Tuossa noin vartti sitten keskustelin siskoni kanssa perinnönjaosta. Mielikuva etukäteen oli että hyvin menee, kun ollaan samoista vanhemmista, mutta mikä hyökkäys. Enpä ikinä olisi kuvitellut näin ahnetta ajatusmallia. Tyyli on 70/30. Jo on tehokas akka.
Uhkaili jo puhelimessa nyt petät minut ja sen ja sen jos ei tähän sovita. Ok. Tahtoohan äiti omille lapsilleen sitä hyvää mitä on, mutta että kyllä annan periksi liian paljon. Menköön. Ei mulla ole omia lapsia. Kyllä tyrmistyttää komentokieli ja uhkailu. Kun ei ikinä olisi voinut kuvitella tällaista kuulevan.
Hanhiemoilua hieman liikaa luulen. Tosi kumma juttu ylipäätään että näin joutuu säätämään. Menköön siis ihan sama miten haluaa.