holvius sanoi:
Tämä on taas näitä mutu juttuja. Lukion oppimäärällä ja sen hyvin osaamisella ei ole mitään hyötyä pyrittäessä esim. oikkikseen ja kauppakorkeaan. Ainoa hyöty on lukiontodistus pisteillä, mutta itse kokeessa ei paljon lukion opetukset auta.
Olis pitäny muotoilla lause toisin. "Saattaa" olla hyötyä. Niin kuin sanoin, itse tein kokeita kolme ja jokaisessa tarvittiin lukion oppimäärää:
1) Lääketieteellinen (yliopisto): Ainoa osattava asia kokeeseen oli Galenos-kirja. Ja se joka on Galenokseen joutunut törmäämään elämänsä aikana, tietää varmasti että sen lukeminen edellyttää lukion fysiikan ja kemian erinomaista osaamista. Galenoksessa ei kerrata juuri mitään vanhaa. Kirja on vielläpä niin sekava ja vaikeaselkoinen, ettei sitä kannata ilman pohjatietoja yrittää lukea.
2) Farmasia (yliopisto): Erittäin suositulle Proviisori-linjalle tarvitsi lukea koko lukion kemian oppimäärä lukion kirjoista, yksi lukion fysiikan kirja ja lisäksi 600-sivuinen tiiliskivi nimeltä "ihmisen fysiologia". Tässä näkyy selvimmin hyöty lukion oppimäärän hallinnasta. Mitä sitä kertaamaan vanhoja kirjojaan, kun on juuri asiat lukiossa lukenut.
3) Insinööri (ammattikorkeakoulu): Ei pääsykoe kirjoja. Tehtävät "yllätys" kokeessa olivat yksinkertaisia lukion matemaattisia perustehtäviä.
Mutta on olemassa myös paljon kokeita, joissa lukion oppimäärä on kohtuu turha...
Hurmurisija sanoi:
En usko. Monilla alueilla maailmassa matemaattinen osaaminen on yleisesti paljon parempaa kuin Suomessa. Se tuskin on seurausta geeneistä vaan yksinkertaisesti opetuksesta. Toki sielläkin huonompia ja parempia, mutta yleinen taso on kuitenkin korkea.
Tostahan oli tutkimus samaan aikaan, kun todettiin suomalaisten olevan maailman parhaita lukijoita? Japanilaiset koululaiset olivat parhaita ja suomalaisetkin parhaimmistoa. Eivät suomalaiset paljoa jälkeen jää tässäkään. Ja tietysti opetuksen taso vaikuttaa oppilaiden tasoon, mutta haluatko siis että 'huonoja' opetetaan paremmin kunnes heidät saadaan samalla tasolle hyvien kanssa?
Matematiikka on kanssa sellainen oppiaine, jossa ne vaan-ahkerat tippuu jossain vaiheessa kelkasta. Lukioon tullessa oli kiva seurata miten joidenkin oppilaiden arvosanat tippuivat pitkässä matematiikassa yhtäkkiä viidellä numerolla ylä-asteeseen verrattuna.
No ehkä joku voi väittää sitten ettei ole olemassa eritasoista lahjakkuutta matemaattisiin aineisiin. Mutta en aio uskoa, koska se sotii niin voimakkaasti kaikkea näkemääni ja kuulemaani vastaan.