Selostajat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Laareni120
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Toisaalta kauden 1994 MTV3:n alkukauden selostukset olivat kaikkiaan monien mielestä parempia kuin siihen asti oli kaikkiaan ollutkaan. Yleisradion viimeisenkin vuoden selostuksista riitti puhuttavaa vielä tuolloin. Kaudella 1993 Yleisradion kisoissa selostajien äänentasot tuntuivat olevan hieman turhan hiljaisia ja hukkuvan liikaa taustameluun.

Lisäksi suomalaisten keskeyttäessä tai ajaessa pisteiden ulkopuolella selotuksesta väitettiin tulevan tylsää luettelointia. Kuitenkin Tapio Suomisen taidot f1-kilpailujen selostajana tuntuivat olevan kaikkiaan riittävät ja hänen haluttiin selostavan niitä myös mahdollisesti tulevaisuudessa tuolloin.
 
Kauden 1994 Imolasta jäi monelle suomalaiselle paha maku suuhun ja myös ympäri maailmaa ihmiset surivat siellä menehtyneitä kuljettajia. Toisaalta surunkin keskellä MTV3:n selostamossa tehtiin oikeita päätöksiä näyttää kilpailu Keke Rosbergin selkeästä suuttumisesta huolimatta. Kilpailun loppupuolella onnettomuuksien päätyttyä selostuksen mainittiin olevan varsin odottavan kaltaista ja Kyllönen ilmoittikin lähetysajoista huolissaan kilpailun venymisen takia.

Päivän pahimman arvosanan keräsivät Demari ja Erkki Vanhanen. Demarissa kun naljailtiin liikaa lajin taustasta ja vähäteltiin Sennaan kohdistunutta suremista. Vanhasen sanailut Ruutulipussa taas vuorostaan johtivat melkoisen suureen palautevyöryyn.:o
 
Aikanaan kaudella 1994 sen lähestyessä puoliväliä alkoivat kuitenkin ensimmäiset askeleet kohti normaalia elämää olla Imolan tragedian jälkeen näkyvillä. Kuitenkin Sennan ja pienemmissä määrin Roland Ratzenbergerin kuolemasta puhuttiin vielä varsin yleisesti. Tosin jo aikanaan vähäisen ja ajoittain myöhemmin lähes olemattomiin vajonnut Ratzenbergerin muistelu herätti paljon kritiikkiä Demarissa.

Siellä mainittiin muun muassa, että Ratzenbergeristä kirjoitettiin jo kesäkuussa 1994 keskimäärin vain muutamalla rivillä joitakin lauseita kun taas Sennasta kuultiin lähes joka tiedotusvälineessä jotakin ja Sennan menetys oli joillekin suurin piirtein samanlainen tragedia kuin läheisen sukulaisen menehtyminen auto-onnettomuudessa. Senna olikin kenties ensimmäinen nykypäivän f1:n megatähti ja kuljettaja jota kannatettiin Suomessakin varauksettomasti tai samalla tavalla kuin vaikka Keke Rosbergia.
 
Kauden 1994 Monacon selostus sujui monien mielestä Matti Kyllösen osalta hyvin. Tosin ainoa ongelma tuntui olevan jatkuva mielenkiintoisten aiheiden aloittaminen ja yhtä usein tapahtunut jatkuva keskeyttäminen tärkeiden tilanteiden vuoksi. Lisäksi keskittyminen tuntui olevan Kyllösellä hukassa ajoittain ja Rosbergin piti taas korjata Matin sanailuja. Joka tapauksessa osattiin Kyllöstä kehuakin.

Kyllösen lapsenomainen hehkutus ja innostus lajiin nähtiin tärkeänä tunnelman ylläpitäjänä ja Rosbergin viileän analyyttinen asenne yhdistettynä sattuviin sanailuihin tekivät MTV3:n f1-lähetyksistä huonoimillaankin edes jotenkin katsojakelpoista.
 
Kauden 1994 Silverstonen kilpailun jälkeen kesäkautta 1994 ja MTV3:n f1-lähetyksiä käytiin tarkkaan läpi monissa lehdissä. Hesarissa sanailtiin ja kritisoitiin jopa selostustakin enemmän jatkuvien mainostaukojen tarvetta. Pahimmillaan mainoksia tuli jopa alle 15 minuutin jälkeen vähintään yksi ja jopa 2-3 kertaa kilpailun aikana yhtä lyhyellä välillä. Kyllösenkin selostukset tuntuivat kesäkautta kohti huonontuneen alkukaudesta ja tuolloin vuorostaan Erkki Mustakaria kehuttiin varsin paljon katsojan kartalla pitämisestä ja ainakin viimeistään Magny-Coursin kiroilujen osalta.

Tuolloin tunnelma kuulemma keveni selostamossa hieman.:D

Myöhemmin kaudella Hockenheimissa taas Kyllösellä tuntui olevan vaikeuksia autojen tunnistamisessa ja Benettonilta pakkolomaa viettänyt JJ Lehto tuntui monenkin mielestä pelastavan Kyllösen ja Mustakarin sekoilulta monen katsojan f1-nautinnon.
 
Kauden 1995 lähestyessä F1:n odotus kasvoi Suomessa entisestään ja samalla kiihtyivät myös selostajien tai oikeammin erilaisten kommentaattorien valinnat kauden kilpailuihin. Kyllönen jatkoi odotetusti, mutta kommentaattoripuolella Rosbergin sanottiin kommentoivan korkeintaan 6 kisassa kaudella ja vähintään ainakin Monacossa kaudella 1995 maaliskuussa vain hieman ennen kauden alkua. Erkki Mustakarin tai ajoittain JJ Lehdon sanottiin olevan kaikissa muissa kilpailuissa mukana kaudella.

Matin ja Keken välillä tuntui taas olevan säröjä vaikka toki Keke oli myös puolustanut Mattia Maikkarin urheilujohtoa vastaan taas kerran kauden 1994 syyskuussa. Tuolloin Matti kun oli ottanut yhteen Heikkien eli Seppälän ja Lehmuston kanssa ja samalla myös nuoren Tatu Lehmuskallion kanssa. Eräässä vaiheessa erästäkin kokousta Keke oli sanonut, että mikäli Matti ei selosta tai saisi selostaa f1-kilpailuja jatkossa niin hän ainakin jää pois selostamosta.

Suomalaisten asenetta Rosbergiin käsiteltiin muutenkin kaudella 1995 varsin vilkkaasti. Rosberg kun oli lopettamassa uraansa kilpa-autoilijana ja jäämässä enemmän taustahahmoksi. Samalla myös 10 vuotta täyttäneen Nico Rosbergin edesottamuksia ryhdyttiin seuraamaan jälkikäteen mietittynä varsin paljon.
 
Kaudella 1996 hieman ennen kauden alkua MTV3:n selostamoissa oli jälleen mietintää kauden toteutuksesta. Kanavajohto oli helpottunut siitä, että kauden aikana melkein kaikissa kilpailuissa perinteinen järjestäjämaan vaatima aikamalli oli jäänyt historiaan ja kisoja pidettiin muutenkin helpompana toteuttaa. Toisaalta taas selostuspuolella Keke Rosberg oli sitoutunut kaudella alustavasti kommentoimaan vain Monacoon ja korkeintaan 2-3 muun kilpailun kommentoimiseen kaudella.

Tätä pidettiin maaliskuun 1996 lähestyessä jälleen merkkinä Rosbergin ja Maikkarin tulehtuneista väleistä. Muissa kilpailuissa kaudella kommentaattoreina olisivat toimineet alustavasti Erkki Mustakari ja mahdolliselta CART-pestiltään ehtivä JJ Lehto. JJ:lle ei tosin CART-sarjan paikkaa varmistunut lopulta lainkaan ja siten JJ oli käytettävissä myös kommentaatorin puuhaan.
 
Kaudella 1996 MTV3:n kisaselostuksista ja niiden arvioinneista nostettiin Matti Kyllösen hieman parantunut selostustaso ja vuorostaan kenties ensimmäistä kertaa alettiin kritisoida edes jotenkin kovin sanoin siihen asti monien mielestä huonoimmillaankin mukiinmenevästi kilpailuja kommentoinutta Erkki Mustakaria. Loppukautta 1996 Ekin toistuvat latteudet lähetyksissä antoivat hänelle myös uuden ns. Lempinimen. Pilkkaniminä Kyllöstä ja Mustakaria alettinkin kutsua Matti Kiekuseksi ja Erkki Kaikukariksi.:D
 
Kaudella 1996 arvioitiin lehdissä myös suomalaisten muuttunutta suhdetta f1:siin ja sitä verrattiin tuolloin edellisenä vuonna saavutettuun jääkiekon MM-kultaan. Monien mielestä Keke Rosbergin voittaessa mestaruudessa ei tuolloin juuri lähdetty kaduille eikä kerätty hirvittävästi ilosanomia Rosbergin mestaruudesta. Rosbergin oma itsepäisen viileä ja töykeä asenne arvostelijoiden mielestä johti molemminpuoliseen kitkaan.

Toisaalta taas vuonna 1996 osattiin myöntää myös kotimaisten toimittajienkin kritisoiva asenne Rosbergia kohtaan ennen hänen menestysvuosiaan. Valitettavasti Rosberg jäi tietyllä tapaa aina etäiseksi aina viimeiseen kauteen ja viimeiseen hetkeen asti. Tuolloin lehdistö alkoi lopullisesti arvostaa Rosbergia hänen ansaitsemallaan tavalla, mutta liian myöhään.

Sittemmin välikaudet olivat paradoksaalisesti vain entistäkin enemmän Suomessa f1:n kiinnostusta herättäviä vuosia ja Mika Häkkisen ja JJ Lehdon tultua radoille suosio oli jo kasvanut koko kansaa yhdistäväksi asiaksi. Tietenkin sen ajan mittakaavalla. Lajin suosio tuntui kasvaneen huippuunsa ja jo vuoden 1995 Brasilian Grand Prixin aikana ulkomaillakin ihmeteltiin pienen Suomen katsojalukuja.

1,2 miljoonaa ihmistä hieman yli 5 miljoonan ihmisen kansakunnasta katsoi kauden avauskilpailua ja suhteellisesta maailmanennätyksestä puhuttiin tuolloin ensimmäistä kertaa. Kaudella 1996 sanottiin, että maailmanmestaruuden mennessä jonakin päivänä joko Mika Häkkiselle tai Mika Salolle suomalaiset pitäisivät niitä aivan yhtä hyvänä asiana ja mestaruutta osattaisiin myös juhlia oikealla ja asianmukaisella tavalla.
 
Kaudella 1996 Matti Kyllösen parantuneet otteet herättivät selostamojen ulkopuolella paljonkin arvostusta ja hänestä oli viimeistään silloin tullut osa suomalaista formulaviihdettä. Eli vaikka Kyllösellä oli joitakin vihamiehiä niin keskimäärin kansa kuitenkin piti hänestä erittäin paljon. Tuolloin monet sanoivat avoimesti jopa lopettavansa koko lajin seurannan jos Kyllönen vaihdettaisiin toiseen selostajaan. Samaa hokivat jääkiekon puolella myös Team Anteron nuoremman edustajan eli Antero Mertarannan fanit.

Toisaalta taas Kyllösen maneerit selostamossa eivät herättäneet Kyllösen alkuperäisissä faneissa juurikaan kiitoslauseita. Erityisesti kun ns. Viihteen tekemisen kannalta yleinen puusilmäisyys tuntui lisääntyneen rankastikin ajoittain.

Alkuperäisten fanien mielestä hänen YLE:n ja Kolmostelevision aikakauden selostukset olivat huomattavasti asiallisempia ja yleisesti ottaen parempia kuin mikään MTV3:n ajan selostus. Toisaalta nostalgian sijaan varmasti painavampi seikka oli se, että Kyllönen ei välillä oikeasti tuntunut näkevän radalla muuta kuin Mikat ja kärkikuskit joista Schumin esillenosto jo tuolloin tuntui välillä varsin häiritsevältä seikalta.
 
Kaudella 1980 Suomessa oltiin periaatteessa varsin kaksijakoisia Keke Rosbergin menestymisestä maailman radoilla. Television puolella menestyksekäs ensimmäinen täysi kausi lajin kuninkuusluokassa näkyi myös television puolella. Autourheilun kokonaisaikamäärä oli muutenkin lisääntymään päin. Urheiluruudussa näytettiin myös varsin paljon Keken menoa ja kaukomaiden kisoista Rosbergin palkintokorokejuhlat Argentiinasta ainakin näytettiin.

Menestyksen parhaimman terän puuttuessa ja Monacon kilpailun jälkeen muutenkin Urheiluruudun f1-juttujen pituudet alkoivat taas laskea ja kauden muista kaukokilpailuista ei juuri materiaalia nähty. Joka tapauksessa verrattuna muihin urheilulajeihin autourheilun ja f1:n saama tuntimääräosuus oli noususuhteessa. Kauden 1980 television urheiluannista eniten ruutuaikaa sai jalkapallo.

Viheriöshakki sai ruutuaikaa yhteensä 94 tuntia vuodessa kaudella 1980. Seuraavaksi eniten ruutuaikaa sai jääkiekko 56 tunnilla ja hiihto 53 tunnilla. Sen jälkeen eniten saikin yleisurheilu 50 tunnilla ja autourheilua ruudussa nähtiin yhteensä 44 tunnin edestä. Tästä f1:n ruutuaika oli 4-22 tunnin väliltä ja jonkin verran f1:n ruutuaikaa nostattivat juurikin Rosbergin menestyskisojen ja Monacon aikaiset pidemmät juttusarjat Urheiluruudussa. Hienosta noususta huolimatta f1 kuului edelleen marginaalilajeihin. Suurin osa autourheilun tv-ajasta tuli kotimaisten ja kansainvälisten rallien puolelta.

Autourheilua tuli silti ruudusta kaikkiaan varsin paljon. Tennistä tuli kaikkiaan 29 tunnin edestä ruudussa ja sen jälkeen eniten tuli pyöräilyä 24 tunnin verran. Koripalloa nähtiin ruudussa 21 tunnin verran ja jaetulle kymppipaikalle sijoittuivat tv-ajassa mitattuna lentopallo, pesäpallo ja moottoripyöräily 18 tunnilla. Näistä moottoripyöräilyissä mukana olivat motocrossin ja road racingin kisalähetykset.

Kaikkein vähiten ruutuaikaa Suomessa vuonna 1980 sai urheilulajina vain yhden kerran pitkänä juttuna Urheiluruudussa näytetty ja yhden Urheilutunnin verran aikaa itselleen keskikesällä kaapannut maahockey. Jonkin verran pois oli jäänyt vertailuista myös sen vuoden kesäolympialaisten ja talviolympialaisten erikoislajien tv-aikaa ja samoin myös jonkin verran yleisurheilun puolelta peruttuja yksittäisiä suurtapahtumia. Yleisurheilun puolelta ruutuhävikki oli 9 tuntia ja olympialaisten erikoislajien puuttuminen tilastoista söi 25 tuntia ruutuaikaa.

Seuraavalle kaudelle autourheilun määrä väheni ruutuajassa mitattuna varsin paljonkin.:(
 
Kauden 1981 Englannin Grand Prix oli eräs harvoja Urheiluruudun näyttämiä koostekimaroita f1:stä siltä kaudelta. Kyseisen kilpailun välähdyksen asiantuntijana oli Yleisradion urheiluavustajana työtään jo toista vuotta tehnyt, mutta vasta kolmatta kertaa Urheiluruudussa jutuntekijänä toiminut Matti Kyllönen. Kyllösen innostuneisuutta ja perehtyneisyyttä autourheilun maailmaan hehkutettiin, mutta samalla myös arvosteltiin jonkin verran puutteellisia lausumismuotoja.

F1-jutun pääaiheena olleiden Gilles Villeneuven ja Jacques Laffiten nimien lausunnat menivät Kyllöseltä hieman pieleen ja se ei olisi ollut ensimmäinen kerta kun ongelmia olisi tullut. Gilles meni jutussa lausuttuna Zilis Villinööf ja Jacques meni Zaks Laffitee,:D mutta muuten Matti veti vasta kolmatta Urheiluruutua vetäneeksi toimittajaksi lähetyksen hyvin. Pian tämän kilpailun jälkeen Kyllönen alkoi katsella muita maisemia sillä MTV haki päteviä urheilutoimittajia palvelukseensa.
 
Ei sinällään selostajiin liittyvää asiaa, mutta kaudella 1980 YLE näytti ehkäpä kenties osin Keke Rosbergin menestyksenkin takia muutamia f1-aiheisia dokumentteja kaudella 1980. Tosin yksi niistä ei liittynyt juurikaan f1:siin, mutta se kuitenkin sivusi aihetta varsin paljon epävirallisuudellaan. TV2 näytti Kyalamin osakilpailun jälkeisenä perjantaina 6.3 dokumentin Juan Manuel Fangiosta ja siinä dokumentissa taidettiin kuulla mahdollisesti sen ajan suomalaista f1-selostajaa eli Paavo Nurmea. Dokumentti oli puolen tunnin pituinen ja se nähtiin klo 20-20.30.

Huhtikuun lopulla 1980 näytettiin 29.4 mahdollisesti länsisaksalainen, mutta myös yhtä mahdollisesti suomenkielinenkin dokumentti Formula 1 TV1:llä klo 19.45-20.30. Tuossa dokumentissa varmuudella ajokohdat olivat Länsi-Saksan television kuvaamia, mutta ainakin dokumentin loppupuolen osuuksilla taisi kuulua jo Juha Jokisen tuttua selostusta parissa kohtaa.

Viimeinen vuoden 1980 formuladokumentti tai edes aihetta jotenkin sivunnut dokumentti oli Eläintarhan Kunniakierros joka nähtiin toukokuussa 1980 TV1:ssä klo 18.15-18.55. Siinä näytettiin Eläintarhan Ajojen historiaa ja loppupuolella dokumenttia taisi olla Jochen Rindtinkin f1-radoilta materiaalia joukossa. Pitkälti kuitenkin dokumentti kuvasi kuitenkin Eläintarhan Ajojen sankareita.
 
Tänä päivänä tuleekin jo melkein neljännesvuosisata Mika Häkkisen uran ensimmäisestä osakilpailusta Yhdysvaltain Arizonassa Phoenixista. 23 vuotta.:eek: Niin se aika lentää. Pentikäisen Markkuhan tuon kilpailun YLE:n puolella selosteli yksinään ja selostus ei kovin hyvää ollut silloin kun Varjosaaren Juhaa ei saatavilla selostamoon ollut.
 
Ei sinällään selostajiin liittyvää asiaa, mutta JJ Lehto näyttäisi nykyään työskentelevän MotorSportin toimituksessa asiantuntijana yhdessä Olli Koivusalon ja Matti Kyllösen kanssa. Silmälasit oli päässä ja pitkästä aikaa näytti varsin normaalilta Jyrkiltä ja ulkoisesti vaikuttaa saaneen rauhan. Sisäisesti asia voi olla toisin, mutta elämä jatkuu. Murheistakin huolimatta.:(
 
CCMK sanoi:
Ei sinällään selostajiin liittyvää asiaa, mutta JJ Lehto näyttäisi nykyään työskentelevän MotorSportin toimituksessa asiantuntijana yhdessä Olli Koivusalon ja Matti Kyllösen kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oli jo viime vuonna heidän muutamissa lähetyksissä mukana, eka kerta tais joskus viime vuoden maaliskuussa näyttäytyä, sit tuossa tämän vuoden helmikuussa oli YLE:n F1 illassa yhdessä Jukka Mildhin ja WSR 3.5 kuski Matias Laineen kanssa. Kävi talvella testaamassa Finnish Crosskart Challenge sarjan ajokkia ja luultavasti johonkin kisaan on osallistumassa.
 
Tuosta maaliskuusta en tiedä, mutta viime lokakuussa näkyi MotorSportissa jo JJ. Ja muutaman kerran JJ on ryhtynyt jo yleistämään vierailujaan ohjelmassa.
 
Formulafani 90 sanoi:
Jussi Varjosaari
Klikkaa laajentaaksesi...
Hän kun lopetti F1 selostukset, tekiköhän sen jälkeen mitään hommii motorsport mediassa enää ?, nykyään Varjosaari asuu espanjan Malagassa ja ajanut vuosia puoliperävaunurekkaa ympäri eurooppaa ja välillä espanjassa taksiakin. Hän oli katsomassa Jerezin F1 talvitestejä tänä vuonna, paikan päällä.
 
Tietojeni mukaan hän kai ei enää ole tehnyt Portugalin 1991 ja sen jälkeen muutenkin äkillisen poistumisensa myötä mitään moottoriurheiluhommia televisioon. Vuodesta 1992 eteenpäin hän kai ryhtyi pyörittämään tai silloin vielä pikemminkin luomaan sitä kuljetusalan yritysjuttujaan.

Sitten olikin Sohlbergin Mikalla kiire tulla paikkamaan Adelaideen kun oli saanut muuten toimia rauhassa Yleisradion varaselostajana siihen asti vain studioilla. Varjosaari teki noita kuljetusalan hommia ajoittain myös 1970-luvulla ja siitä eteenpäin silloin kun moottoriurheilun kilpailullinen puoli alkoi vaihtua yhä enemmän asiantuntijan rooliin ja ei ollut enää hirvittäviä muita kiireitä.
 
Aikanaan PTV:llä näytettiin kaudella 1991 Koff 1 Magazinea mitä juonsi ajoittain Marko Sjöberg ja satunnaisesti aivan ohjelman alkuaikoina ohjelmaa toimitti samana vuonna Sporttivarman alkuaikoja ja loppumetrejä juontanut Anssi Kukkonen. Koff 1 Magazinen lähetysaika oli keskimäärin PTV:llä vuonna 1991 Sporttivarman kanssa klo 21.45-22.45 aikoihin. Kukkonen ainakin kommentoi kauden aikana Ranskan Magny-Coursin kilpailun Sporttivarmassa kilpailun kulkua aika viljavalla tyylillä.

Tuntui kyllä aika erikoiselta kuulla niitä selostuksia. Toki katsojalukuja ei juuri PTV ennen vuotta 1992 kerännyt. Ennen jääkiekon MM-kilpailuja eniten katsojia oli kerännyt Jari Litmasen maajoukkuedebyytti jalkapallossa. Se oli kerännyt 150 000 katsojaa kun taas jääkiekkopuolella pelit keräsivät todella paljon enemmän.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös