 20 000 saneerattavaa työpaikkaa. Eli tuota kuntien yhdistämistä jne. vaan minunkin puolestani.

samaa mieltä.

2) Turha koulutus pois! Lukio koulutusta vähemmän ja sen seurannaisena "valmistutaan suoraan työttömyyteen!"-koulutuslinjat korkeakouluista pois. Valtion kustantaman ilmaisen koulutuksen tulee aina perustua koulutuksen hyötyyn yhteiskunnassa.

Osittain samaa mieltä. Ei kannata kouluttaa ihmiselle korkeakoulututkintoa, jos ei halua / tms. ole siihen ja myös duunareita tarvitaan. Mielestäni myös ilmaisen koulutuksen kuuluu olla rajattu etu, ei rajattomasti tutkintoja jne.

Mutta muuten eri mieltä.

3) Bensan hintaa ylös, veron osuus saisi olla euroopan korkeimpia.

Eikös autoilua veroteta jo tarpeeksi ? Eikös veron osuu ole jo Euroopan korkemimpia ?

Niin no onneksi Suomessa on lyhyet välimatkat

4) Työttömyyskorvausta alaspäin, jotta matalammankin palkan työt alkavat maistua paremmin.

Nojaa, nykyinen malli roskiin ja on rakennettava malli, jossa työnottaminen kannattaa ja lisää käytettävissä olevaa rahamäärää, aina.

5) Julkinen terveydenhoito pois silloin, kun on varaa maksaa myös yksityinen. Kävin vuosi sitten lääkäriasema Pulssin ihotautien erikoislääkärillä hintaan 70 €/ 15 min kertahoito, kelan maksaessa n. 20 € tuosta hinnasta. Ei pitäisi täysin mahdoton maksu olla edes keskituloiselle... Plussana saataisiin myös lääkäreiden palkkoihin korotusta.
6) Lapsilisät pois perheiltä, jotka eivät sitä tarvitse. Jos perheessä tienataan yli 10 000€ per henkilö, ei tuota lisää tarvita.

Miksi lisätä progressiota, joka on jo maailman pahimpia ?

 

[Black Leopard]

3) Bensan hintaa ylös, veron osuus saisi olla euroopan korkeimpia.
4) Työttömyyskorvausta alaspäin, jotta matalammankin palkan työt alkavat maistua paremmin.

Minkäköhän ihmeen takia bensan jo nyt täydellistä ryöstöhintaa pitäisi vielä korottaa?

Työttömyyskorvaus ei todellakaan ole mikään ylellisen korkea tälläkään hetkellä, nollatasollako se pitäisi olla? Kansalaispalkka on ratkaisu tähän

 

[Archie]

Miksi lisätä progressiota, joka on jo maailman pahimpia ?

Niin juuri. Tuolla progressiolla voidaan tappaa viimeinen halu yrittää pärjätä taloudelliseti työtä tekemällä. Mitä väliä on koulutuksella tai yrittämisellä, jos kaikki siitä saatava hyöty kerätään tulonsiirtoina muille? Kommunismi oli ja meni.

 

[Giffen:[]

Miksi lisätä progressiota, joka on jo maailman pahimpia ?

Säästyneillä rahoilla minä vähentäisinkin suurituloisten veroja, että he oikeastaan vähintäänkin vain jäisivät nollille :ahem:

 

[Giffen:[]

mut sitä ei kysytty..
Ett silleen!!!1

 

[300 SLR]

Jos saa palata alkuperäiseen aiheeseen niin keräsin tässä nopeasti (ja siis hutiloiden, ei saa ihan hirveän syvälle nenään sitä hernettä vetää) pikku listan valtion menojen säästökohteista, tosin osa tulee nyt toiseen kertaan:

1) Tehokkuutta kuntien ja valtioiden työhön. Olen joskus kuullut julkisella sektorilla olevan jopa 20 000 saneerattavaa työpaikkaa. Eli tuota kuntien yhdistämistä jne. vaan minunkin puolestani.

Eli saatais 20000 työtöntä ja välillisesti paljon tuohon päälle. Tuo luku voi olla about kohdallaan, mutta se saneeraaminen ei tuo yksiselitteisesti tuloa/säästöä. Ei ne kaikki kuntien yhdistämiset ole säästöä tuoneet. Kaksi köyhää ei ole välttämättä yhdessä sen parempia. Tottakai turhaa hallintoa pitää karsia, mutta kysehän on vain priorisoinnista ja siitä kuka saa palveluita ja mihin hintaan.

2) Turha koulutus pois! Lukio koulutusta vähemmän ja sen seurannaisena "valmistutaan suoraan työttömyyteen!"-koulutuslinjat korkeakouluista pois. Valtion kustantaman ilmaisen koulutuksen tulee aina perustua koulutuksen hyötyyn yhteiskunnassa.

Liiallinen tulostavoitteellisuus mielestäni tuhoaa korkeakouluopetuksen perusajatuksen. Toki koulutuspolitiikassa pitäisi pystyä nykyistä nopeampaan reagointiin eri aloituspaikkojen määrän suhteen.

3) Bensan hintaa ylös, veron osuus saisi olla euroopan korkeimpia.

Tää nyt oli jo sen luokan sontaa, että oksat pois. Meillähän on huikea polttoaineen verotus. Ja jos vähänkään Suomen kartta vilkaisee, niin tämä on harvaan asuttu maa, jossa ihmisillä on tarve kulkea autolla. Se on sitten eri asia jos haluaa, että asuttaisiin "ekologisesti" kaikki nipussa samassa kaupungissa.

5) Julkinen terveydenhoito pois silloin, kun on varaa maksaa myös yksityinen. Kävin vuosi sitten lääkäriasema Pulssin ihotautien erikoislääkärillä hintaan 70 €/ 15 min kertahoito, kelan maksaessa n. 20 € tuosta hinnasta. Ei pitäisi täysin mahdoton maksu olla edes keskituloiselle... Plussana saataisiin myös lääkäreiden palkkoihin korotusta.

Niin, lääkärit nuo palkkakuopassa raatavat työn orjat, my ass. Vai onko tässä vaan ihan puhtaasti oma lehmä ojassa?

6) Lapsilisät pois perheiltä, jotka eivät sitä tarvitse. Jos perheessä tienataan yli 10 000€ per henkilö, ei tuota lisää tarvita.

No löytyihän edes jotain, missä ollaan samaa mieltä. Tosin miten sen tulorajan sitten määrittelisi ja koskisiko se myös pääomatuloja?

 

[jaska]

Niin juuri. Tuolla progressiolla voidaan tappaa viimeinen halu yrittää pärjätä taloudelliseti työtä tekemällä. Mitä väliä on koulutuksella tai yrittämisellä, jos kaikki siitä saatava hyöty kerätään tulonsiirtoina muille? Kommunismi oli ja meni.

mietis nyt uudelleen. Sä olit jostain verotukseen tms. liittyvästä asiasta mun kanssa samaa mieltä. Ei se ole mahdollist!