Tänne kaikki merkityksettömät ilmoitukset, vol VII

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Renngeist
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Soittelin papalle, 89 v., kuulumisia kyselläkseni. Siinä juteltiin niitä ja näitä miten suomalaiset pärjäsi olympialaisissa ja Salpausselän kisoissa ja sitten puhe kääntyi minun kuulumisiini. Mainitsin että vähän jännittää kun edessä on kesätyöt vieraalla paikkakunnalla. Pappa siihen tokaisi että kyllä häntäkin silloin aikoinaan jännitti kun sotaväkeen tuli lähtö. Eipä siinä omat jännitykset enää tuntuneet juuri miltään noin suhteessa.
 
Jaahas... ensi viikolla tulee 30 täyteen. Mitenhän tässä näin on päässyt käymään?
 
Soittelin papalle, 89 v., kuulumisia kyselläkseni. Siinä juteltiin niitä ja näitä miten suomalaiset pärjäsi olympialaisissa ja Salpausselän kisoissa ja sitten puhe kääntyi minun kuulumisiini. Mainitsin että vähän jännittää kun edessä on kesätyöt vieraalla paikkakunnalla. Pappa siihen tokaisi että kyllä häntäkin silloin aikoinaan jännitti kun sotaväkeen tuli lähtö. Eipä siinä omat jännitykset enää tuntuneet juuri miltään noin suhteessa.

Tollaset tokasut lopettaa aina keskustelun täysin.

"Olipa rankkaa kun vedettiin salaojaputkea takapihalle" - "Aikanaan rankkaa kun kaivettiin poteroa kannaksella"
"Perkele että sattu kun löin vasaralla peukalon" - "Aikanaan sattui kun sain sirpaleen otsalohkoon"
"Hitto että väsyttää" - "Aikanaan väsytti kun kolmatta vuorokautta sodittiin ilman unia"
"Olis vähän nälkä" - "Aikanaan oli nälkä kun tykin ammus osui muonituskuljetukseen"

Mitäpä tohon enää mitään sanomaan.
 
Vaarilta vois kysyä kumpi otti kovemmalle, jalan menetys miinaan vai kuolema.

Tosin sitten vasta jännäksi menisi jos se vastaisi.
 
Hänen oli työnnettävä koko käsivartensa sisään, ennenkuin hänen sormensa tapasivat jotain. Se tuntui karkealta. Kuin savea...
 
Soittelin papalle, 89 v., kuulumisia kyselläkseni. Siinä juteltiin niitä ja näitä miten suomalaiset pärjäsi olympialaisissa ja Salpausselän kisoissa ja sitten puhe kääntyi minun kuulumisiini. Mainitsin että vähän jännittää kun edessä on kesätyöt vieraalla paikkakunnalla. Pappa siihen tokaisi että kyllä häntäkin silloin aikoinaan jännitti kun sotaväkeen tuli lähtö. Eipä siinä omat jännitykset enää tuntuneet juuri miltään noin suhteessa.
Melko samanikäinen, kuin oma edesmennyt pappani (1924-97). Oli jatkosodassa.
 
Muistoja seminologiasta voisi olla hieno ketju. Toivottavasti ccmk:lla olisi vähän annettavaa sinnekin, parituhatta viestiä ens alkuun.
 
Mitäpä tohon enää mitään sanomaan.

Aina voi pistää vastapalloksi vaikkapa että tosi ärsyttävää kun älypuhelinta joutuu lataamaan joka päivä. Että ei se ole helppoa. Tämä.

Niin tai:
- kylläpä on kylmä ilma, taitaa olla melkein pakkasta
- sillon soraas meillä oli miinus kuuskyt astetta kesät talvet
- no sittenhän sä tiedät mitä mä tarkoitan
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös