Uudelleen bongaus
Sain aikoinaan sukulaiselta kouraan lahjaksi langanlaihan kultaketjun. Oli ostanut sen naiselle, joka ei sitä ollutkaan halunnut, ja turhautuneena antoi sen sitten minulle. Pidä hyvänäsi ja turpa kiinni periaatteella. Tästä on ilmeisen 20 vuotta aikaa.
Itse en ketjusta piitannut, luirun oloinen ketjuksi, vaan en varsinkaan koska en välitä koruista lain. Merkityksetön luiruvitja. Samoihin aikoihin laitoin pahvilaatikkoon säilyyn omassa elämänvaiheessa tärkeitä esineitä, kuten aikoinaan tärkeän ekan sukupolven Sony Discman -soittimen, ja jostakin syystä olin laittanut sen ketjun sinne soittimen levykannen alle.
Laatikko oli muutoissa ja muissa heilunut vuosien saatossa ja luiruvitja jotenkin osasi valua soittimen sisältä sen sisälmyksiin. Sitä ei saanut irti nykimällä. Jossakin oli kiinni. Silloin tällöin aarrepahvilaatikolla käydessä koetin nykäistä ketjua, mutta ei. Ihan sama aina, kiinni on ja pysyy.
Eilen sitten illalla ajattelin että jospa otetaan tämä homma viimein tarkasti ja pikkuruisilla ruuvimeisseleillä. Yhtään ruuvia ei tarvinnut edes avata, vain sellaista ketjun ujuttelemista kolosista ulos.
120 € paikallisella kullanostajalla. Se oli tosi ohut ja onneton ketju, mutta painonsa arvoinen ilmeisesti. Olen vain tyytyväinen ettei Discman vaurioitunut ja ilmaista rahaa tuli vuosikymmenien takaa.