"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Vain 22 kertaa ainakin nyt laskujeni mukaan turboaikakaudella nykypäivänä on käynyt niin ennen viime viikonlopun Toro Rosson onnistumista Hockenheimin radalla, että palkinnoilla nähdään joku muukin talli kuin Mercedes, Ferrari tai Red Bull.

Muut kerrat olivat seuraavat aikavälillä 2014-2019 talleittain:

Williams: 15 kertaa joista Valtteri Bottas ajoi palkintosijat 6 kertaa Red Bull Ringillä, Silverstonessa, Hockenheimissa, Spa-Francorchampsissa, Sochissa ja Abu Dhabissa ja Felipe Massa ajoi palkintosijat 3 kertaa Monzassa, Interlagosissa ja Abu Dhabissa vuonna 2014, 4 kertaa joista Bottas ajoi palkintosijat 2 kertaa Montrealissa ja Mexico Cityssä ja Massa ajoi palkintosijat 2 kertaa Red Bull Ringillä ja Monzassa vuonna 2015, kerran jonka Bottas ajoi palkinnoille Montrealissa vuonna 2016 ja kerran jonka Lance Stroll ajoi palkinnoille vuonna 2017

Force India: 5 kertaa joista kaikki palkintosijat ovat menneet Sergio 'Checo' Perezille Sakhirissa 2014, Sochissa 2015, Monacossa 2016, Bakussa 2016 ja Bakussa 2018

Lotus-Renault: Kerran Romain Grosjean ajoi palkinnoille Spa-Francorchampsissa 2015

McLaren: Kerran Kevin Magnussen ajoi palkinnoille Melbournessa 2014 heti uuden turboaikakauden alkuun mikä on näihin päiviin asti miehen ainoa palkintokorokesijoitus kuten myös yleensäkin Tanskaan!

 

[CCMK]

Max Verstappen on näinä päivinä voittanut muutaman kerran ja tänään jännitetään tietenkin sitä, että liittyykö 10 päivän perästä olevaan Unkarin Grand Prixin 1994 vuosipäivän ja myös Hollannin ja isänsä Jos Verstappenin ensimmäisen F1-kisan palkintosijoituksen 25-vuotisjuhlan kunniaksi Verstappen etuajassa myös voittajaksi tälle Hungaroringin radalle sitä juhlistaakseen?

Verstappen on voittanut kerran Barcelonassa kiitos Lewis Hamiltonin järjestämän kolarin Nico Rosbergia kohtaan ja ansiokkaan Kimi Räikkösen pidättelyn myötä, kerran Sepangissa, kaksi kertaa Mexico Cityssä, kaksi kertaa Red Bull Ringillä ja kerran myös Hockenheimissa tietenkin viime viikonlopun myötä.

Verstappenin voittamista kisoista Sepang on poistunut kalenterista eikä se edes halua palata radaksi kalenteriin.

Tällä hetkellä Barcelona on melkein täysin varmasti poistumassa ensi vuoden kisakalenterista, Hockenheim edelleen käytännössä konkurssikypsänä ratana tuntuu olevan vain Bernien tai Careyn maksamana mukana koko kalenterissakaan ja Mexico Cityssä on osoitettu valtavaa tyytymättömyyttä kisan hintaan nähden vaikka joka vuosi on tainnut olla erittäin lähellä tai ihan selvästikin yleisöltään loppuunmyyty kisa!

Lisäksi Red Bull Ringin kisan järjestäjillekin on ratayhtiön osalta tullut talousvaikeuksia.

Ensi vuonna F1:siin palaa Hollannin Grand Prix Zandvoortiin jota tietenkin on vuodesta 1985 ajetun kisan ja vuosilta 1986 ja 1987 perutuista Hollannin Grand Prixeistä niihin verraten tietenkin uusittu ja kokonaan uutena mukaan tulee peräti Vietnamin Grand Prix Hanoin katuradalla.

Brasilian mahdollinen, huhuissa esiintynyt Rio de Janeiron nk. Novo Jacarepagua tietenkin myös uutena erittäin perinteisestä nimestään huolimatta on ymmärrettävästi näillä näkymin lykkääntymässä vuosille 2021-2022 ja ehkä jopa sitäkin pidemmälle joskin vuoteen 2025 mennessä Brasilian Grand Prix halutaan ajaa joko yksinoikeudella siellä tai sitten se liittyisi toiseksi Brasiliassa ajettavaksi kisaksi Interlagosin lisäksi kalenteriin.

Toki todennäköisyys tälle on äärimmäisen pieni, mutta Interlagosin kanssa vuorottelu voisi olla järkevämpää.

Red Bullin autokin vaikuttaisi sopivan monille radoille, mutta Sochin ja Abu Dhabin radalle näyttäisi Red Bullin auto sopivan loppukauden radoista puhuttaessa ehkä parhaimmiten.

F1-kalenteriin palatakseni ainakin kaksi kisaa näillä näkymin poistuu kun tavallaan kalenteria ei haluta enää juurikaan kasvattaa ja Barcelona on jo melkein varmasti toinen poistuja.

Sen sijaan toinen poistuja on vielä epävarma vaikkakin Hockenheim on rahallisesti selvin poistuja kun taas muutoin kisallisesti muutoin tyytymätön poistuja olisi Mexico City kun mitä ilmeisimmin suuresta kannatuksesta huolimatta ei Sergio Perez sitä kotivoittoaan pysty muun muassa Mersu-ylivoiman takia ottamaan kuten ei tietysti myöskään kun Ferrari ja Red Bullkin hallitsevat tapahtumia liikaa.

 

[CCMK]

Viime vuosina ruutulippumies ja kerran myös ruutulippunainen on erehtynyt ruutulipun heilutuksesta ajallaan oikein.

Vanhempienkin aikojen ruutulippuvirheitä ja ääritapauksissa myös tahallisuuksia tai sen yrityksiä malliin Dijon-Prenois 1982 on myös nähty, mutta tähän alle tulee Monacoa huomioimatta sellaiset kisat mitkä ovat päättyneet ruutulippumiehen tai ruutulippunaisen virheen takia nimenomaan nykypäivinä tai lähivuosina:

2012 Yas Marina Bay: Tässä kisassa ajettiin 59 kierrosta kun piti ajaa 61 kierrosta ja aivan juuri ja juuri jälkikäteen olisi selvinnyt, että olisi pitänyt ajaa vielä yksi kierros kun aivan niin tiukkaa ei ollut aikarajan eli 2 tunnin rajan meno 59 kierrokseen mennessä kun taas kierroksella 60 olisi ollut ja ruutulippumiehen kiihkeän sekunnin murto-osan hetken virheen takia laskun mennessä pieleen se sitten heilahti vaikka tuomariston mielestäkin olisi ollut sallitua vielä se ihan yksi viimeinen kierros ajaa.

Etenkin kun aikahävikki viimeisellä kierroksella olisi mennyt vielä nk. Force Majeure-aikasäännön ylittämisen piikkiin eli sekunnin murto-osista enintään 30 sekuntiin asti silloin kun haluttiin vielä ihan väen välttämättä 2 tunnin aikarajan ylityttyäkin ajaa vielä yksi kierros.

Tämä meni ihan rajoille siinä, että otinko tämän kisan listaan vai en ruutulippumiesten tai ruutulippunaisten virheiksi vai en. Kilometrimäärinä kisamatka oli 299,170 kilometriä.

2014 Shanghai: Tässä kisassa ajettiin 54 kierrosta kun piti ajaa 56 kierrosta jolloin ruutulippumies erehtyi selvästi kierroslaskennasta ja oikeammin ajettiin jo kärjen osalta kierrosta 55, mutta sehän sääntöjen mukaisesti ruutulippumiehen erehdyksen takia mitätöitiin kierros 55 kokonaan ja otettiin tulokset kierrokselta 54 vaikka ratatapahtumista kai merkittävin oli vain Kamui Kobayashin ohitus Jules Bianchista ja joidenkin muiden kuljettajien kohdalla esiintyi nurinaa siitä kun kisa lopetettiin niin selvästi etuajassa ja se nurina taisi vahvinta olla kai Nico Hülkenbergin ja Valtteri Bottaksen välisestä tilanteesta johtuvaa.

Kilometrimäärinä kisamatka oli 294,164 kilometriä.

2017 Yas Marina Bay: Tässä kisassa ajettiin 58 kierrosta kuin piti ajaa 61 kierrosta jolloin ruutulippumies erehtyi kierroslaskennasta siten, että antoi ajaa yhden tai sen parikin kierrosta liian pitkään kisaa harvinaisesti kun yleensä homma on mennyt nimenomaan antamiseksi ajaa liian vähän kun kisa muutenkin olisi jo ollut loppumaisillaan tai sitä olisi enää ihan hävikkiajan tullessakin täyteen vain yksi kierros jäljellä.

Varsinaisesti kierroksen tai parikin aiemmin sen kisan lopettaen mitään merkittävää ei olisi tapahtunut vaikkakin joillakin ajajilla oli joko vähän pienempi ero tai suurempi ero toisiin nähden.

Tämä meni vielä 2012 Yas Marina Bayta tiukemmille rajoille siinä, että otinko tämän kisan listaan vai en ruutulippumiesten tai ruutulippunaisten virheiksi vai en. Kilometrimäärinä kisamatka oli 293,633 kilometriä.

2018 Montreal: Tässä kisassa poikkeuksellisesti ruutulippunainen erehtyi kierroslaskennasta ja vieläpä peräti taas Shanghain 2014 malliin 2 kierroksen verran liian aikaisin.

Kun näin kävi Winnie Harlowin heiluttaessa ruutulippua selvästi hommaan sopimattomana näin jälkikäteen niin vaikka kärjen osalta ajeltiin selvästi vielä kaksikin puuttuvaa kierrosta eli kierrokset 69 ja 70 niin sääntöjen mukaisesti tässä tapauksessa ruutulippunaisen virheen takia otettiin tulokset kierrokselta 68.

Siten Daniel Ricciardon perättäiset kisan nopeimmat kierrokset kahdelta viimeiseltä kierrokselta mitätöitiin, Valtteri Bottaksen, Max Verstappenin, Daniel Ricciardon ja Lewis Hamiltonin kisoihin katsottiin melkoisesti vaikutetun kunkin näiden kuljettajien sijalukujen taistelujen takia eli Bottaksen ja Verstappenin palkintotaisteluun ja Ricciardon ja Hamiltonin nelostilan kamppailuun ja Sergio Perezin ohitus Kevin Magnussenista mitätöitiin.

Kilometrimäärinä kisamatka oli 296,548 kilometriä.

 

[CCMK]

Näin Mercedeksen, Ferrarin ja Red Bullin hallinnoimana uuden sukupolven turboaikakaudella ne ovat välillä hallinneet palkintosijojen ulkopuolellakin kovimpia pistesijoja ajoittain pitkään.

Tässä pistesijat mitä ne ovat hallinneet tietyn kisamäärän välisen ajan:

Vitospaikka: Spa-Francorchamps 2018-Hockenheim 2019 (Se tarkoitti 18 kisan hallintaa.)

Nelospaikka: Red Bull Ring 2018-Hockenheim 2019 (Se tarkoitti 22 kisan hallintaa.)

Kolmostilan osalta tietenkin Baku 2018 oli viimeinen kisa ennen Hockenheimia 2019 jolloin nähtiin palkinnoilla joku muu kuin kärkitallin auto eli toisin sanoen 27 kisaa kului siihen.

 

[CCMK]

Keke Rosbergia ja Mike Hawthornia on toisinaan aina nykypäiviin asti arvosteltu ympäri maailmaa siitä, että he voittivat mestaruuskausillaan yhden kilpailun.

Suomessa arvostelu ymmärrettävästi on keskittynyt Rosbergiin kun Hawthornin aikaan yhtä ymmärrettävästi mahdolliset kritiikit tai ihailut taisivat keskittyä lähinnä Selostaja Paavo Nurmen lukemiin filmikatsauksiin jos nyt varsinaisesti oikein niihinkään kun laji oli melkein niin etäinen kuin vain yleensäkin pystyi Suomessa olemaan joskin Juan Manuel Fangion lopettaminen herätti tavallista laajempaa huomiota aikakauteen nähden eri lehdissä.

Niin paljon kun Rosbergia ja Hawthornia on arvosteltu vuosiensa eli 1982 ja 1958 mestaruuksiensa osalta niin he sentään voittivat edes sen kerran.

Indycarissa sen eri historian sarjanimien varrella kyettiin toteuttamaan sellainenkin temppu jossa sarjan mestari ei kyennyt voittamaan kertaakaan kaudella kisaa, mutta silti voitti sarjan mestaruuden!

Tämä historiallinen temppu tapahtui vuonna 1978 eli samaan aikaan kun Mario Andretti voitti F1:n maailmanmestaruuden toistaiseksi viimeisimpänä Yhdysvaltain kuljettajana.

Vuonna 1978 aivan jakautumaisillaan oleva ja käytännössä viimeistä todella viimeistä yhtenäistä mestaruuskautta amerikkalaisen moottoriurheilun silloisena huippuna ollut USAC-sarja tosiaan tarjosi aivan elinkaarensa loppupuolella ennen jakaantumista IndyCar/CART-nimen alle sellaisenkin kauden.

Tuon vuoden tilanne oli siitä erikoinen, että sarja suosi sääntöjensä takia kisapituutta.

Toisin sanoen mitä pidempään USAC-sarjassa vuoden 1978 kisakaudella ajettiin niin sitä enemmän kuljettajat saivat pisteitä.

USAC-sarjassa oltiin nähty myös oma mukaelma moottoriurheilun nk. Kolmikruunusta tai myös englantilaisittain Triple Crownista.

USAC-sarjan aikaan ne kisat olivat Indy 500, Pocono ja Ontario joissa kaikissa kisamitta oli 500 mailia.

Koko USAC-sarjan yhtenäisessä historiassa silloisena vuorenhuippuna amerikkalaisessa moottoriurheilussa noiden kaikkien kolmen kisan voitto tapahtui vain kerran kun Al Unser Senior juurikin vuonna 1978 voitti kaikki nuo kolme kisaa ja hän ajoi kaudella todella hyvin juurikin pituuspisteiden suhteen, mutta ei voittanut mestaruutta.

Eniten USAC-sarjassa kaikkiaan osakilpailuvoittoja voitti vuonna 1978 Danny Ongais, mutta hänkään ei voittanut mestaruutta kauden jälkeen.

Lopulta siis USAC-sarjan voitti mestaruuden suhteen ilman voittoa vuonna 1978 historiallisesti Tom Sneva joka samalla voitti peräjälkeen mestaruuden kun vuonna 1977 hän oli voittanut myös USAC-sarjan tuolloin vain kahdella voitolla!:eek!:

 

[CCMK]

Loukkaantumisen lyhentämästä F1-urastaan huolimatta kaikkiaan Robert Kubicalla on ainakin tällä hetkellä meneillään koko ajan ainakin yksi erittäin mittavan pitkä asia hallussaan.

Kubica nimittäin on joko ajanut maaliin pisteillä tai muutoin vain hyväksytysti sellaisena itsensä tuloksiin Yeongamista 2010 eteenpäin näihin päiviin asti jokaisessa ajamassaan kilpailussa 3202 vuorokauden aikana kuin mitä tuosta kisasta nyt on kulunut aikaa.

 

[CCMK]

Eilisen paalupaikkansa myötä Max Verstappen teki historiaa.

Hänestä on tullut ensimmäinen Hollannin paalupaikkamies lajin historiassa ja samalla hänestä yleensäkin on tullut 100:s erilainen kuljettaja joka on kyennyt ajamaan paalupaikan kun monethan niitä ovat ajaneet verraten suuria määriä lajin historian kannalta omiin nimiinsä.

Ja tietenkin on aina niiltä joilta se paalupaikka on vain jäänyt puuttumaan tai se on milloin minkäkin tapahtuman johdosta evätty tai päätetty antaa eri tavalla ja yhdessä kisassa heti lajin historian alkuun lähtöruudut myös valittiin arpomalla.

Mikäli en aivan eilen laskenut aikaa päivälleen väärin niin eilen tuli kuluneeksi myös tasan 11 vuotta siitä kun Felipe Massan kannalta murheellisen dramaattisesti Massa menetti keskeytykseen voittonsa ja maailmanmestaruutensa ennen pitkää vaikka saikin sen tietysti sen 15 sekunnin kannalta itselleen aluksi ennen tunnettuja muita dramaattisia tapahtumia jolloin 3.8.2008 kirjoitettiin suomalaishistoriaa Heikki Kovalaisen ensimmäisen ja lopulta ainoan F1-voiton suhteen.

Lisäksi siis päivälleen 11 vuotta sitten eilen 3.8.2008 Heikki Kovalainen oli 100:s erilainen F1-voittaja kaikkiaan. Toinen erilainen voittaja olisi ollut Saksan Timo Glock mahdollisesti Toyotan ensivoiton tuomana ja muutoin kakkostilalle Glock ajoi hienosti tietenkin ja Kimi Räikkönen täydensi kolmostilallaan tuon suomalaisittain hienon päivän.

 

[CCMK]

Vuoden 2015 Sochin kisan jälkeen oltiin nähty 9 eri tallia autoineen 10:n parhaan joukossa mikä oli ensimmäinen kerta sitten Sepangin 2012.

 

[CCMK]

Samaiseen Sochin 2015 kilpailuun lähdettäessä nähtiin silloin ensimmäinen kerta kuin tietystä kansallisuudesta eli tässä tapauksessa Espanjan kansalaisista kaikki kolme kuskia lähtivät kisaan viimeisistä ruuduista eli Fernando Alonso, Carlos Sainz Junior ja Roberto Merhi kukin vaihtelevilla lähtöruuduillaan lähtivät niin perältä kuin lähtivät.

Monaco 2001 oli tätä ennen viimeinen kolmen saman kansallisuuden kuljettajien peränpitokisa kun tuolloin Brasilian Enrique Bernoldi, Luciano Burti ja Tarso Marques lähtivät kisaan viimeisten ruutujen paikkeilta.

 

[CCMK]

Silverstonessa 1981 nähtiin 11 eri tallin kuljettajien sijoittuminen maaliin ja 14 eri tallin kuljettajaa kuin keskeytykset tai hylkäämiset laskettiin mukaan.

Tässä ne tulevat kuljettajan ollessa suluissa keskeytyksen ja hylkäyksen ollessa isoilla sitä vastaavilla alkukirjaimilla:

1 McLaren (John Watson)

2 Williams (Carlos Reutemann)

3 Ligier (Jacques Laffite)

4 Tyrrell (Eddie Cheever)

5 Brabham (Hector Rebaque)

6 ATS (Slim Borgudd)

7 March (Derek Daly)

8 Osella (Jean-Pierre Jarier)

9 Renault (Rene Arnoux)

10 Arrows (Riccardo Patrese)

11 Theodore (Marc Surer)

12K Alfa-Romeo (Mario Andretti)

13K Fittipaldi (Keke Rosberg)

14H Lotus (Elio de Angelis)

 

[CCMK]

Vuonna 1961 Watkins Glenissä kieltämättä oli paikallisille kisaisännille murheellista, että peräti 4 Yhdysvaltain kuljettajaa lähti kisaan myös yhtä viimeisiltä sijoilta kuin miten he sijoittuivat eli 4 viimeistä ruutua kohti.

Etelä-Afrikan kisoissa nähtiin erikoisesti niin nk. Maakohtaisen Kuljettajakiintiön aikoina 1950-1975 kuin sitä ilmankin sellainen tilanne, että kiitos myös joidenkin vuosien Esikarsintojen ei koskaan Etelä-Afrikan kisoissa nähty enempää kuin vain kolme paikallista kuljettajaa juurikin viimeisissä hyväksytyistä lähtöruuduista puhuttaessa.

 

[CCMK]

Italian lipun alla ajaneista kuljettajista aika monikin itse asiassa ajoi aika huonoille sijoille usein aika-ajoihin jolloin he myös usein pitivät perää ja mikäli ajotaidot eivät olleet siihen syynä kuten eivät usein nyt loppupelissä olleet niin tekniset viat sitäkin enemmän olivat.

Näin esimerkiksi seuraavissa kisoissa oli:

1993 Interlagos: Andrea De Cesaris, Fabrizio Barbazza ja Michele Alboreto

1993 Kyalami (Suorat viimeiset neljä sijaa): Andrea de Cesaris, Fabrizio Barbazza, Michele Alboreto ja Luca Badoer

1990 Suzuka: Alex Caffi, Michele Alboreto ja Andrea de Cesaris

1990 Hungaroring (Suorat viimeiset viisi sijaa): Michele Alboreto, Paolo Barilla, Gabriele Tarquini, Nicola Larini ja Alex Caffi

1990 Silverstone (17:sta sijalta 26:een ruutuun välissä Ranskan Philippe Alliot): Alex Caffi, Pierluigi Martini, Emanuele Pirro, Stefano Modena, Nicola Larini, Philippe Alliot, Andrea de Cesaris, Paolo Barilla, Michele Alboreto ja Gabriele Tarquini

1990 Montreal: Ivan Capelli, Andrea de Cesaris ja Alex Caffi

 

[CCMK]

Vuoden 1965 Silverstonessa otettiin Englannin Grand Prixissä Englannin viitoisvoitto kun sen muodostivat Jim Clark, Graham Hill, John Surtees, Mike Spence ja Jackie Stewart.

 

[CCMK]

Vuonna 1997 hienosta ja kohutapahtumaksi venyneestä kaksikosta eli Jacques Villeneuvesta ja Michael Schumacherista ei kuitenkaan ollut palkintopallin jakajiksi.

Toisin sanoen molemmat eivät koskaan samaan aikaan sinä vuonna olleet palkintokorokkeella.

Lisäksi myös Monzassa 1997 ainoan kerran kummatkaan kuljettajat eivät lainkaan olleet palkinnoilla kun aina vähintään toinen näistä ajajista oli palkinnoilla sinä vuonna.

 

[CCMK]

Huippukuljettajat lajissa ovat loppupelissä melko harvoin olleet ihan yhtä aikaa palkinnoilla.

Nykyajan huipputrio eli esimerkiksi Fernando Alonso, Sebastian Vettel ja Lewis Hamilton osittain kohujensa ja ykköskuskistatuksensa myötä myös ärsyttävästikin on ollut tai oikeammin oli vuoden 2015 lokakuuhun mennessä esiintynyt yhtä aikaa palkinnoilla vain Austinissa 2012, Montrealissa 2013 ja Spa-Francorchampsissa 2013.

Lajin oman aikansa legendaarisin tai ainakin modernin aikakauden legendaarisin nelikko eli Ayrton Senna, Alain Prost, Nigel Mansell ja Nelson Piquet esiintyivät kolmikkona palkinnoilla uriensa aikana seuraavasti:

Senna/Prost/Mansell: 7 kertaa (Monza 1991, Magny-Cours 1991, Estoril 1990, Spa-Francorchamps 1989, Hockenheim 1989, Jerez 1986 ja Spa-Francorchamps 1985.)

Senna/Prost/Piquet: 6 kertaa (Phoenix 1991, Adelaide 1988, Imola 1988, Hungaroring 1987, Detroit 1987 ja Monza 1985.)

 

[CCMK]

Vuonna 2015 Jenson Button kärsi pitkästä aikaa todella huonosta kaudesta ja harmittavasti juuri uran ehtoopuolella.

Tätä ennen Button oli kärsinyt vain neljä kertaa huonomman kauden urallaan kuin tuo kausi ja niistä vain yhdellä kertaa hän ajoi muulla kuin Hondan moottorilla.

Se oli merkittävä seikka kun Buttoninkin uraa kaikkiaan pitäisi miettiä kun mietitään.

 

[CCMK]

Michael Schumacherin valta-asema F1:ssä oli pitkä.

8.10.2000-25.9.2005 asti Schumacher oli F1:n maailmanmestari enemmän kuin 1800 vuorokaudella.

Mikäli vuosina 1997-1999 olisi Schumacher voittanut mistä tahansa syystä vielä nuokin mestaruudet niin hän olisi ollut lopulta kaikkiaan 10-kertaisena maailmanmestarina toteutuneessa historiassa noiden vuosien 1095 vuorokauden määrät päälle laskien F1:n maailmanmestari enemmäkin 2895 vuorokaudella varmaankin pisimpään hallinnut kuskin suvereenisti kuten tietysti taitaa olla nyt muutenkin.

Lisäksi Suomen Keke Rosbergille ja Espanjan Fernando Alonsolle yhteistä erottamattomasti tulee aina olemaan myös se, että he varmistivat omien kansojensa ensimmäiset maailmanmestaruudet samana päivänä eli toisin sanoen Keke Rosberg 25.9.1982 ja Fernando Alonso 25.9.2005 täsmälleen 23 vuotta näiden välisenä aikana.

 

[CCMK]

F1:ssä ja Jalkapallon MM-kisoissa ei ole koskaan sattunut sellaista tilannetta, että samana vuonna Jalkapallon MM:n voittanut maa olisi saavuttanut samana vuonna myöskään F1:n maailmanmestaruutta.

 

[CCMK]

BAR-talli ei koskaan voittanut kisaakaan, mutta parhaimmillaan se oli tallikilvassa toinen vuonna 2004 15 vuotta sitten ilman ainuttakaan voittoa!

 

[CCMK]

Mark Webberiä on usein morkattu niin uran aikana kuin sen jälkeen milloin mistäkin jutusta johtuen.

Vaikka ehkä se varsinainen haukkuminen kai alkoi vain Red Bullin ja Sebastian Vettelin masinoiman härskin mediapelaamisen johdosta toisin kuin sitä ennen se pysyi vielä suhteessa asiallisena ja edes kurissa kuin mitä sen jälkeen.

Joka tapauksessa Webberillä oli kuitenkin yksi melko kovakin meriitti vuosina 2008-2012.

Hän sijoittui tietääkseni aina kolmen joukkoon noiden vuosien aika-ajoissa sellaisissa kilpailuviikonloppujen aika-ajoissa missä nimenomaan satoi vettä ja milloin käytettiin niiden aikana sadekelin tai välikelin renkaita.