Arkitotuuksista... Se, että minä pilkoin porkkanoita äsken, on totuus vain minulle ja geilikselle. Kellekään muulle se ei ollut totta vielä hetki sitten. Nyt se on totta lukijalle, joka uskoo tämän kirjoituksen. Näin totuus on aina subjektiivista, riippuvaista havainnosta. Arkielämän totuudetkin voivat olla korkeintaan snapshotteja ajassa, ja aina riippuvaisia subjektista.
Paradoksit ovat oiva osoitus totuuden käsitteellisyydestä ja absoluuttisen totuuden mahdottomuudesta. Klassinen esimerkki: "Minä valehtelen nyt." Jos tuo lause on tosi, se on valetta. Mutta jos se on valetta, niin silloinhan se on totta.
Hyviä pointteja on tullut. Mielenkiintoinen aihe.
Paradoksit ovat oiva osoitus totuuden käsitteellisyydestä ja absoluuttisen totuuden mahdottomuudesta. Klassinen esimerkki: "Minä valehtelen nyt." Jos tuo lause on tosi, se on valetta. Mutta jos se on valetta, niin silloinhan se on totta.
Hyviä pointteja on tullut. Mielenkiintoinen aihe.