Eihän se nyt taas vahvasti mennyt. Meinasin myöhästyä bussista, vaan se olikin vielä odottamassa pysäkillä. Siltä pysäkiltä lähtee pääsääntöisesti vain yksi bussi, joten en siinä kiireessä ajatellut tarpeelliseksi katsoa bussin numeroa. Ensimmäisessä risteyksessä kävi ilmi, että olisi kannattanut, bussi kun kääntyi väärään suuntaan. Arvelin, että meneehän tämä varmasti keskustaan, otan sitten sieltä oikean bussiin. Paskan marjat se sinnekkään mennyt. Arvelin sitten mennä päätepysäkille asti ja arpoa sieltä jatkoyhteyden. Päätepysäkki oli sitten jossain perkeleen Hallilassa, josta kulkee tasan vain se yksi bussi. Eli olisi pitänyt odotella joku kymmenminuuttinen pysäkillä ja ajella samaa reittiä takaisin. Ei kiinnostanut se vaihtoehto, joten siitä tuli sitten kävelyreissu kotoisaan Hervantaan. Ei se muuten olisi mikään epäkiva juttu (Huom! ei katastrofi) ollut, mutta pohkeet niin tolkuttoman kipeät, että jokainen askel sattuu.
Huomenna aion tarkastaa bussin numeron ennen kyytiin nousemista.