Suomen MM-ralli 2018

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AnttiL
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hyundai ollut testaamassa Virossa tällä viikolla, päivä per ukko ainakin alustavasti. Jos tuo toimii NORF-testinä, niin hieman puolivillaisella valmistautumisella tuntuvat olevan liikkeellä. Voiko olla, että heikko viime vuosien menestys on jo luonut strategian, että jotain pisteitä Suomesta on hyvä, ja paukut sitten loppuvuoden kisoissa, jotka sopivat autolle paremmin? Toyotahan toki on ennakkosuosikki ja melko varmasti pytyn Suomessa vievät, jos vain auto pysyy kasassa. Toki luulisi Neuvillea kiinnostavan maksimipisteet joka kisasta..
 
cesar sanoi:
Hyundai ollut testaamassa Virossa tällä viikolla, päivä per ukko ainakin alustavasti. Jos tuo toimii NORF-testinä, niin hieman puolivillaisella valmistautumisella tuntuvat olevan liikkeellä. Voiko olla, että heikko viime vuosien menestys on jo luonut strategian, että jotain pisteitä Suomesta on hyvä, ja paukut sitten loppuvuoden kisoissa, jotka sopivat autolle paremmin? Toyotahan toki on ennakkosuosikki ja melko varmasti pytyn Suomessa vievät, jos vain auto pysyy kasassa. Toki luulisi Neuvillea kiinnostavan maksimipisteet joka kisasta..
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulevat vielä Suomeen testaamaan ennen kisaa. Hakivat sieltä kokemusta alustaan ja ainakin parin videon perusteella nopeuttakin haettiin. Kyllä siellä ollaan ihan tosissaan Suomenkin osalta :ahem:
 
AnttiL sanoi:
Kuka salapoliisi tunnistaa? :cool:

https://twitter.com/KaiTarkiainen/status/917348542712307712

DLsTlxCXcAAeZ6X.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Selvisikö tämän kuvan koordinaatit jollekin?
 
Ei tarkkoja koordinaatteja, mutta kyseessä on Pyhänpääntie, joka olisi tullut osaksi Pihlajakosken erikoiskoetta, mutta syystä tai toisesta homma ei onnistunut, olisi kuulemma ollut koko rallin paras pätkä.
 
Viimeksi muokattu:
JoneZi sanoi:
Tuohikotanen: https://www.youtube.com/watch?v=PoWSj1Cq-6Q
Klikkaa laajentaaksesi...

Tien luonteen muutokset näkyy hyvin tässä videossa, alku on todella kapeaa ja mutkaista, sitten tullaan vaikean risteyksen kautta vähäksi aikaa suoremmalle tielle kunnes käännytään Tuohikotasentielle, joka on taas todella kapeaa ja toisinaan yhtä mutkaista kuin alku. Sitten käännytään oikealle ja jatketaan melko kapealla tiellä, jossa tulee enemmän vauhtia ja kunnon loikkia. Sitten taas vasen risteys ja vauhti kasvaa entisestään, viimeinen kiihdytys mennään jo leveällä valtiontiellä.
 
AnttiL sanoi:
Ei tarkkoja koordinaatteja, mutta kyseessä on Pyhänpääntie, joka olisi tullut osaksi Pihlajakosken erikoiskoetta, mutta syystä tai toisesta homma ei onnistunut, olisi kuulemma ollut koko rallin paras pätkä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tulee mieleen, että joko joku maanomistaja harasi vastaan, tai sitten tienkäyttömaksusta ei päästy sopuun.

Jospa ensi vuonna järjestäjillä on parempi onni Pyhänpääntien suhteen ja se nähdään Pihlajakosken erikoiskokeen osana ensi vuoden Neste Rallissa.
 
tiukkaa

Mites noi lähtövälit wrc2?
Katselin, että 71 autoa ja Päijälä ykkösen ekan auton ja Vetomiesten ekan auton väli vain tunti ja 45 minuuttia. ei kauheesti viivytyksiä ainakaan saa tulla.
 
Toki nykyiset säännöt vähän ajavat eriarvoisuuteen tehdastallien ja muiden välillä, mutta ei ole tainnut olla koskaan näin vähän kovimman ryhmän autoja viivalla. B-ryhmän aikana tehdasautoja oli vähemmän kuin 12, mutta yksityiset Quattrot paikkasivat. Viime vuonnakin oli Suninen ja Østberg sekä Gorbanin Mini, nyt ei ole kuin tehdastallien kolme kuskia.

Toisaalta vastapainoksi WRC2:ssa on erinomainen kattaus ja lisänä vielä monta yksityiskuskia. R5-autot ovat näyttäviä pelejä, katsottavaa riittää pätkillä pitkään. Listalla on 19 Skoda Fabia R5-autoa, se on 26% 72 autosta. Laskin että kymmenen vuotta sitten Mitsuja oli 24% autoista, 20 vuotta sitten 18% autoista, 30 vuotta sitten taas Lancia Deltoja 20% ja 40 vuotta sitten Ford Escorteja 21%.
 
AnttiL sanoi:
Toki nykyiset säännöt vähän ajavat eriarvoisuuteen tehdastallien ja muiden välillä, mutta ei ole tainnut olla koskaan näin vähän kovimman ryhmän autoja viivalla. B-ryhmän aikana tehdasautoja oli vähemmän kuin 12, mutta yksityiset Quattrot paikkasivat. Viime vuonnakin oli Suninen ja Østberg sekä Gorbanin Mini, nyt ei ole kuin tehdastallien kolme kuskia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä havainto. Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, enkä oikein itsekään osaa päättää, kumpi on parempi tai että mitä mieltä asiasta ylipäänsä pitäisi olla. Nyt on tosiaan sen kovimman ryhmän autoja todella vähän, aivan kuten myyttisinä B-ryhmän aikoina, mutta vastapainoksi näyttävyyttä ja tasaisuutta kärjessä (jälkimmäinen toki enemmän tai vähemmän sattumaa) sitten senkin edestä. Patologisena B-ryhmän mehustelijana tekisi mieli sanoa, että näinhän sen tulee ollakin, mutta sitten taas toisaalta, A-ryhmän (osanottajamäärältään) parhaimpina vuosina 1987-1990 näitä kovimman ryhmän laitteita oli viivalla vähän laskentatavasta riippuen 40-50 kpl per vuosi. Tokikaan nämä luvut eivät ole ihan suoraan vertailukelposia keskenään, mutta yhtä kaikki: MM-sarjan ylimmän luokan kalustoa oli lukumääräisesti mukana huomattavasti enemmän, joka mahdollisesti on luettavissa lajin kannalta parempana asiana. Tästä saisi vaikka minkälaisen rallifilosofisen keskustelun aikaan, mutta se kuuluu sitten jo ihan toisen otsakkeen alle.

AnttiL sanoi:
Toisaalta vastapainoksi WRC2:ssa on erinomainen kattaus ja lisänä vielä monta yksityiskuskia. R5-autot ovat näyttäviä pelejä, katsottavaa riittää pätkillä pitkään. Listalla on 19 Skoda Fabia R5-autoa, se on 26% 72 autosta. Laskin että kymmenen vuotta sitten Mitsuja oli 24% autoista, 20 vuotta sitten 18% autoista, 30 vuotta sitten taas Lancia Deltoja 20% ja 40 vuotta sitten Ford Escorteja 21%.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hämmentävän kova on Skodillacien määrä. Tosin, iso osatekijä tässä (sen lisäksi, että kyseessä ei ole enää SM-ralli höystettynä muutamalla tehdasautolla) on varmaankin se, että pienimmät luokat sellaisina kuin ne 20, 30 tai 40 vuotta sitten tunnetiin, on käytännössä ajettu alas, joka osaltaan laskee kokonaisosallistujamäärää.

Mutta R5-autot ovat tosiaan näyttäviä laitteita ja niitä mielellään katsoo - kenelläkään tuskin on ikävä N-ryhmän Mitsuja.
 
DC sanoi:
Hyvä havainto. Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, enkä oikein itsekään osaa päättää, kumpi on parempi tai että mitä mieltä asiasta ylipäänsä pitäisi olla. Nyt on tosiaan sen kovimman ryhmän autoja todella vähän, aivan kuten myyttisinä B-ryhmän aikoina, mutta vastapainoksi näyttävyyttä ja tasaisuutta kärjessä (jälkimmäinen toki enemmän tai vähemmän sattumaa) sitten senkin edestä. Patologisena B-ryhmän mehustelijana tekisi mieli sanoa, että näinhän sen tulee ollakin, mutta sitten taas toisaalta, A-ryhmän (osanottajamäärältään) parhaimpina vuosina 1987-1990 näitä kovimman ryhmän laitteita oli viivalla vähän laskentatavasta riippuen 40-50 kpl per vuosi. Tokikaan nämä luvut eivät ole ihan suoraan vertailukelposia keskenään, mutta yhtä kaikki: MM-sarjan ylimmän luokan kalustoa oli lukumääräisesti mukana huomattavasti enemmän, joka mahdollisesti on luettavissa lajin kannalta parempana asiana. Tästä saisi vaikka minkälaisen rallifilosofisen keskustelun aikaan, mutta se kuuluu sitten jo ihan toisen otsakkeen alle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan tilanne toki nyt parempi kuin muutama vuosi takaperin, kun eräälle Löppöselle ojennettiin muutamat maaimanmestaruudet suunnilleen hopealautasella. "Tehdas"talleja oli kisassa kaksi, joista Citroen panosti sarjaan isosti ja Ford tyytyi puuhastelemaan M.Wilsonin autovuokraamon kautta.
Aiemmin kun Vatanen, Kankkunen ja Salonen ajoivat mestaruuksista(an) kilpailu oli huomattavasti tiukempaa. BDA-Eskortin saattoi periaatteessa hommata kuka vaan ja jos ranteet riitti, niin sillä saattoi kisata yleiskilpailun voitosta. B-ryhmän superautot taasen olivat sen verran hankalia ajaa, ettei joku ranskanpelle voinut noin vain tulla ja voittaa vaan auton tuomiseen ensimmäisenä ruutulipulle vaadittiin ihan oikeasti kilvanajajan kykyjä. A-ryhmän huippuvuosina tehdastalleja oli esim. 1990 Jyskälässä kuusi: Mazda, Toyota, Mitsu, Subaru, Lancia, Ford. Ja päälle vielä yksityisten A-ryhmäläiset siihen lisäksi. Noin teoriassa jopa Nasselaisella oli mahdollisuus taistella pistesijoista, kuten Tommi Galantillaan.


Mutta R5-autot ovat tosiaan näyttäviä laitteita ja niitä mielellään katsoo - kenelläkään tuskin on ikävä N-ryhmän Mitsuja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noi N-ryhmän Mitsut on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta olen ihan samaa mieltä että joutavatkin jäämään historiaan. Mutta toisaalta juuri tuolla mainitulla 90-luvulla ne eivät vielä muodostaneet liikkuvia shikaaneja WRC-kärjelle. R5:n ohella myös RGT-luokan urheiluautot vois olla ihan buenoja katsottavia. Millekään Abarthiksi brändätyille Mazda Miatoille en tosin lämpiä mut Porsche GT, BMW M, AMG Mercedes jne olis ihan kivoja vaikka kaksivetoisina kokonaisuudessa selkeesti hitaampia kuin Är Femmat.
 
Don Vito sanoi:
B-ryhmän superautot taasen olivat sen verran hankalia ajaa, ettei joku ranskanpelle voinut noin vain tulla ja voittaa vaan auton tuomiseen ensimmäisenä ruutulipulle vaadittiin ihan oikeasti kilvanajajan kykyjä.
Klikkaa laajentaaksesi...
En tiedä oliko tuo miten kieli poskessa heitetty kommentti, mutta jokseenkin yhtä mustavalkoisesti voisi heittää, että miltei heti kun Keski-Euroopassa lajikulttuuri kehittyi siihen pisteeseen, että rallin ajaminen otettiin yhtä tosissaan kuin Suomessa, alkoi mestaruuksiakin valua muille kansallisuuksille... Tämä on tietysti vahva kärjistys, mutta oletan ylläolevan lainauksenkin olevan.

Lajin evoluutio on pitänyt huolen siitä, että eri aikoina ovat erilaiset taidot/ominaisuudet korostuneet, ja siinä kohdassa, kun B-ryhmä hallitsi maailmaa, "suomalainen ralliajaja" oli ominaisuuksiltaan juuri sitä, mitä rallin MM-sarjassa menestymiseen haettiin ja vaadittiin. Esimerkkinä: siinä missä suomalaiset olivat harjoitelleet rallia tai teknisesti siihen rinnastettavaa moottoriurheilumuotoa (erityisesti jäärataa) koko ikänsä, olivat Ranskan ensimmäiset "kansainvälisesti menestyneet" rallikuljettajat (Andruet, Darniche ja muut sen ikäluokan taiturit) taustaltaan hyvin vahvasti, jolleivat jopa täysin, ratakuljettajia.

Eli yhteenvedettynä (ja millään tavoin suomalaissankareiden saavutuksia vähättelemättä): lajikulttuurin kehityskaari kussakin maassa on syytä ottaa huomioon, kun eri aikakausien saavutuksia (ja niiden mahdollista helppoutta tai vaikeutta) vertaillaan.
 
Ennen vuotta 1994 kukaan kuski ei ajanut kauden kaikkia ralleja. Tehdas valitsi rallit mihin osallistui ja niihin sopivimmat kuskit. Seitsemän parasta rallia sai laskea mukaan pisteisiin ja harvemmin kukaan kuski ajoi edes kaikki sallitut seitsemän saati sitten enemmän.

Esimerkiksi Salosen mestaruuskaudella 1985 vain Salonen, Blomqvist, Rörhl ja Vatanen ajoivat täydet seitsemän rallia. Salonen ajoi itse asiassa kaikki paitsi Norsunluurannikon, Blomqvist taas lopetti heti kun mestaruustaisto oli hävitty Jyskälässä. Vatasella oli paljon keskeytyksiä jo ennen Argentiinan-ulosajoaan, samoin kuin Röhrlillä.

Vastaavasti Kankkusen ensimmäisenä mestaruusvuonna 1986 muut maksimimäärän ajaneet kuskit olivat Alen, Salonen ja Biasion. Kuvaavaa onkin, että neljänneksi pisteissä tuli Waldegård, joka ajoi kolme rallia (ja voitti niistä kaksi).

En tiedä mitkä ovat olleet niitä pahimipia Loebin "hopealautas-kausia", mutta ainakin vuonna 2010 on kahdeksan kuskia ajanut täyden 13 rallin sarjan, siis tuplamäärä B-ryhmän vuosiin verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös