Tällä päivämäärällä formuloissa tapahtui

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä on kulunut tasan 25 vuotta siitä kun MTV3:lla nähtiin sen kanavan ikioma ensimmäinen F1-lähetys Etelä-Afrikan Grand Prixistä Kyalamin radalla. Samalla se kilpailu oli viimeinen Etelä-Afrikassa ajettu Grand Prix. Kilpailu oli samalla Sauber-tallin ensimmäinen kilpailu ja Suomen Jyrki Järvilehto eli JJ Lehto otti hienojen loppuhetkien pienten kaatosateiden ja yleisestikin ottaen vaikeuksistaan piittaamatta huippuajon myötä tallille sen ensimmäiset pisteet viidennellä tilalla.

Päivämäärä oli 14.3.1993.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä on tullut kuluneeksi tasan 40 vuotta ensimmäisestä epävirallisestakin suomalaisen ottamasta F1-voitosta kun Suomen Keijo Keke Rosberg otti ja voitti BRDC International Trophyssä 1978 Silverstonen radalla uransa ensimmäisen voiton joskin tietenkin se oli epävirallinen sellainen kun sitä ei laskettu MM-kilvan tuloksiin.

19.3.1978 sunnuntaina tämä kilpailu tosiaan ajettiin vaikka välillä myös lauantaita ja 18.3.1978 ehdoteltiin kisapäiväksi.

Kilpailu tuolla radalla oli 19.3.1978 todellista kilvanajon näytettä täynnä todella rankassa kaatosateessa jossa Kekekin oli ajaa montakin kertaa ulos radalta ja välillä näytti siltä, että kilpailu keskeytetään ja lopetetaan jo aikaisin. Itse muu viikonloppu oli ennen kaatosadetta sujunut todella rauhallisesti ja hienoissa merkeissä. Jopa kalpea kevätaurinkokaan ei haitannut tunnelmaa kilpailuviikonlopulla.

Silti aikanaan F1:n ammattilaistumisen myötä F1-tallit eivät oikein halunneet enää kilpailuun osallistua. Jo edellisenä vuonna eli 1977 BRDC International Trophy oli F1:n kiinnostuksen puutteen takia muuttunut arvoltaan vain F2-kilpailuksi jonka oli voittanut Ranskan Rene Arnoux. Arnoux toisaalta sillä voitollaan alkoi saada kiinnostusta ja nimeä brittimediassakin.

Keke Rosberg tosiaan voitti kilpailun, Brasilian Emerson Fittipaldi jäi maalissa Kekestä 1,88 sekuntia olemalla toinen ja Tony Trimmer oli kolmas. Kaikkiaan vain kaksi muuta kuljettajaa eli Brett Lunger ja Rupert Keegan ajoivat vielä jotenkin järkevästi hyvin hitaasti radalla kisan lopussa ja Hans-Joachim Stuck ei saanut edes sijoitusta maalissa kun vaarallisen hidas auto oli pitkittyneen teknisen vian takia ja lähinnä vain sadekelin hitaus ja leveä tila niin harvojen kuljettajien kilpailussa yleensäkin estivät Stuckin ulos liputtamisen mustalla lipulla pois radalta.

Suomessa tuona päivänä formuloita nähtiin Urheiluruudussakin missä F1-juttu Kekestä puhuttaessa meni muutoin oikeastaan montaa vuosien 1978-1981 Urheiluruudun formularaporttia mietittäessä muutoin ihan oikein mitä nyt ylimenevän läikkyneeksi menneessä hehkutuksessa Keken nk. Ratkaisevan Kisan Voiton Ohitusta pyöriteltiin siinä kuvamateriaalissa aika moneen kertaan ja dramatisoitiin toimittajan kerronnassa ikään kuin viimeisellä kierroksella tapahtuneeksi vaikkakin oikeasti Keken voiton varmistanut ohitus tapahtui 40 kierroksen mittaisessa kilpailussa jo sen puolivälissä.

Suomessa tosiaan hieman myös paikan päällä Englannissa olleen Arto Terosen ja Keken välisen kohun jälkeen noin Long Beachin ja Monacon välisenä aikana vuonna 1978 käytännössä muodostui sittemmin suomalaistoimittajien Keken seurannan nk. Kova Ydinryhmä joka sittemmin laajentui vielä suurin piirtein toisella kymmenelläkunnalla toimittajalla laajamittaisempaan seurantaan silloin kun Keke voitti maailmanmestaruuden vuonna 1982.

Suomessa Theodoren ja olosuhteiden merkitystä Keken voittoon ei ymmärretty ja sitten alettiinkin odottamaan aivan liian paljon ja yhtä liian nopeasti niitä voittouutisia mitä ei sittemmin tullut.

Toisaalta Keken hehkutuskin näin kaiken kaikkiaan jäi melko vähiin tai tulisi jäämään joskin Suomessa vuonna 1978 F1:n osalta yleispiirteeksi tuntui aivan lopulta jäävän enemmänkin tutkivan utelias asenne kuin mitenkään äärimmäisen vihamielinen asenne. Senkin aika toki tulisi, mutta ei vielä tuolloin.

Suomalaisen Formulataipaleen 40-vuotistoikkiin taitaa tulla seuraavaksi tämän kilpailuviikonlopun muita tunnelmia siltä vuodelta.
 

V7ville

New member
Liittynyt
21.3.2014
Viestit
2
Sebastian Vettel voitti ensimmäisen kerran Ferrarilla. Kyseessä 2015 ja Malesian GP.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä ajettiin tasan 40 vuotta sitten Länsi-Yhdysvaltain GP eli Long Beachin Grand Prix 1978.

Kilpailun voitti Carlos Reutemann, Mario Andretti oli toinen ja Patrick Depailler oli kolmas.

Ikävällä tavalla Suomen Keijo Keke Rosberg ei päässyt kilpailuun mukaan koska karsiutui katkeran niukasti taisteltuaan Rolf Stommelenin kanssa Long Beachin Esikarsinnassa jatkoon pääsystä itse aika-ajoihin. Tosin siinäkin Rosberg olisi voinut karsiutua koska autojen vauhtierot Theodore-tallilla olivat erittäin suuria muihin talleihin nähden vaikka eihän se aivan surkein enää ollut tuossakaan vaiheessa kautta 1978. Etenkin kun Rosberg oli saanut haluamansa uudistukset autoon läpi.

Suomessa ihmeteltiin toki Rosbergin karsiutumista, mutta silti suurin osa tuntui uskovan Rosbergiin vielä tässä vaiheessa ja odottavan Yleisradion perinteistä TV-kisaa eli Monacoa jossa Rosbergin oletettiin saavan viimeistään autostaan ja itsestään tuon ajan uskomuksissa kaiken irti ja olevan mukana kilpailussa siellä ja ajavan menestyksestä.

Tässä vaiheessa Rosbergin sopimus Kojima-tallin kanssa taisi peruuntua lopullisesti kun talli ei millään tavalla tuntunut enää olevan valmis sittenkään tulevan MM-Sarjaan 1978 ja Japanin Grand Prix Fujista oli aivan lopullisen peruuntumisensa alla tapahtuma-aikaan mikäli sitä ei olisi sitten vielä saatu siirrettyä lokakuulle kuten ei saatukaan.

- Tämä kilpailu tosiaan piti sisällään Esikarsinnan joka tietääkseni ajettiin perjantaina ihan osana muuta kilpailuviikonloppua, tietenkin varhain aamulla FISA:n tallien ehdottaman torstain sijaan

- Esikarsinta järjestettiin FOCA:n toimesta ja erikoisesti siihen joutuivat kaikki joko FISA:n piiriin kuuluvat tai siihen kuulumattomat tallit, pientallit ja yksityistallit ja vain isot FISA:n järjestäjätallit pääsivät suoraan Virallisiin Harjoituksiin

- Derek Daly ajoi uransa ensimmäisen varsinaisen kisayrityksen juuri tässä kilpailuviikonlopussa vaikka Heskethillä oli alun perin tarkoitus lähettää Divina Galica kisaan

- Esikarsinnasta päästettiin neljä autoa Virallisiin Harjiotuksiin kahdeksan auton joukosta ja ruudukon kooksi päätettiin 22 autoa itse kisaa varten vaikka välillä vaadittiin myös 24 autoa mikä monien mielestä olisi ollut järkevää

- Esikarsinnassa Riccardo Patrese oli suorastaan murskaava nopeustahdiltaan, mutta jossain määrin yllättävää oli Arturo Merzarion ja Brett Lungerin pääsyt jatkoon ja lopuksi vain Keke Rosbergilla tai Rolf Stommelenilla oli mahdollisuudet viimeiseen ajopaikkaan itse Viralliseen Harjoitukseen jonka sitten Stommelen vei omalla viimeisellä kierroksellaan ja Rosbergilla alkoi Dalyn, Hector Rebaquen ja Danny Ongaisin kanssa aikainen viikonloppu ja valmistautuminen kohti tärkeää Monacon Grand Prixiä ja Suomen formulakatsojien osalta tärkeää Yleisradion TV-kisaa

- Tässä vaiheessa alkoivat Suomessa Keke Rosbergin erikoisen tuntuiset sanailut Puurenkaista.

- Ferrarin autot ja etenkin Michelinin renkaat loistivat Long Beachin radalla

- Carlos Reutemann ajoi paalupaikalle, mutta myös tallikaveri Gilles Villeneuve, Brabhamin Niki Lauda ja John Watson ja Lotuksen Mario Andretti ja Ronnie Peterson olisivat voineet melko helposti ajaa paalupaikalle

- James Hunt sen sijaan kehui paljon itseään ennen nopeaa kierrostaan ja uskoi olevansa paalupaikalla, mutta oli järkyttynyt kun tulostaululla hän oli ollut seitsemäs ja sekunnin Reutemannia jäljessä ja Hunt kieltäytyi järkytyksensä takia tulemasta Teddy Mayerin kutsumaan palaveriin missä tuloksia olisi pitänyt käydä läpi kisaa varten

- Huntin erikoisuudet eivät toki olleet siihen astikaan olleet enää niin kovin järkyttäviä, mutta jossain määrin kuitenkin Huntilla alkoi esiintyä kovia paineita ja tavallista pinnallisempaa ja rajumpaa alkoholinkulutusta kisojen ulkopuolella mitä ei ollut näkynyt sitten mestaruutaistelun 1976 McLarenilla ja mm. ennen viikonloppua hän oli pitänyt melkoiset pirskeet Long Beachissa. Hulivilimeno jatkui sitten huomattavasti vakavampana Monacossa jolloin Ferrari-neuvottelut menivät sivu suun.

- Jean Pierre-Jabouille Renaultilla piti sijalukuaan 13 täytenä ihmeenä Virallisen Harjoituksen jälkeen koska ennen ratkaisevaa kierrostaan hän oli selvästi karsintarajan tuntumassa ja usein jo kilpailusta ulkona reilusti Renaultin hirvittävän turboviiveen takia

- Hans-Joachim Stuck ja Didier Pironi karsiutuivat jatkuvien kolarien takia kilpailusta

- Didier Pironi pääsi kuitenkin kilpailuun Reservikuljettajan asemansa myötä koska Hans-Joachim Stuckin autoa ei mitenkään ehditty korjata edes jotenkin kisaan ja Rupert Keegan joutui luovuttamaan oman autonsa Vittorio Brambillalle läpi viikonlopun jatkuneiden kolareiden takia

- Tässä Long Beachin kilpailussa aloitettiin ensi kertaa erillisillä lähtöalueella ja maalialueilla minkä johdosta kilpailumittaan tuli puolikas kierros lisää kuin mitä aiemmin oli ollut

- Lämpötila Long Beachissa oli melkoisen leppeä kevätsääksi kaupunkiin ja se oli vain 17 astetta korkeimmillaankin.
- Lämpötila aiheutti ongelmia Goodyearin renkaille siinä missä niitä taas ei tullut Michelinin renkaille

- Molemmat Brabhamit ottivat itse kisassa hyvät lähdöt, mutta tila loppui kesken ja Gilles Villeneuve siirtyi urallaan ensi kerran johtoon

- Villeneuve tuntui ratojen valtiaalta kilpailussa keskeytti ohitettavan kuljettajan eli Clay Regazzonin sijoittumisen virhearvioimisen takia jolloin auto ensin Regazzoniin osuttuaan kevyesti osui nokka edellä maahan kimmoten siitä kuitenkin erittäin rajusti päin ratamuuria onneksi kuitenkin auton lujemman takaosan ottaessa vastaan sen varsinaisen törmäyksen jolloin Villeneuven ei käynyt kuinkaan.

Mikäli ratavauhdit olisivat olleet kovempia niin Villeneuve olisi menehtynyt jo tuolloin vaikkakin Zolderissa 1982 Villeneuven kuolonkolarissa nokka osui jo heti ensimmäisellä kerralla paljon kovemmin rataan ja siitä sitten tehden karmeita osumasarjoja ja heittäen tietenkin Villeneuven istuimineen ulos koko autosta joten Long Beachin kolarissa 1978 oli siten tilanteen rajuudesta huolimatta hyvät mahdollisuudet selvitä varmasti ainakin hengissä, mutta ei niinkään välttämättömän varmasti ilman vammoja vaikka tuuri ilman muuta oli Gillesillä mukana

- Alan Jones nousi tässä kilpailussa hyvään asemaan olemaan jopa kilpailun yllättäjä, mutta etusiiven taipuminen ajoa haittaavasti liian rajun kanttarin ylityksen takia ja polttoaineen paineistuksen pettäminen kesken matkan aiheutti sytytysvaurion ja lopulta sijoitus oli vasta seitsemäs maalissa

- Emerson Fittipaldi ajoi tässä kilpailussa uskomattoman hyvää ja ainakin selvää pistevauhtitason kisaa, mutta rengasrikko ja umpisurkea, kierroksen verran varikolla kestänyt renkaanvaihto vei häneltä pisteet joskin oli kahdeksas maalissa päivänä jolloin jopa palkintosijoitus ellei jopa voitto paremmalla lähtöruudulla olisi tullut kyseeseen.

- Carlos Reutemann voitti kilpailun, Mario Andretti oli toinen, Patrick Depailler oli kolmas nyt jo äärimmäisen paljon jopa Monacoa ennakoidenkin loistavalla tavalla jolloin ranskalaisen uskottiin jopa tuossa vaiheessa voittavan Monacon, Ronnie Peterson oli neljäs, Jacques Laffite oli viides ja päivän nimi lopulta Fittipaldin ja Jonesin vaikeuksien jälkeen oli Riccardo Patrese ottaen kuutospaikallaan viimeisen pisteen

- Laffite ajoi muuten tässä kilpailussa ihan hyvin mitä nyt nuoren Patrick Tambayn kolarointi pois kisasta ei ollut kovin järkevä veto, mutta herrasmiehenä Laffite voitti kaikkien kunnioituksen anteeksi pyytämällä

- Kaikki muut tuntuivat hyväksyvän Laffiten pahoittelut ja tilanteen paitsi Teddy Mayer jolle tuntui räyhääminen kolaritilanteesta olevan tärkeämpää kuin se kelle räyhääminen olisi ehkä kuulunut tilanteessa eli Patrick Tambaylle jos oikein välttämättä hänellekään koska jopa Tambayn mielestä kolari oli melkein satavarmasti vain kilpa-autoilutilanne ja viimeistään se oli sitä ainakin kaikille ulkopuolisille tarkkailijoille ja silminnäkijöille vaikka Laffite olisi voinut tietenkin ehkä ihan oikeasti malttaa mielensä kierroksen tai pari ennen sopivaa kunnollista ohitusta vielä siinä vaiheessa kisaa

- Carlos Reutemannilla oli melkein virheetön kisa paitsi kierroksella 65 hän ajautui ulos kilpailussa menettäen viisi sekuntia ja päästen silti jatkamaan matkaa

- Niki Lauda ja John Watson menettivät kisansa keskeytyksiin. Lauda oli kuullut vajaat pari kierrosta häiritsevän kovaa pirisevää ääntä läpi jopa moottorin oman äänen, kääntänyt tien sivun ja sammuttanut auton jolloin kuuluikin sihisevä ääni ja pieni paukahdus auton ollessa pysähdyksissä jolloin todellinen syy keskeytykselle oli ollut auton sytytyksen ja sähkölaitteen virtapiirin ylikuumentuminen autossa

- Myös Riccardo Patrese olisi saattanut olla kilpailussa ellei hän olisi joutunut käymään vannekorjauksessa yhdessä ripustuksen hiusmurtuman kanssa varikolla jonka yhteydessä Patrese otti myös renkaanvaihdon ja näin pitkä varikkokäynti johtui seinäosumasta jonka onneksi kuljettaja aavisti ja mennä varikolle sen sijaan, että olisi vain jatkanut ajamista.

- Patrick Tambay ajoi myös hyvän kisan. Scheckter sulki töykeästi oven ohitukseen Tambaylta jolloin autojen osuessa Scheckter joutui keskeyttämään takaripustukset ja jousitukset vääntyneinä ja Tambay joutui ajamaan varikolle ripustus osin vääntyneenä, käytännössä kitkutellen kolmella pyörällä radalla ennen pääsyä varikolle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä on kulunut Jim Clarkin traagisesta menehtymisestä Hockenheimin radalla tasan 50 vuotta kun Jim Clark poistui keskuudestamme 7.4.1968. Englannissa ja Skotlannissa ainakin erittäin vanhojen moottoriurheilun nk. Kävelevien Tietosanakirjojen tai sellaiseksi kehittyneiden, tuolloin erittäin nuorten sellaisten keskuudessa tuo päivä tosiaan on erittäin muisteltu aina näihin päiviin asti, traaginen ja omalla tavallaan omana aikanaan se herätti paljon keskustelua Suomessakin kuin nk. Fangion Valtaistuimen Perijä yllättäen menehtyi.

Vielä nykyäänkään aivan täysin tarkkaa syytä kolariin hieman Ayrton Sennan Imolan 1994 onnettomuuden tapaan ei tiedetä joskin tyhjentyvä takarengas lienee ollut todennäköisin selitys kuolemaan johtaneelle onnettomuudelle Clarkin tapauksessa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä ajettiin Monacon Grand Prix 1978 tasan 40 vuotta sitten 7.5.1978.

Kilpailun tosiaan voitti Patrick Depailler, Niki Lauda oli toinen ja Jody Scheckter oli kolmas.

Kilpailusta laitan tähän jälleen joitakin muistoja ranskalaisin viivoin eriteltynä ja näillä näkymin eräiden nimeltä mainitsemattomien henkilöiden toimesta ja vahvasta kehoituksesta tällä kertaa vähemmän rönsyilevämmin ainakin toivottavasti ja Suomalaisen Formulataipaleen 40 Vuotis-toikkiin laitan sitten jostakin tätä kisamuistelua tuoreemmasta muistelusta sitten lähipäivinä tai lähiviikkoina jaksamisen ja voinnin mukaan:

- Tämä kilpailu televisioitiin tosiaan Suomeen TV2:lla näkyväksi ja tässä kilpailussa saattoi selostajana mahdollisesti ehkä sittenkin Juha Jokisen sijaan vuoden 1979 Monacon kisan tapaan olla Jorma Pulkkinen

- Tässä kilpailussa on viime aikojen muistikuvissani 40 vuoden tai melkein 40 vuoden takaa kummitellut mahdollinen Suomen F1:n TV-historian ensimmäinen kommentaattori joka ei olisi niinkään ollut kilpailussa mukana ollut toinen selostaja/kommentaattori tyyliin Matti Lammi, Jorma Pulkkinen tai Juha Jokinen Kannaksen Sepon selostusaikoina ja hän ei olisi ollut edes Juha Varjosaari vaan Juhani 'Jussi' Kynsilehto joka olisi kommentoinut Monacon kisoja noin aikavälillä 1978-1980 olleessa yksittäisessä Monacon TV2:n kisassa

- Keke Rosberg oli Esikarsinnassa Monacossa ajaen toki nopeimmaksi Esikarsinnastakin karsiutuneiden joukossa, mutta jatkossa hän ei ollut ajoittain erittäin hurjasta ajamisesta huolimatta Aika-ajon karsintaa ajatellen ja toinen Rosbergin itsensä lisäksi erittäin potentiaalinen jatkoon menijä eli Derek Daly oli ajamassa suurin piirtein Rosbergin tai jopa Arrows-kuskien Rolf Stommelenin tai Riccardo Patresen vauhtia ajallisesti ennen järkyttävän hurjaa kolariaan josta Daly selvisi lähinnä olankohautuksella muiden kauhistellessa kolaria

- Renaultin Jean-Pierre Jabouille ja Alan Jones Williamsilla olisivat kuuluneet Esikarsintaan, mutta kiitos Monacon kisajärjestäjien ACM:n ja Saudian Rainierin mielistelyn johdosta näin piikikkäästi sanottuna molemmat pääsivätkin vähemmän yllättäen suoraan Monacon Aika-ajon karsintaan

- Aika-ajon karsinnan nopein oli tietenkin jälleen Carlos Reutemann ja Rolf Stommelen mursi kylkiluunsa Aika-ajon karsinnassa ajaen toki sunnuntain kisassa, mutta lopulta luovutti ajon kesken kisassa jatkuvien muitakin kylkiluita vaivanneiden kipujen takia

- Reservikuljettajat Jochen Mass ja Clay Regazzoni olisivat päässeet karsiutumisestaan huolimatta kisaan ellei Massin auto olisi ollut täysin korjauskyvytön vielä sunnuntainakin ja Regazzoni vuorostaan sai autonsa korjatuksi vain romuttaaksen sen sitten Warm-Upissa ja Warm-Upin kolarista ei enää autoa korjattu kisaan

- Ymmärtääkseni juurikin näiden vuosien kisoissa eli Monacon Grand Prixeissä 1978-1980 Keke Rosbergia olisi ensimmäisen kerran koskaan kysytty kommentoimaan F1-kilpailua Yleisradion TV-lähetyksiin, mutta Keke ei ollut tavoitettavissa ja juuri tämän syyn takia joinakin näistä vuosista ainakin muistaakseni edelleen hyvin hatarasti kummittelevan 40 vuoden tai melkein 40 vuoden takaisen muistoni mukaan sitten olisi tullut joko Lammin Matti tai Kynsilehdon Jussi selostamoon joko Pulkkisen Jorman tai Jokisen Juhan avuksi ja Kekehän kommentoi lopulta Yleisradion kisoista puhuttaessa yleensäkin vasta jo uransa lopetettuaan vuonna 1987 juurikin TV2:n televisioimassa Monacon kilpailussa yhdessä Matti Kyllösen kanssa

- Alan Jones ajoi lupaavaa kisaa ja oli keskeyttää jo kierroksella 13 kun vaihdelaatikon öljyt valuivat ulos autosta ja hän liukastui omasta vaihdelaatikon öljylätäköstä ja Jacky Ickx ajoi Lamberto Leonin maksurahojen loputtua tuolloisella olettamuksella ainakin tilapäisesti ja ajoi myös vakuuttavasti jopa sijan 11 paremmalla puolella Monacon radan asiantuntijan tarkkuudella ennen Ensignin jarrujen väsymistä ja ennen pitkää tapahtunutta pettämistä

- Usea kilpailija kuten Ronnie Peterson, Mario Andretti, Niki Lauda, Gilles Villeneuve ja Patrick Tambay tuntuivat olevan vauhdissa, mutta joko keskeyttivät tai joutuivat muihin vaikeuksiin mikä sitten toimi kisayllättäjien Riccardo Patresen ja Didier Pironin eduksi

- Päivän eniten virheisiin ja yksittäisiin ulosajoihin ilman keskeytystä sortunut kuljettaja tuntui olevan John Watson huomattavan pitkästä ja jopa voittoon riittävän tuntuisesta kärkiajosta huolimatta ja Päivän Kuljettaja oli monien mielestä virheettömän ajon ja ensimmäisen Tyrrell-tallin voiton sitten Ruotsin Anderstorpin kilpailun 1976 ottanut Patrick Depailler jonka voitto oli yleisölle mieleen kuten myös miehelle itselleen
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä ajettiin Belgian Grand Prix 1978 Zolderin radalla tasan 40 vuotta sitten 21.5.1978.

Mario Andretti voitti, Ronnie Peterson oli toinen ja Carlos Reutemann oli kolmas.

Laitan tähän myös muutaman pienemmän muistelun jälleen ranskalaisin viivoin eriteltynä ja Suomalaisen Formulataipaleen 40-Vuotistoikissa jatkan sitten jostakin muusta nk. Keken Huonompien Aikojen kisasta muistelua aikaväliltä 1979-1981 ja siihen yritän löytää jonkun erikoisemman tapahtuman mistä puhua koska niitäkin tosiaan Kekelle sattui noina vuosina.

Nyt kuitenkin Zolderin 1978 muisteluun kaikessa lyhyydessään koska tässä kisassa ei oikeastaan hieman tuon ajan Jaraman kisojen tapaan yleensä tapahtunut paljoakaan:

- Patrick Depaillerin sanottiin voittavan tämän kilpailun, mutta silti useimmiten ehdolla voittamaan ennakoissa olivat Carlos Reutemann, Mario Andretti tai Niki Lauda

- Gilles Villeneuve ajoi tässä kisassa uransa ensimmäiset Ferrarin pisteet ja olisi menestynyt ehkä paremminkin ilman rengasrikkoa ja Bruno Giacomelli sai ensi kerran ajaa kolmatta McLarenia sopimuksensa mukaan kun muutoin Giacomelli ajoi testiajoja tallille ja Bruno Giacomelli loukkaantui kilpailuviikonlopun aikana kolaroituaan Jochen Massin kanssa ja sai siitä hyvästä itselleen kipeän nilkan ja ranteen, mutta urheasti hän ajoi kivuista huolimatta ja oli kilpailussa huomiota herättävästi jo kahdeksas ja samoin poissa olleista kuljettajista oli loukkaantunut Patrick Tambay joskin eri tavalla kun hänen jalkojensa kemialliset palovammakivut ja ihonsiirtoleikkaus Paun F2-kisan auton palosammuttimen laukeamisen takia estivät oikeastaan minkäänlaisen järkevän aikakierroksen yrittämistäkään jolloin Giacomelli sai osallistua McLarenilla hänen sijaansa

- Tässä kilpailuviikonlopussa dramaattisinta tuntui oikeastaan olevan FISA:n ja FOCA:n kiistely nimenomaan Virallisiin Harjoituksiin muutoin päästettävistä kuljettajista kun tässä kilpailussa FOCA runnoi Alan Jonesin, FISA:aa miellyttäkseen ja muita omia tarkoituksiaan jouduttaakseen edes jossakin yksittäisessä asiassa Jean-Pierre Jabouillen, Riccardo Patresen ja Derek Dalyn läpi Viralliseen Harjoituksiin ilman Esikarsintaa ja varsinkin Dalyn pääsemisestä Keke Rosberg valitti selvästi mikä vihoitti välejä FOCA:n pomoihin aina Bernietä myöten ja Bernie esti Patrick Neven ja Bernard de Dryverin pääsyt jopa koko kilpailuviikonloppuun huolimatta jo FISA:n myöntämistä osallistumisluvasta

- Keke Rosberg harmittavasti karsiutui vaikka monella edessä olleilla ajajilla Virallisessa Harjoituksessa oli ongelmia jotka olisivat voineet auttaa suomalaista

- Tässä kilpailussa kolme entistä maailmanmestaria eli James Hunt, Niki Lauda ja Emerson Fittipaldi kolaroivat ja keskeyttivät saman tien aloituskierroksella ja muistaakseni ihan ykkösmutkaan asti jäivät, mutta eivät aivan omaa syytään koska koko valtavaa keskikastia ja entisiä mestareita koskenut joukkokolari jossa vain ihme esti muitakin keskeyttämästä niin johtui Carlos Reutemannin auton vaihteen päälle menemättömyydestä startista ja siitä johtuneesta hitaudesta väistää nopeampiaan radalla

- Tämä kilpailu tylsyydessään aloitti Suomessa Urheiluruudun nk. Lotusruudun kisojen sarjan josta televisionkatsojat muistivat tai ovat muistaneet 40 vuoden ajalta tuon ajan F1-kisoista puhuttaessa oikeastaan aina vain Lotus-autojen maaliintulon järjestyksen Andretti-Peterson ja hyvin harvoin sitten myös Peterson-Andretti (Pena Salmi tosin tapasi jostain kumman syystä Ilmo Lounasheimon tapaan lausua Andrettin nimen usein Andreottina jos hän oli lukemassa tuolloin Urheiluruudun ankkurina tai toimitetun jutun tekijänä.:dunno:)
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä onkin kulunut 40 vuotta Espanjan Grand Prixistä 1978 joka ajettiin 4.6.1978 Jaraman radalla.

Kilpailun voitti jälleen Mario Andretti, toinen oli Ronnie Peterson ja kolmas oli Jacques Laffite.

Kilpailu oli monessa mielessä tylsä kun melkein kukaan ei kyennyt ohittamaan kisassa oikein ketään.

Pois lukien tietenkin uskomattoman hienon kisan ajanut, mutta pisteittä jäänyt Vittorio Brambilla seiskapaikallaan umpihuonolla tai ainakin hyvin pian tämän jälkeen lopullisesti umpihuonolla Surteesin autolla.

Hän kyllä ohitteli kisapäivänä niin paljon autoja kun vain ehti aika mahdottomistakin paikoista päivänä jolloin muut eivät siihen kyenneet tai luottivat varikkopysähdyksiin.

Jaraman radan osalta yksi ongelma monen lukemattoman joukossa oli tietenkin radan yllättävä tasaisuus ja myös hyvin monet hitaat ja kapeat mutkat jotka rajoittivat ohituspaikkojen mahdollisuudet melko vähiin.

Tilanne joka radan suhteen ohitusten vaikeudesta puhuttaessa oli alkanut vuonna 1974 tai 1976 hieman kunkin muistelun mukaan niin paheni viimeistään tästä vuoden 1978 kilpailusta eteenpäin todella pahaksi aina kisan historian loppuun asti.

Tässä pari lyhyttä muistelua ranskalaisin viivoin:

- Keke Rosberg oli valitettavasti ainoa Esikarsiutunut sessiossa jonka pitämisessä ei melkein ollut mitään järkeä kun muun muassa Heskethin, Martinin ja Interscopen yksityistallin autoa ajanut Danny Ongais olivat jääneet pois koko kilpailuviikonlopulta ja ainoa syy sen ajamiselle tuntui olevan vain Espanjan Autoliiton edustajien typerässä itsepäisyydessä jonka vastenmielisyyden suomalainen kuljettaja oli selväksi tehnyt, mutta hänen vastalauseistaan ei ollut piitattu huolimatta toki myös muutamien muidenkin kuljettajien vastalauseista

- Tämä kilpailu kaikessa tylsyydessään kisan alun uskomattoman nopeaa (Aikakauteen ja vuoteen 1978 nähden.) liikennevalojen vaihtumista punaisesta vihreäksi ja monelle kuljettajalle tulleita rengasongelmia huomioimatta kilpaili tuon vuoden tylsimmän kisan tittelistä ainakin Zolderin kanssa ja tietenkin Yleisradion Urheiluruudun kutsuminen nk. Lotusruuduksi Suomessa jatkui.:D
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä on tullut kuluneeksi 40 vuotta Ranskan Grand Prixistä 1978.

Kilpailu ajettiin Paul Ricardin radalla 2.7.1978 ja jälleen kerran sen voitti Mario Andretti Lotuksella, Ronnie Peterson oli tuttuun tapaan toinen, mutta James Hunt ajoi kolmanneksi ja se oli viimeinen kerta kun James Hunt yleensäkin pääsi F1:ssä palkinnoille ja hyvin murheellisen ennenaikaisella tavalla myöskin edes pisteille vaikka pisteajoon Huntilla tuntui olevan edellytyksiä parhaimmillaan jopa täysin kilpailukyvyttömällä Wolfin ajokilla vuotta myöhemmin vuonna 1979.

Brabhamilla vuorostaan Niki Laudan tulokset Ruotsista puhuttaessa päätetiin pitää voimassa vaikka jatkovalitukset toki olivat mahdollisia tarpeen mukaan aina vuoden 1978 loppuun asti. Myös Urheiluruudun kutsuminen nk. Lotusruuduksi Suomessa jatkui.

Kesällä 1978 Keijo Keke Rosberg alkoi suurin piirtein tämän kilpailun aikoihin ja vähän siitä eteenpäin esiintyä Urheiluruudussa jotenkin ja jopa TV-Uutisissakin jossa joskus näytettiin joko Keken kasvokuvaa tai sitten pysäytyskuvaa hänen sen hetkisen tallinsa autosta ja Mario Andrettista tai Ronnie Petersonista Lotuksessa jolla he eivät Kekestä ohi päässeet kun suomalainen itsepäisesti piti itsensä samalla kierroksella heidän kanssaan tai sitten ainakin oli useita muita takarivin kilpailijoita vähemmän kierroksia sarjan kärkinimiä jäljessä.

Seuraavia muita asioita muistelen tästä kilpailuviikonlopusta lyhyesti ranskalaisin viivoin seuraavaksi:

- Esikarsintaa ei Paul Ricardissa pidetty vaikka sellainen olisi haluttu järjestää pitkälti siitä syystä, että varikkoalue oli Paul Ricardin radalla riittävän laaja takaamaan tilat kaikille talleille

- Keke Rosberg aloitti päivän viimeisestä ruudusta ja ajeli aika lailla ongelmien riivaamana viimeisten joukossa, mutta ohitti myös ensi kertaa tiettävästi urallaan Ferrarit vaikkakin nekin ohitukset johtuivat Michelinin renkaiden uskomattomista kulumisista Ferrarin auton alla ja siitä seuranneista suunnittelemattomistakin varikkokäynneistä joita muistaakseni tuli kaksikin kappaletta ja yhteensä Gilles Villeneuve ja Carlos Reutemann olisivat käyneet siis kolme kertaa mieheen ja sitä kohti eli yhteensä kuusi pysähdystä kahta autoa kohti ja Keke oli siten kilpailussa lopulta 16:sta ja kolmanneksi viimeinen

- Tässä kilpailussa mukana oli ensimmäisen ja ainoan kerran ainakin näillä näkymin lajin historiassa turvallisuustehtävissä nk. Safety Formula eli Turva-auton virkaa toimittava Formula 1-auto joka oli yksinkertaisesti Jackie Stewartin ajama Renaultin edellisvuoden eli vuoden 1977 automalli johon oli tietenkin turvalaitteiden ohella kiinnitetty kamera myös PR-kuvausta varten kisan lämmittelykierroksella vaikka toki kilpailussa oli mukana se varsinainen Järjestysauto Turva-auton edeltäjän edeltäjänä ja Ruotsin kilpailusta eteenpäin koeajalla ollut Medical Car jonka mukana tietenkin oli Sid Watkins

- Kilpailussa oli verraten vähän keskeyttäneitä 1970-luvun F1-kisaksi tai siltä ainakin tuntui ja ohi ei tuntunut pääsevän vaikka kuinka yritti joskin Jaraman kaltaista painajaista ei Paul Ricardista saanut huonoimmillaankaan
 

ettelbruck

Well-known member
Liittynyt
30.7.2000
Viestit
11030
Sijainti
Vantaa/Riihimäki/Ettelbruck
Tänään 24v Hungaroringin F1-kisasta, joka on:

-ainoa F1-kisa, jonka olen ollut katsomassa
-viimeisin F1-kisa, jossa ei ole ollut suomalaista kuskia


edit.... oonhan mä tota näemmä ennenkin käynyt manailemassa.... Mut kun aiheesta tuli uuden työkaverin kanssa hiljattain puhetta niin pyöri mielessä
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä onkin kulunut 40 vuotta Hollannin Grand Prixistä 1978. Se ajettiin 27.8.1978. Kyseinen kilpailu oli Mario Andrettin ja Ronnie Petersonin kaksoisvoitto ja Niki Lauda oli kolmas osin siitä syystä, että Jacques Laffite Ligierillä ja Ferrarin miehet eli Carlos Reutemann ja Gilles Villeneuve menettivät lupaavan voittopotentiaalinsa kilpailussa tulleisiin vaikeuksiin.

Laitan kilpailusta muistoja seuraavaksi ranskalaisin viivoin:

- Tähän kilpailuun tullessa oli ajettu Goodyearin ja Michelinin toivomuksesta näiden valmistajien renkaita varten FOCA:n ja FISA:n tallien Suurtesti minkä johdosta ainakin ratakokemusta ja testiä oli kaikille kuljettajille joiden kalustot vain kestivät

- B&S Fabrications-yksityistalli aikoi ajattaa Michael Bleekemolenia tässä kilpailussa, mutta kun Esikarsinta aiottiin järjestää niin Bleekemolen itse perui kilpailijalupansa ja onnistui taivuttelemaan tuomarit myöntämään kilpailijaluvan ATS-talliin jonne hän vei myös B&S Fabricationsilta säästyneet maksurahat ja tämä oli tärkeää alustavasti koska Bleekemolen tuli ajamaan FOCA:n tallin jäsenenä jolloin Esikarsintaan ei tarvitsisi osallistua ja kaikki olisi Virallisen Harjoituksen tilanteista kiinni

- Tässä kilpailussa Esikarsinta pidettiin ainakin tiettävästi osana viikonloppua varhain perjantaina aamulla sen sijaan, että se olisi pidetty FISA:n tallien vaatimuksesta erillisenä osana jo aiemmin mainittua FISA:n ja FOCA:n Suurtestiä

- Bruno Giacomelli palasi jälleen ajamaan puolisäännöllisenä McLarenin kolmantena kuljettajana ajojaan

- Esikarsinnassa rannalle jäivät Rolf Stommelen, Harald Ertl ja Danny Ongais joka tuntui yllättävän kaikki paluullaan jonka sanottiin tulleen kuin tyhjästä kun rahaa yllättäen löytyikin ajopaikkaan

- Virallinen Harjoitus oli Lotuksen heiniä, Alan Jones olisi saattanut ajaa paremmin ennen kolariaan joka vei hänet lopulta ruutuun 11 ja oli varsin kova kun jopa kuuden parhaan joukkoon tuntui olevan asiaa ennen kolaria ja Nelson Piquet alun perin olisi ollut viimeinen mukaan pääsevä kuljettaja ja Derek Daly löysi kun löysikin tarpeeksi rahaa ajaakseen loppukauden Ensignilla ja ICI Dalyn sponsorina tulisi varmistamaan sen, että mahdollisen maksukuljettajien maksukisan tullessa se olisi kattanut loppukaudesta 1978 Dalyn ajokulut mitä pidettiin hienona joskin tuohon aikaan melko poikkeuksellisena asiana kun yleensä vähänkin kovemmat nimisponsorit eivät yleensä taanneet ajopaikkoja noin vain aina edes kokeneillekaan nimikuljettajille tai maksukuljettajille vaan antoivat maksukilpailun ja isoimman setelitukun puhua puolestaan

- Keke Rosberg pääsi mukaan vaikka tiukkaa teki ja vielä tiukempaa teki Arturo Merzariolla: Hänellä oli sama aika kun Nelson Piquetillä, mutta hitaampi toiseksi nopein aika ja joutui alustavasti syrjään kisasta

- Michael Bleekemolenin ja ATS:n ainakin tilapäisen tallikaverin Jochen Massin viikonloppu oli kamala kun ATS:n uusi Lotus-pohjainen kopiomalli D1-automalli oli vasta juuri ja juuri saatu valmiiksi ja Bleekemolen ei saanut edes ajaa sillä kun taas Mass sai joskin ongelmien takia HSG1-automalli sai syyt niskoilleen pääosin karsiutumisesta ja tilannetta ei tehnyt helpommaksi Günther Schmidtin räyhääminen viikonloppuna joka ei toki epätavallista ollut tai oikeammin se alkoi juuri tuolloin kerätä kuuluisaa mainetta:eek:

- Rupert Keeganin epäonni jatkui ja hänen kätensä loukkaantuminen tarkoitti Warm-Upissa vetäytymistä kilpailusta jolloin Reservikuljettaja Arturo Merzario sai osallistua kisaan

- Lähtö tapahtui tällä kertaa liikennevaloin vaikkakin valot menivät päälle aivan liian nopeasti ja tuolloin hädin tuskin kaikki autot edes olivat lähtöruuduissaan

- Jacques Laffite tuntui terävimmältä menemään kärkeen vaikkakin Warm-Upin moottorivika pakotti ranskalaisen täysin testaamattomaan Ligierin vara-autoon itse kisaa varten

- Valitettavasti Tarzan-kaarteeseen tullessa ahdasta oli ja romua tuli kun Hans-Joachim Stuckin alun perin käynnistämä ketjukolariruletti tuotti rosvosektorin Didier Pironille ja Riccardo Patreselle keskeytyksen muodossa ja Derek Daly joutui siitä kaikesta johtuen myöskin varikolle ja ennen pitkää keskeyttämäänkin kun vetoakseli ja vaihdelaatikko vaurioituivat kolarissa liikaa

- Keskeytykset olivat tuoda toki hyvän nousun ohella muutenkin lupaavan ajan Suomen Keijo Rosbergille, mutta valitettavasti ulkoilu alkupuolella kisaa toi ikävästi hiekkaa renkaisiin ja kun suomalainen oli lisäksi osunut muutaman kerran muutenkin pettävän pieneltä näyttäviin hiekkamääriin radalla toisten autojen ulkoilujen radalletuomina niin siihen mennessä jo muutenkin auton kulunut ja vaurioitunut kaasutinlaippa alkoi jäähdyttimen lisäksi suorastaan uida hiekassa ja kun kerran kaasutinlaippa naksahti kerta kaikkiaan liian kovaa muutaman pienemmän varoitusnaksahduksen jälkeen niin ulos mentiin siitä vauhdilla ja suomalaisen kisa oli murheellisesti ohi:frown:

- Toisaalta ainoa keino suomalaiselle välttää keskeytys olisi ollut tuoda auto tehoputsaukseen varikolle, mutta siinäkin kisa olisi mennyt pilalle kun todennäköisesti kaasutinlaippa olisi pitänyt vaihtaa laippaosan lisäksi pahimmillaan ehkä jopa ihan koko laitetta myöten ja mikäli siihen ei olisi kyetty kesken kisan niin sitten tietenkin olisi pitänyt ajaa paljon hiljempaa mistä ei tietenkään sunnuntain kisassa olisi ollut paljon järkeä ja jäähdyttimeenkin olisi aina voinut jäädä hiekkaa mikä olisi voinut aiheuttaa vaikka moottoririkon tai moottorivaurion

- Ensimmäisellä kolmanneksella tapahtui melko vähän mitä nyt Laffiten auto oli aivan välittömän alun jälkeen erittäin epävakaa, James Hunt tuntui tosissaan olevan vaikeuksissa vaikka ajoissa se ei itsessään niin välttämättä näkynyt ja Emerson Fittipaldi tuntui jälleen ajavan oman tallinsa autolla yllättävänkin hyvin

- Vittorio Brambillalle näytettiin kisassa mustaa lippua kun hänen autonsa työnnettiin käyntiin hiekoilta

- Toisaalta Brambillaa tuomaristo syytti myös kisan alun aikana tapahtuneesta muusta käyntiin työntämisestä mikä hieman nosti epäilyjä kilpailun tuomariston päätöstentekokyvystä ja välillä jälleen epäiltiin, että se mikä oli Itävallassa ihan sallittua niin ei ollut sitä Hollannissa ja siksi alettiin peräänkuulluttaa järkevämpää päätöksentekokykyä lajiin

- Niki Laudan ainoa mahdollisuus kisan voittoon olisi ollut kierrosten 37-45 välillä kun Lauda saavutti jo Petersonin eikä Andrettikaan vielä ollut liian kaukana ja Laudan viimeinen mahdollisuus oli Zandvoortiin iskenyt sadekuuro jonka aikana Lauda olisi pelannut uhkapeliä ja olisi ollut suurin piirtein ainoana ollut menemättä varikolle silloin kun muut olisivat sille menneet kuten esimerkiksi Lotukset joiden kuljettajat kuitenkin lopulta päättivät ennen kisaa ohjeistettua taktiikkaa toisin ja jäivät radalle kuten ennen pitkää kaikki muutkin joilla vain oli varmuus sateen osumattomuudesta radalle

- Sadekuuron heikkous kuitenkin yllätti ja loppupelissä jopa läheiset rata-alueen hiekkaesteet ja verkkoaitojen takaiset hiekka-alueet lainehtivat vettä toisin kuin itse radan mutkat joista vain yksi takaosuuden puolikas mutka oli märkä ja muut mutkat radalla Tarzanin pientä liukkautta huomioimatta olivat kuivat

- Kukaan ei tietenkään mennyt sadekelin renkaiden vaihtoon ja siten kisa oli käytännössä sinetöity kun Lauda ei saanut enää Lotuksia kiinni ja Reutemann ja Villeneuve saivat jälleen pettyä Michelinin renkaisiin

- Ainoa muu mahdollinen hyötyjä edes teoreettisesta sateesta olisi ollut James Hunt jolle oli tullut sadekuuron alkaessa juuri rengasrikko ja jonka varikkokäynnin aikana jo tuotiin saderenkaat esille kunnes ne lopulta vain jätettiin paikalleen ja sadekuuron päättyessä niille ei käyttöä tullut

- Mario Andrettin autossa oli pieni pakoputken halkeama, mutta lopulta se ei menoa juuri hidastanut eikä Ruotsin Ronnie Peterson saanut lupaa ohittaa tallikaveria silloinkin kun vaikeudet alkoivat näkyä mitä Ruotsissa pidettiin jälleen tallimääräyksenä ja Ronnin sortamisena tallissa

- Kisan alun kolariruletin käynnistäjä Stuck vaikutti pääsevän tässä kisassa jopa pisteille kunnes keskeytti ja samoin myös nuorekkaan tulisieluinen Bruno Giacomelli ennen kun malttamattomuuttaan sitten ajoi ulos radalta ja keskeytti:frown:

- Kisa päättyi Lotuksen tuttuun kaksoivoittoon ja Laudan ollessa kolmas hänen maailmanmestaruusunelmat päättyivät ainakin miehen itsensä mielestä kun siihen asti hän oli niitä haaveita ajatellut

- Lotus sai ensimmäisen merkkimestaruuden sitten vuoden 1973 kilpailun lopputuloksen johdosta ja vain enää Ronnie Peterson olisi pystynyt ottamaan mestaruuden Mario Andrettilta, mutta ruotsalaisen asema tallissa vaikutti jättävän hänet ilman mestaruutta ellei sitten tietenkin yhdysvaltalaiskuljettajalle olisi tullut vaikeuksia

- Carlos Reutemann jäi lopulta pisteittä kun Gilles Villeneuve ja Emerson Fittipaldi tuntuivat olevan onnensa kukkuloilla kisan jälkeen

- Tai no ainakin melkein Fittipaldin tapauksessa kun Emmo herätti hieman pahennusta syyttelemällä tasaisen pistekisan ajanutta John Watsonia estelystä, näytti tälle hieman epäurheilijamaisesti kisan jälkeen nyrkkiä naamalle kuitenkaan onneksi lyömättä ja kiihkeän kisan hurmiossa rähjäsi myös tuomaristolle mikä heitti ansiokkaasti ja ehkä päivän oikeasti järkevimpänä tekona Watsonin hylkäysprotestiuhan roskakoriin

- Tämä kilpailu oli jälleen tuttu Suomessa Urheiluruudun nk. Lotusruudun kilpailuna ja tätä kilpailua monet vanhemmat suomalaiset ovat muistelleet katsoneensa Ruotsin SVT:n kautta missä kisassa tosiaan Ronnin hehkutusta riitti ja SVT lupasi Monzan ohella näyttää tietenkin myös Yhdysvaltain Watkins Glenin ja Kanadan Montrealin kaukokilpailut suorana lähetyksenä kun olihan ruotsalainen sentään mestaruustaistelussa mukana
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä on tullut kuluneeksi 40 vuotta Italian Grand Prixistä 1978. Se ajettiin 10.9.1978 ja sen voitti Niki Lauda, John Watson oli toinen ja Carlos Reutemann oli kolmas. Voittajajärjestys oli tällainen koska varsinaisesti ruutulipulle ensimmäisinä ajaneet Mario Andretti ja Gilles Villeneuve olivat saaneet minuutin aikasakon jolloin molemmat tippuivat sijoille 6-7.

Mario Andretti saavutti tässä kilpailussa maailmanmestaruuden suhteen jo melkein täysin varman otteen kun kaksi kilpailua olisi ollut jäljellä, mutta mestaruus varmistui erittäin murheellisesti Ruotsin Ronnie Petersonin menehtymisen johdosta.:(

Laitan tähän tästä kilpailusta muistoja ranskalaisin viivoin ja lähipäivinä saatan palata Suomalaisen Formulataipaleen 40-vuotistoikissa asiaan enemmänkin koska Ronnien menehtymisestä tulee huomisaamuna kuluneeksi 40 vuotta:

- Rupert Keegan, Rene Arnoux ja Jochen Mass olivat kisajärjestäjien luettelossa, mutta Keeganin käsivamma oli pahentunut, Arnoux ei ylipäänsä Martini-tallin sotkujen johdosta päässyt lainkaan tulemaan Monzaan ja Mass vuorostaan oli loukkaantunut Silverstonen kilpailuviikolla ennen itse varsinaista kisaviikonloppua tapahtuneessa testionnettomuudessa hyvin samalla tavalla kuin miten Ronnie Peterson tulisi loukkaantumaan joskin lievemmin ja jalkapuhdistusten välittömyyden takia Massille ei käynyt samalla tavalla kuin mitä Ronnille tulisi käymään

- Siten Carlo Franchi eli Gimax, Alberto Colombo ja Harald Ertl pääsivät ajamaan viikonloppuna ja Ertl peräti pääsi ajamaan kahdenkin tallin autolla yrityksiä erityisluvalla joskin välillä puhuttiin ilkeämielisesti myös toisesta maksusta kukkarosta suoraan Günther Schmidtille

- Jälleen FISA, FOCA ja järjestäjät eli tässä tapauksessa ACI Italiasta riitelivät Esikarsinnan pidosta ja tarpeellisuudesta ja tietääkseni tämän viikonlopun Esikarsinta pidettiin perjantaina tietenkin varhain aamulla osana viikonloppua FISA:n ja ACI:n ehdottaman kilpailua edeltävän erillisen sunnuntaipäivän sijaan jolloin porkkanana muutoin talleilla suostuessaan siihen olisivat olleet vapaat testiviikot kilpailua muutoin edeltävällä viikolla

- Esikarsinnassa Suomen Keijo Rosbergillä oli vaikeuksia ja välillä hän oli esikarsiutuneista nopein ja välillä taas ei, mutta silti hän, Harald Ertl, Rolf Stommelen ja Alberto Colombo jäivät rannalle Virallisesta Harjoituksesta joskin Ertl tosiaan erikoisluvalla ja maksurahan turvin pääsi yrittämään vielä ATS:lle uudelleen ajamista

- Kun Nelson Piquet pääsi yksityis-McLarenillaan juuri ja juuri lähtöruudukkoon niin Hector Rebaquelle tämä oli ensimmäinen karsiutuminen sitten Paul Ricardin kilpailun kun kaksi kolariakin pääsi käymään, Harald Ertl oli kokonaan uudessa ja nopeammassa ATS-autossa sekuntia hitaampi kuin Ensignilla ajaessa joten se paikka meni siinä, Michael Bleekemolenilla teknisiä ongelmia riitti ja Signor Gimax tuntui olevan pääasiassa urheiluautoja ajavana kaverina kokonaan väärässä lajissa ainakin ensiajon perusteella ja lähinnä vain Monzan tuttu rata oli siivittänyt hänet edes Viralliseen Harjoitukseen asti

- Warm-Upissa Ronnie Petersonin päivä musteni kun kolari romutti kisa-auton ja vara-autolla piti Ronnin lähteä kisaan ja vara-auto tuntui vielä kisa-autoakin arvaamattomalta

- Lähdössä tapahtui juuri se mitä oli pelätty Hockenheimissa, Österreichringillä ja myös osin Zandvoortissa pelätty: Kansallislipun ja liikennevalon voimin tapahtuva yhdistelmälähtö ei toiminut liian nopean liikennevalon ja vapisevan Gianni Restellin lippukäden takia ja siten aivan viimeisenä esimerkiksi ajanut Nelson Piquet starttasi lentävän lähdön voimin kisaan ja Patrick Tambayn mennessä varikolle korjaamaan vaihdelaatikkoaan ainoa näky mitä ranskalainen hetkeä myöhemmin edessään horisontissaan näki oli valtava tulipallo joka tuli kaikkiaan 10 auton muodostamasta kolarista ja sen keskellä pahimmin ruhjoivat itseään Ronnie Peterson ja Vittorio Brambilla

- 11 kuljettajaa särki autonsa kolarissa ja myös Hans-Joachim Stuck loukkaantui saaden aivotärähdyksen päälleen lentäneistä autonromuista ja vaikka Stuck periaatteessa olisi voinut startata kilpailuun niin Sid Watkinsin neuvosta Stuck jätti kisan toisen lähdön väliin vaikkakin innokkaat järjestäjän italialaislääkärit muuta sanoivatkin hänelle

- Peterson ja Brambilla loukkaantuivat pahiten, Brambillan kerrottiin päivän mittaan huonoimmillaan taistelevan elämästään ja Petersonin vuorostaan kerrottiin pahimmillaan menettävän jalkansa ja hieman sitä myöhemmin tietojen selvitessä korkeintaan huonoimmillaan vain uransa ja muutoin tietenkin lähinnä puhuttiin vain vuoden 1978 kauden päättävistä jalkavammoista ja jos ei aivan niinkään niin mestaruuden sanottiin silti menevän Andrettille jolloin Petersonin toivottiin saavan toipumisaikaa levätä ja keskittyä vuoteen 1979 jolloin ruotsalainen ajaisi McLarenin puikoissa toivottavasti maailmanmestaruudesta

- Didier Pironi ja Brett Lunger joutuivat jäämään rannalle kokonaan toisesta lähdöstä eteenpäin kun heillä ei ollut vara-autoja millä ajaa

- Erikoisin pois jäänyt kuljettaja oli Hector Rebaque: Vuoden 1978 F1-säännöt sallivat riittävän monen kuljettajan keskeyttäessä ja ollessa kykenemätön lähtemään myöskään uusintalähtöön Kilpailun Virallisen Reservikuljettajan eli Hector Rebaquen tässä tapauksessa osallistua kilpailuun kun keskeyttäneitä ja kilpailuun pääsemättömiä oli ollut riittävän monta tuon toteumiseen kun muutoin normaaleissa oloissa Reservikuljettajan täytyi viimeistään olla vetäytynyt radalta kisan lämmittelykierroksen päättymiseen mennessä ja mieluiten sunnuntain Warm-Upin päätyttyä kun osallistumisoikeus tuon vuoden tiukentuneen säännön perusteella olisi päättynyt viimeistään siihen yleensä

- 20 kuljettajaa olisi saanut luvan ajaa, mutta ACI kielsi Rebaqueta ajamasta uusintalähdössä

- Lisäksi tässä vaiheessa kuljettajat alkoivat puuhata boikottia mikäli Lesmossa ollutta kaidetta ei korjata

- Boikotin mahdolliset puuhamiehet eli Andretti, James Hunt, Lauda, Reutemann ja Emerson Fittipaldi kieltäytyivät myös hyväksymästä Hector Rebaqueta ajamaan erityisellä kaikkien suostumisluvalla kilpailussa kun ACI olisi hyväksynyt Rebaquen ajamaan kisassa kun ei edes Scheckterkään ollut pääsemässä kisaan ja vaikka olisi niin ACI olisi heltynyt päästämään Rebaquen kisaan

- Viimeinen katkera näytös Hector Rebaquen pääsemättömyydessä kisaan olivat James Huntin tunnekuohun vallassa lausutut sanat toisen italialais-latino-tyyppisen hullun päästämisestä radalle vaarantamaan vain ihmishenkiä siinä vaiheessa kun kaikki muut aiemmin Rebaquen ajamisesta vähemmän pitävät kuljettajat olisivat hänet kisaan päästäneet

- Hunt oli ilmiselvästi stressaantunut päivän tapahtumista, edellisen päivän aikana Virallisisssa Harjoituksissa ainakin olevinaan muka britin mielestä Rebaquen oletetun törkeän estelyn aiheuttama mielipaha ja Riccardo Patresenkin kanssa jo moneen kertaan aiemmin esiintyneet pienemmät ongelmat kärjistyivät nyt avoimeksi italialaisen ja meksikolaisen syyttelyksi ja lopulta Huntin uhkaus itse vetäytyä kisasta saivat järjestäjät olemaan päästämättä Rebaqueta kisaan ja he aikoivat pitää silmällä myös Patresea kilpailussa

- Lopulta koko päivän kilpailu aloitettiin erittäinkin myöhässä, käytännössä laskevan auringon kisana 40 kierroksen mittaisena ja Scheckter pääsi kisaan

- Varsinaisessa päivän kolmannessa lähtöyrityksessä, toisessa ja viimeisessä varsinaisessa kisalähdössä vähin äänin päätettiin yrittää vain pelkkää liikennevalojen lähtöä ja siinäkin punainen valo kesti niin pitkään muuttua vihreäksi, että tällä kertaa vapisevin käsin ehti jopa Italian Trikolori heilahtaa Gianni Restellin toimesta historian viimeisen kerran F1:ssä ennen virallista vihreää valoa joka sitten pilasi ainakin Fittipaldin kisan kun kytkin ylikuumeni käytännössä käyttökelvottomaksi hänen autossaan

- Jean-Pierre Jabouillen pieni kunnian hetki Renaultin johtavana kuljettajana (Kun Andretti ja Villeneuve olivat jo aikasakkoa kärsimässä.) haihtui savuna ilmaan moottoririkon myötä

- Villeneuve ja Reutemann huudattivat tifosoja minkä ehtivät vaikkakin myöhemmin Villeneuve pettyneenä arvosteli tallia hieman siitä, että hänelle ei rehellisesti kerrottu hänen jo jäävän kisan voitosta pois aikasakon vuoksi ja häntä johdettiin harhaan varikkotauluin kun niissä kerrottiin hänen ajavan joko voitosta tai toisesta sijasta rangaistuksesta huolimatta

- Jacques Laffite ajoi myös hyvin, mutta joutui tulemaan renkaanvaihtoon varikolle ja käytännössä 30 kierroksen jälkeen myös Ferrarien kuljettajien olisi kannattanut ainakin normaaleissa oloissa tulla varikolle

- Sille ei ollut tarvetta kun ajettiin lyhennetty kisa, mutta Michelinillä oli renkaidensa kestävyyden suhteen vielä paljon päivätöitä edessään lajissa koska normaalissa kisamitassa oli nähty läpi viikonlopun Renaultin ja Ferrarin rengasvaikeudet

- Kun rangaistukset sitten tulivat niin Laudan, Watsonin ja Reutemannin jälkeen Laffite oli uusin renkain upeasti neljäs ja Tambay sitäkin hienommin vaihdelaatikon korjailujen jälkeen ylipäänsä huomattavan viivästyneessä kisassa oli viides ja muista kuljettajista Piquet ja Daly ajoivat hienot kisat vanhojen autojensa vaikeuksista huolimatta

- Tämä kisa herätti Suomessa valtavasti huomiota olemalla käytännössä lehtien etusivuilla tai ainakin hyvin vähän etusivujen jälkeisillä sivuilla ja viimeistään urheilusivujen poikkeuksellisen tuntuisena pääaiheena, TV-Uutisissa ja Urheiluruudussa Ronnie Petersonin kolaria tunnuttiin näytettävän todella monta kertaa myös Monzan kilpailun jälkeisellä viikolla ja tietenkin Ronnien menehtyminen rasvaveritulppaan oli pahoin pelätty uutinen ja järkyttävä sellainen

- Ruotsin SVT tosiaan myös televisioi tämän kisan suorana Ruotsissa sen tietenkin näkyen siten myös Suomessa ja kun Ronnin valitettava menehtyminen tuli julki niin se sulki formuloiden televisiolähetykset Ruotsissa kokonaan aina vuoteen 1984 ja Monacoon saakka!
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Vähän aikaa sitten Mika Häkkinen täytti 50 vuotta ja Max Verstappen tosiaan täytti eilen 21 vuotta.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Itä-Yhdysvaltain Grand Prixistä 1978 eli toisin sanoen Watkins Glenin kisasta 1978 on tullut tänä päivänä kuluneeksi tasan 40 vuotta kun se ajettiin 1.10.1978. Kilpailun voitti Carlos Reutemann, Alan Jones oli toinen ja Jody Scheckter oli kolmas.

Kilpailu tosiaan oli poikkeuksellinen ja myös hieman synkähkö Ronnie Petersonin kuoleman takia ja myös Mario Andrettin maailmanmestaruuden varmistumisesta ei tunnuttu paljon juhlittavan.

Bernadette 'Berdie' Martinin langettama kilpailukielto Riccardo Patreselle Kilpailun Johtavana Tuomarina jää tosiaan nyt käsittelemättä kun asia on mainittu toki herra Martinin nimeä mainitsematta jo viime viesteissä tuolla F1:n Rangaistusten toikissa.

Muista muistoista asiaa tulee ranskalaisin viivoin tässä tähän alle:

- Rolf Stommelen oli ainoa Arrowsin ajaja eikä kilpailukiellossa olleen Patresen tilalle haluttu ketään kun Patresen kerrottiin saavan ajaa erittäin väliaikaisella luvalla Montrealissa koska tuomaristot, FISA ja FIA harkitsivat vakavasti Patreselle jopa koko lajiin kilpailukieltoa Monzan tapahtumien takia

- Nelson Piquet oli mennä Lotukselle kuten Rene Arnoux, mutta heidän tallit eli Piquetin vuodeksi 1979 kiinnittänyt Brabham ja ranskalaisen tapauksessa ensin Martini-talli ja sen jouduttua konkurssiin myöhemmin ranskalaisen maksurahat ottanut ja melkein konkurssissa jo oleva Surtees-talli eivät halunneet päästää heitä Lotukselle

- Lopulta Piquet ei päässyt edes ajamaan Brabhamin kolmatta autoa koko kilpailun aikana kun lupa-asioita ei vain saatu niin äkkiä järjestykseen kuin mitä Bernie Ecclestone oli yrittänyt saada

- Lotus yritti vedota siihen, että Rene Arnoux oli jo heidän tallissaan vaikka se ei onnistunut John Surteesin itsepäisen inttämisen ja ei myöskään kun ranskalaisen järkevää ja sitovaa Lotus-sopimusta ei ollut virallisesti hyväksytty sopimuslautakunnissa

- Myöhemmin ranskalaisen uran aikana tosiaan ainakin tiettävästi kunnollinenkin Lotus-sopimus tehtiin, mutta silti Rene Arnoux ei lopulta ikinä ajanut koskaan kilpaa Lotus-tallissa

- Lotus yritti vielä saada Carlos Reutemannia aikaisemmin talliin kun vuodeksi 1979 Reutemann oli jo siirtymässä Lotukselle, mutta Ferrari ei päästänyt häntä lähtemään ilman mahtavaa siirtosummaa joten lopulta Lotus otti mielenkiintoisen ja myöskin jopa ehkä Ferrarille mahdollisen Reutemannin vaihtokaupan mukana menneen kuljettajan eli Jean-Pierre Jarierin

- Toinen vaihtoehto Ferrarilta olisi ollut käyttää Reutemannin lähtiessä etuajassa tallista nuorta Patrick Tambayta jonka kanssa Ferrarilla oli tosiaan voimassa oleva, mutta vasta vuonna 1982 lopulta lunastettu sopimus!

- Petersonin kuoleman johdosta Watkins Glenin Kilpailutoimikunta suostui poikkeuksellisesti jättämään numeron 6 pois käytöstä ja antamaan lopulta numeron 55 Jarierille ja kehoitusta poikkeusnumeroinnista mietittiin jatkettavaksi myös Kanadan Montrealiin

- Vittorio Brambillan ollessa sairaalassa päävammojensa takia ja Carlo Franchin eli Gimaxin rahojen riittämättömyyden takia Surteesin ajajina olivat Rene Arnoux ja Beppe Gabbiani joka oli herättänyt kehuja F3-sarjassa Chevron-Toyotalla, mutta oli kerännyt kritiikkiä F2-sarjassa Trivellatto Racingin autolla

- Theodoren talousvaikeudet ja muutenkin vuotta 1979 koskenut ryhmittymisen vaikeus sai Keijo Rosbergin koittamaan onneaan ATS-tallissa

- Bobby Rahal ajoi tässä kilpailussa ja Rahal tuolloin oli lupaava Formula Atlanticin ja F3-sarjan kuljettaja omalla tavallaan

- Brett Lungerilla ei ollut käyttöönsä järkevää yksityis-McLarenia, mutta Ensignille maksuraha kelpasi minkä johdosta sitten Lunger pääsi ajelemaan

- Esikarsintaa ei tarvittu, mutta koko kilpailu oli vaakalaudalla muun muassa aiemmin viikonloppuna sataneen lumen ja roudan takia mikä vaurioitti radan pintaa joskin ei vuoden 1977 Watkins Glenin kilpailuviikonlopun tuhojen tapaan jolloin lumisateiden vuoksi koko kilpailutoiminta oli lakkautettava väliaikaisesti radalla routavaurioiden takia heti kun kisaviikonloppu tuolloin formuloilla oli ajettu

- Mario Andretti otti ilahduttavan paalupaikan, mutta mahdollisen yleisöryntäyksen takia Mario Andretti joutui tässä kisassa ottamaan mahdollisen palkintokorokekuvan itsestään juhlakansiin ennen kilpailua jotta jotain muistoa olisi jäänyt yhdysvaltalaisyleisölle

- Jean-Pierre Jarier tuntui olevan vielä Andrettiakin hurjemmin paalupaikassa kiinni kunnes yllättävä hydraulinen vuoto pilasi kaiken ja vain sen myöhäisyys esti sijan olemasta vaikkapa viimeinen kun muutoin Jarier tietenkin oli 8:s

- McLarenilla oli tuolloin tosiaan Löwenbräu-sponsoriväritys autoissaan

- Beppe Gabbianin ajo-otteet eivät miellyttäneet tuomaristoa ja kisasta karsiutuminen tuntui olevan lähellä vaikka hän olisi jatkoon päässytkin jolloin Patresen seuraksi olisi sitten liittynyt vielä ehkä maanmies Gabbianikin

- Warm-Upissa Andretti ajoi pahan kolarin mistä selvisi lähinnä jalkakivuilla ja mustelmilla ja tietenkin vara-auto oli otettava käyttöön

- Tässä kilpailussa ensi kertaa sääntöjen pakottamat Course Car ja Medical Car järjestivät omaa ohjelmaa kun avauskierroksella Course Carina ollut Toyota Celica Supra ajoi kolarin ja saman merkin Estate-mallinen Medical Car lähti myöskin melkoisen ilmalentoon sen ajettua kanttarin yli onneksi kuitenkin ohjautuen vielä radan puolelle ennen mahdollista todella tuhoisaa onnettomuutta

- Medical Carin hitaus pantiin merkille kilpailussa, mutta silti sen mahdollisuudet Course Carin tapaan nähtiin

- Itse kisapäivä oli syksyisen kylmä, mutta onneksi myös kuiva eikä räntää tai lumisadetta onneksi tullut rata-alueelle

- Hector Rebaquen kytkin keitti yli ja meksikolaisen matka jäi siihen, mutta Emerson Fittipaldi vielä pääsi matkaan omasta kytkinvauriostaan huolimatta myöskin ylikuumenemisen takia ja ajoi hienosti kytkinvaurioisella autolla viidenneksi

- John Watson vaikutti ajavan hyvin, mutta hidasti tippuen ysipaikalle ja siitä renkaanvaihdon jälkeen hän oli vasta 22:s ja suunnilleen samoille sijoille tippuivat myös Jarier ja Jacques Laffite heidän omien varikkokäyntien jälkeen

- Myöhemmin keskeytyksien kertyessä Keijo Rosbergin päivä näytti onnekkaalta kunnes suomalainenkin keskeytti

- Andrettin kisavoiton tavoittelu päättyi moottoririkkoon

- Bobby Rahal ajoi myös omalla tavallaan hyvin, mutta käsiin tulleiden kipujen johdosta myös vauhtikin tippui kisan edetessä kun formulan kuninkuusluokan ajaminen tuntui käyvän nuoren miehen fysiikan päälle

- Kisa olisi saattanut olla tylsä ilman Jarierin, Fittipaldin ja jälleen Derek Dalyn takarivin huikeita ohituksia

- Ikävä kyllä Jarier keskeytti murheellisesti polttoaineen loppumiseen tankista ja ranskalaisen lohdutukseksi jäi lähinnä kilpailun nopein kierros päivänä jolloin jopa voitto tai palkintokorokesija oli tosiasia ja 15:sta sija lopputuloksissa vain pelkkä harhakuva ranskalaisen taidoista radalla

- Eräs päivän nimi oli myös Jean-Pierre Jabouille joka toi Renaultille kylmässä ilmassa ensimmäiset turbomoottoroidun tallin pisteet nelospaikalla

- Päivän synkistelijöihin kuului voitostaan huolimatta Carlos Reutemann vaikkakin myöhemmin tietenkin paradoksisesti mahdollinen Lotus-ajo ja voitto silläkin tallilla olisi toteutunutta historiaa vasten ollut aikamoinen onnenpotku ja James Hunt jonka raivoisia tunteita täynnä olleen viikonlopun pilasi lopullisesti oleminen Patrick Tambayn takana lopputuloksissa jota britti ei voinut kestää ja jälleen paddock-alueella Huntin todettiin kallistaneen pulloa ja rettelöineen ja siitäkään ei tietenkään pidetty

- McLarenillakaan asiasta ei pidetty ja jopa Huntin korvaamista mietittiin koska Hunt ei enää siinä vaiheessa muutenkaan enää tullut olemaan vuonna 1979 McLarenilla
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä onkin tullut kuluneeksi 40 vuotta Kanadan Grand Prixistä 1978. Se ajettiin 8.10.1978 ja sen voitti Gilles Villeneuve ikimuistoisella tavalla vaikkakin Jean-Pierre Jarierin keskeytys loi edellytykset Villeneuven onneen, toinen oli Jody Scheckter hyvin vuotta 1979 alleviivaavan vahvalla ennakkotavalla ja kolmas oli Carlos Reutemann joka lopulta ajoi hienon Ferrari-päätöksen kaudelle ja uralleen sittemmin kun hän ei tullut koskaan takaisin myöhemmin.

Paitsi tietenkin vähäksi aikaa vuonna 1995 uran jälkeen kotikilpailunsa Tutustumisharjoituksessa leikkimielessä.:alppu:

Historiallista onkin väittää, että menikö Reutemannilta mestaruus myös Ferrari-paikan lunastamattomuuteen kesken kauden 1982 Villeneuven jo menehdyttyä?

Toisaalta olot Villeneuven poismenosta tuolloin olivat erittäin pahat sinänsä myös hänellä kuten myös Jody Scheckterilläkin.

Kuitenkin 8.10.1978 tuollaisista asioista ei onneksi vielä ollut harmainta aavistustakaan.

Tässä Montrealista 1978 muistoja ranskalaisin viivoin:

- Montreal tunnetusti pääsi mukaan kalenteriin kun Mosportin osalta raha ja turvallisuus puhuttivat, puhumattakaan sitten James Huntin järjestämästä ratavalvojan turpiinvetelystä edellisvuonna

- Montrealin kisa oltiin välillä perua kokonaan koska Kanadan kylmä talvisää oli aivan oven takana ja öisin satoi räntää tai lunta usein ja aamuisin radalla oli usein radan pinnassa jäätä

- Talvisään uhasta huolimatta Keke Rosberg ja Bobby Rahal tuntuivat olevan onnessaan Montrealin radasta koska he olivat ajaneet ennen Montrealin F1-kisaa Formula Atlanticin kisan siellä ja pitivät radasta ja samoin tietenkin oli Gilles Villeneuve

- Tähän kisaan tullessa Nelson Piquet sai viimein lupa-asiat kuntoon ja ajoi maineikkaan Brabham-uransa ensimmäisen kilpailun ja lupa-asioiden lisäksi taisi olla pelko Watkins Glenin kisan aikaan myös mahdollisesta auton romuttamisesta kuten sittemmin varsinkin testikaudella ja osin vuonna 1979 tultaisiin Piquetin osalta näkemään:(

- Brett Lungerin piti jälleen ajaa Ensignia, mutt Mo Nunn päätti hänen ajamisten saavan riittää kun vapauttihan se vara-auton Derek Dalylle käyttöön:frank:

- Ikävänä asiana tuolloin Ruotsissa koko F1-uransa lopettamaan syövän takia joutunut Gunnar Nilsson alkoi olla jo viimeisten päiviensä tasalla joskin kykeni vielä tekemään monta palvelusta edesmenneelle Ronnie Petersonille olemalla muun muassa hänen hautajaisissaan ja järjestelemällä osin testamentillisia asioita ja olemalla vielä edes hetken verran äänitorvi sen ajan ruotsalaisille nuorille kuljettajille ja melkein koko kiinnostuksen F1:siin menettäneelle Ruotsin Autoliitolle

- Montrealissa oli jääkylmää vesisadetta silloin milloin ei räntää tai lunta tullut joten kisaviikonloppu oli painajainen ennen kisaa ja lähinnä loppumetrit Virallisesta Harjoituksesta ratkaisivat sijoitukset ja karsiutumiset

- Montrealin järjestäjien, FISA:n ja FOCA:n välillä oli taas kiistelyä kisaan pääsevistä kuljettajista kun välillä luku kisaan päässeiden osalta olisi ollut 26 kuljettajaa niin lopulta kuskien määrää pudotettiin 22 kuljettajaan saakka radan ensikertaisen ajon ja radan oletetun kapeuden vuoksi

- Jean-Pierre Jarier sai paalupaikan ja Jarieria pidettiin voittajana koska Watkins Glenin voitto oli häneltä riistetty

- Jody Scheckter ei kauaksi jäänyt ja omalla tavallaan erittäin hyvin menestyivät myös Daly ja Rosberg kuten myös Piquet vaikkakin osuma seinässä aiheutti brasilialaisen kohdalla dramatiikkaa

- McLarenilla Patrick Tambay vuorostaan kolaroi Hector Rebaquen kanssa ja James Hunt sanoi hyvin jyrkät mielipiteensä julki Riccardo Patresesta ja tuomariston antamasta turhasta armosta

- Lisäksi britti joi Labatt'sia suruunsa kun kaasutinvika, myös Rebaquen ja Didier Pironin järjestämät ja oletetut peippailut ja osumat hänen McLaren-autoonsa olivat Huntille kerta kaikkiaan liikaa Virallisen Harjoituksen jälkeen

- Erikoisin automalli itse Virallisessa Harjoituksessa tai muutenkin oli Bobby Rahalin ajama Wolf WR1-automalli: Kyseinen auto oli yksinkertaisesti laitettu vanhimpana olemassa olevan automallin runkomallina hotelliin yleisölle nähtäväksi viikonlopun ajaksi ja otettiin käyttöön kun Rahal oli romuttanut kaikki muut saatavilla olevat autot paitsi Scheckterin eikä toimivampaa, uudempaa runkomallia Wolf WR1:stä ollut enää saatavilla mitenkään siihen hätään!

- Goodyearin renkaita käyttävät kuljettajat olivat vetäytyä kisasta koska sadekelin renkaat eivät toimineet halutulla tavalla Kanadan kaatosateessa toisin kuin Michelinin sadekelin renkaat

- Itse kilpailu ajettiin melkein kuivassa kelissä joskin sadetta tuli kisan aikana, räntää ja jopa lunta satoi kisan aikana onneksi sulaen kuitenkin pois nopeasti

- Montrealissa jatkettiin Course Carin ja Medical Carin kokeilua ja tällä kertaa kokemus oli parempi kun Chevrolet Corvette ja Pontiac Trans-Am pysyivät vahvasti menossa mukana ja olihan Chevroletin ratin takana itse Mario Valli joten seinään ajoja ei sillä kertaa nähty:thumbup:

- Virallisen Lähettäjän avustaja ja vihreän lipun heilauttaja tässä kisassa oli itse Kanadan Pääministeri ja tuon ajan innostuksen mukaisesti Kanadan Formulaministeriksikin kutsuttu Pierre Trudeau

- Kisan alussa kolari vei Emerson Fittipaldin potentiaalisen kilpailun ja samoin päättyi myös Hans-Joachim Stuckin kisa heti Stuckin hyvän Virallisen Harjoituksen jälkeen

- Jarier oli tosiaan karkaamassa voittoon: Toisella kierroksella eroa oli jo pari sekuntia, mutta kolmannella jo 7 sekuntia ja enemmän siitä eteenpäin

- Mario Andrettin turhauttava viikonloppu päättyi hyvien sijojen osalta ylioptimistisen asenteen aiheuttamaan kolariin John Watsonin kanssa joskin lopulta vain Watson varsinaisesti keskeytti kolarivaurioon kolmen kierroksen korjailun jälkeen varikolla ajettuaan sitä ennen yhden kierroksen ja Andretti selvisi vain kierroksen korjailun myötä takaisin kilpailuun

- Rahalin ja Rosbergin näyttävältä näyttäneet ajot pilasivat tekniset murheet joista puhuen Rahalin ongelma oli vähemmän yllättävä kun ottaa Wolfin hotellinäyteauton ongelmat huomioon kolmen korjailustopin jälkeen, mutta Rosbergin autossa oli kasipaikan ja melkein potentiaalisen kuutospaikan ajon saamisen jälkeen vähän ja silti riittävästi rikki mitään todella tärkeää auton toimivuuden kannalta

- Suomalaisen autossa oli päävika lopulta sytyttimessä ja pääsylinterissä sen sulkuläpän kohdalla ja kolmesta pysähdyksestä puhuttaessa Keken sanoin yksikin varikkopysähdys olisi jo riittänyt pilaamaan kisan koska renkaanvaihto olisi kestänyt pelkästään jo kisan pilaamiseen riittävän määrän verran ja lopulta Rosberg oli viimeinen maalissa ilman hyväkysyttyä lopputulosta

- Piquet oli parhaimmillaan seitsemäs, mutta vaihdevaurio ja yleinen sankarointi kisan kärkimiesten edessä peippaillen ja taas osuen seinään välttyen vain onnella keskeytykseltä laskivat brasilialaisen osakkeita seuraavaksi kaudeksi siinä vaiheessa

- Kisassa kiinnostavaa olivat myös sen varikkokäynnit renkaanvaihtojen osalta: Sekarengastuksen ollessa tuolloin tietenkin F1:ssä sallittua Jacques Laffite vaihdatti niin sen kuin ajansäästön nimissä varikolla vain takarenkaat ja Patrick Depailler teki samoin, mutta vain eturenkailleen

- Alan Jonesilla olisi tässä kisassa myös olleet mahdollisuudet parempaan, mutta alipaineistetut renkaat ja myöhemmin yleinen muu renkaiden kuluminen tuhosivat hänen kisansa pisteistä puhuttaessa

- Myöhemmin kilpailussa Laffite keskeytti kun alkukolarien aiheuttamat runkoviat ja vaihdelaatikkovauriot osoittautuivat kohtalokkaiksi

- Huntin ura McLarenilla päättyi murheellisissa merkeissä osumaan seinään ja sitä ennen järjestään ajamalla sijoista ynnä muut tallikaveri Tambayn ajaessa kohti mainetta ja kunniaa silloisella nuorella urallaan

- Jarier oli ajamassa ylivoimaiseen voittoon kunnes kierroksella 46 alkoi hänen vauhtinsa hidastua kun olevinaan muka jarruihin tuli vauriota

- Sitten alkoi vuotaa Jarierilta öljyä ja öljynpaineet pudota

- Lopulta vaihde ei mennyt melkein enää päälle vaihdettessa vaikka auto muuten olisi toiminut ja kierroksella 49 taas kerran ja katkerasti Jarierin myöhempää uraa ajatellen viimeisen kerran ranskalainen keskeytti kärjestä kun vaihdelaatikon öljyt olivat loppuneet kokonaan ja yleinen ajoöljykin oli vaarallisen lopussa

- Gilles Villeneuvelle tämä oli onnenpäivä kun hän oli jo ohittanut Jody Scheckterin ja hän tulisi voittamaan Kanadan Grand Prixin kotiradallaan

- Villeneuven ajaessa voittajana maaliin tämä oli kanadalaisyleisölle suurin onnenpäivä koskaan tai siltä ainakin tuntui

- Villeneuve voitti ensimmäisen kerran vasta uransa 19:sta kilpailussa ja aivan kaikki pahimmatkin kritisoijat ja Villeneuven potkujen haluajat joutuivat niin Italiassa kuin muuallakin olemaan väärässä siitä asiasta ja kanadalaisen ajotaidoista

- Riccardo Patrese oli kilpailukieltonsa vapautumisen ja äärimmäisen tarkan ratakäytöksen vartioinnin seurauksena vaisu, mutta vaisuudestaan huolimatta hän oli hyvin kilpailukykyisesti neljäs

- Täten italialaista ei ainakaan enää tuntunut uhkaavan pysyvä, elinikäinen kilpailukielto pahimmillaan vaikka edelleen syytteet Monzan tapahtumista häntä tuntuivat painavan matalaksi etenkin kun osa kuljettajista mukaan lukien James Hunt halusivat hänelle vielä Montrealin 1978 aikaan ihan oikeasti myös vuodelle 1979 asti ulottuvaa kilpailukieltoa edes jollekin osalle kautta asti ja Hunt tietenkin pikkuhiljaa Viimeisenä Mohikaanina Tapaus Patresessa myös elinikäistä kilpailukieltoa

- Patrick Depailler ajoi huippuhyvän kisan olemalla varikkokäynnin jälkeenkin viides, mutta Derek Daly oli Rahalin, Rosbergin ja Piquetin keskeytysten jälkeen päivän ehdottomasti paras kuljettaja näyttävyydessä heti Villeneuven jälkeen ja etenkin sen jälkeen kun Reutemann lopetti turhan lepakkojahtinsa Scheckterin kakkostilan kiinni saamiseksi

- Dalyn uran ensipisteistä kuutospaikalla voitiin vain sanoa, että kaverissa todella oli ainesta sillä hetkellä ja hänen olisi kuulunut saada ensipisteensä jo huomattavan aiemmin kuin mitä sai
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä on tullut kuluneeksi 35 vuotta Etelä-Afrikan Grand Prixistä 1983.

Kilpailu ajettiin 15.10.1983 ja kyseinen kilpailu tosiaan tuli suorana yllätyslähetyksenä Suomessa TV2:ssa Matti Lammin selostamana. Persoonallisen Yleisradion erikoisen F1-tunnarin lisäksi kisasta jäi ajon jälkeen mieleen myös Keke Rosbergin juoksu helikopterikyydilleen kauas Yleisradion reportterien ja kotimaisten lehtimiesten ulottuvilta.

Riccardo Patrese voitti, Andrea de Cesaris oli toinen ja Nelson Piquet oli kolmas jolloin Piquet sai jonkin aikaa myöhemmin Renaultin protestiuhan jälkeen uransa toisen maailmanmestaruuden.

Samana päivänä syntyi myös Bruno Senna joka tänä päivänä täyttää tietenkin 35 vuotta.

Onnittelut Brunolle!:alppu:
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Tänä päivänä tulee kuluneeksi Mika Häkkisen ensimmäisestä maailmanmestaruudesta Japanin Suzukan radalla tasan 20 vuotta kun 1.11.1998 Häkkinen tosiaan maailmanmestaruutensa voitti.

Yleensäkin kaiken Adelaiden 1995 onnettomuudesta lähtien olleen arvuuttelun Mikan kantin kestämisestä ja myös parin vuoden takaisen, vuoden 1996 Japanin Grand Prixin kulissien takaisen täyden pettymyksen purkamisensa, melkein irtisanotun McLaren-sopimuksen ja loikkauksen viime hetkellä joko Benettonille tai Jordanille ennen Keken pitämää vakavaa puhuttelua ja mielipiteiden ympärikääntöä ja vuoden 1997 vaikeuksia, ensimmäistä paalupaikkaa, ensivoittoa ja arvioitua vuoden 1998 satunnaisvoittojen kautta vasten Häkkisen suoritus oli ikimuistettava suoritus.
 

Muucconen

Well-known member
Liittynyt
2.9.2018
Viestit
139
parin vuoden takaisen, vuoden 1996 Japanin Grand Prixin kulissien takaisen täyden pettymyksen purkamisensa, melkein irtisanotun McLaren-sopimuksen ja loikkauksen viime hetkellä joko Benettonille tai Jordanille
Saisikos tästä lisätietoa? Häkkinenhän ajoi hienosti podiumille kyseisessä kisassa :confused:
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
13123
Saisikos tästä lisätietoa? Häkkinenhän ajoi hienosti podiumille kyseisessä kisassa :confused:
Itse kisa sujui hyvin, mutta kausi ei kokonaisuudessaan ja koska Mercedes-Benzin suorituskyky oli pettänyt jo toista kertaa tuolloin peräkkäin McLarenin ja muutenkin McLarenin autot siihen aikaan pois lukien aivan tosiaan kauden 1996 loppua ja sitten tietenkin tulevaa talvikauden 1996-1997 aikaa huomioimatta eivät olleet kovinkaan hyviä kokonaisuudessaan.

Ja kun ne harvat hyvätkin sijat tuntuivat tulevan hieman onnen kautta tai Suzukan tapauksessa Mikan osalta aina hyvän viihtymisenkin ansiosta niin alkoihan se syödä miestä ennen pitkää.

Lisäksi myös Benetton ja Jordanille loikkaaminen olisi tiennyt osin parempia sopimusehtoja kuin mitä McLarenille olisi ollut tarjolla ennen kun Keke sitten löi tiskiin oman tarjouksensa ja se hyväksyttiin ennen pitkää äärimmäisen kovasta hinnasta huolimatta ja kun sitä ennen Keke tosiaan oli Mikan saanut vähän oikeastikin taas rauhoittumaan.

Viimeinen ongelma-asia oli tietysti myös David Coulthardin kasvava maine siinä vaiheessa ja myös sellainen uhka, että Mika olisi joutunut kakkoskuskin asemaan ja joissakin vuoden 1997 kisoissa vieläkin vaikeuksien keskellä tilanne näytti samalta kuin mitä oli ollut myös 1996 alakynteen jäämisen suhteen.

Toki olihan Mika edelleen hieman tuohtunut vielä sopimuksen uudistamisenkin jälkeen, mutta Keken vankkumaton usko McLaren-Mercedeksen yhdistelmään sai Mikan vielä tuolloin 1996 lopulla luottamaan ainakin vielä kerran McLareniin.

Ja se kannatti kun muuten vaikka unelmasopimus olikin voimassa niin mene ja tiedä sitten vielä viime hetken loikasta Benettonille tai Jordanille 1998 kun ei vuodeksi 1997 se olisi sitten tietenkään riittävän myöhään ja McLarenin uuden sopimisen jälkeen erikseen onnistunut.

Tosin kun miettii vuoden 1998 oletettua loikkausta niin Benetton olisi ollut vuodeksi 1998 ehkä se todennäköisempi paikka kun Jordan kun Gerhard Berger oli lopettamaisillaan uransa ja Jean Alesi olisi vaihtanut tallia. Ja kun Jordan tietysti halusi Damon Hillin.

Vuonna 1997 taas loikkaus olisi ollut todennäköisempi Jordanille kuin Benettonille huolimatta Flavio Briatoren ja Jean Alesin ajoittain hyvinkin räiskyvästä suhteesta kulissien takana kun Alesi ei ollut Michael Schumacherin tapaan riittävän poliittisesti korrekti. Gerhard Berger haluttiin Benettonilla säilyttää vuodeksi 1997 kuten tehtiin.

Samalla Briatore määräsi sopimusestoon niin Bergerin kuin nuoren Alexander Alex Wurzin mahdollisen Ferrari-siirron suhteen kaudeksi 1997 koska Eddie Irvineen ei oltu tyytyväisiä ja näistä tietysti Ferrari halusi tai olisi mahdollisesti halunnut kovastikin Bergerin. Wurz taas oli vielä liian tuntematon nuori lupaus liian äkkiä Ferrarille ja Nicola Larini valitettavasti nähtiin vain iänikuisena testikuljettajana eikä häneen erikoisesti vain kyetty luottamaan myös kisakuljettajana vaikka kaksi kertaa hänkin tosiaan Ferraria ihan kisassakin ehti ajamaan vuonna 1992 ja 1994.

Jordanista puhuttaessa taas...

Mika olisi hyvin voinutkin hieman toisella tavalla olla siellä vuonna 1997.

Etenkin kun Martin Brundle ja myös Nigel Mansell sanoivat lopulta kaiken jälkeen ei vaikka molempia tosiaan vielä houkuteltiin tulemaan Jordanille vuodeksi 1997. Etenkin Brundlea.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös