"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Vuosina 1992-2004 jokainen Barcelonan kisan paalupaikkamies juhli kauden päätteeksi myös maailmanmestaruutta.

Kimi Räikkönen ei Barcelonan 2005 paalupaikkamiehenä enää juhlinut mestaruutta.

Häntä ennen vain vuonna 1991 Gerhard Berger ei tietenkään juhlinut Barcelonan ensikisan paalupaikkamiehenä maailmanmestaruutta.

 

[CCMK]

Vuoden 2005 Unkarin Grand Prixistä eteenpäin yksikään Unkarin kisan voittaja ei ollut voittanut mestaruutta ainakaan vuoden 2015 loppuun mennessä.

 

[CCMK]

Vuosina 1990-2015 oli vain kolme kuljettajaa lajissa jotka eivät olleet voittaneet mestaruuksiaan Adrian Neweyn tai Ross Brawnin suunnittelemilla autoilla:

Ayrton Senna: Vuosina 1990 ja 1991

Fernando Alonso: Vuosina 2005 ja 2006

Lewis Hamilton: Vuosina 2008, 2014 ja 2015

 

[CCMK]

Vuonna 1990 nähtiin F1:ssä 9 erilaista moottorivalmistajaa kun Fordin kaksoisaseman otti huomioon ja muutoin tietysti nimellisesti 8 erilaista moottorivalmistajaa.

Moottorivalmistajat olivat Ferrari, Honda, Ford kahdella erilaisella moottorivalmistajamallilla niin tehtaalta kuin asiakasmallilta, Renault, Lamborghini, Judd, Subaru ja Life.

 

[CCMK]

Vuonna 1974 F1:ssä oli 20 eri tallia ja 62 kuljettajaa jotka pääsivät kauden kisoihin mukaan ja joukossa tietenkin oli myös Leo 'Leksa' Kinnunen Suomesta mukana.

Näistä 18 eri tallia ja 56 kuljettajaa käyttivät autoissaan kuka enemmän ja kuka vähemmän ainakin nimelliseltä periaatteiltaan täysin samaa Ford-Cosworthin DFV-moottoria.

Muutoin kaudella nähtiin vain kaksi Ferrarin autoa kahden kuljettajan voimin ja BRM:n kolme autoa neljän kuljettajan voimin.

 

[CCMK]

Vuosi 1975 oli myös F1:ssä hyvin samankaltainen vuosi kuin 1974 nimenomaan moottorijakauman suhteen.

Keskimäärin kauden ruudukoissa nähtiin 22-24 kuskia autoineen joista 20-22 käyttivät Ford Cosworth DFV:tä enemmän tai vähemmän nimellisesti samana moottorina ja kaksi Ferrarin kuljettajaa autoineen.

Näitä haastoi satunnainen BRM:n auto omalla moottorillaan sattumanvaraisesti pitkin kauden ensimmäistä puoliskoa ja loppukaudesta Shadow-talli kokeili Matran moottoria niin Österreichringillä kuin Monzassakin.

Lisäksi Watkins Glenin kisaankin vielä Shadow-talli yritti Matran moottorilla, mutta sitä ajanut auto kuljettajineen karsiutui.

 

[CCMK]

Vuonna 1954 ja vuonna 1958 nähtiin rengastoimittajien ennätys lajissa kun oli noina vuosina 6 rengastoimittajaa.

Ne olivat Dunlop, Pirelli, Englebert, Continental, Avon ja Firestone.

Tähän päivään mennessä toki ajoittain F1:siin huhutuista kolmesta tai neljästäkin rengastoimittajasta yhtä aikaa puhuttuna vuosikymmenten varrella modernilla aikakaudella viimeinen kerta kun on ollut varmastikin kolme eri rengastoimittajaa samaan aikaan oli vuosi 1984 35 vuotta sitten kun Goodyear, Michelin ja Pirelli olivat yhtä aikaa mukana lajissa.

Michelin sitten vetäytyi äkkinäisesti vastoin sopimustaan koko lajista eikä tullut takaisin ennen vuotta 2001 vaikka monesti huhuissa aina olikin mukana.

Vuonna 1954 Silverstonessa tehtiin ennätys kuitenkin ihan täysin samaan aikaan juuri itse kisassa rengastoimittajien selvän esiintymisen ennätys kun Pirellin, Avonin, Englebertin, Dunlopin ja Continentalin rengastamia talleja kuljettajineen nähtiin kisassa samaan aikaan radalla kun Firestonen renkaita käyttäneet kuljettajat karsiutuivat tai eivät halunneet tulla ihan siihen kisaan vaikka muutoin vuonna 1954 mukana olivatkin.

Siten ennätys on yhtä aikaa esiintyneenä 5 rengastoimittajaa ja muutoin kausimitallisesti puhuttaessa 6 rengastoimittajaa.

 

[CCMK]

Sebastian Vettel voitti aina Buddh Circuitilla ja Michael Schumacher voitti aina TI Circuit Aidan radalla kun niitä ajettiin.

Seuraavat muut kuljettajat ovat voittaneet erityisesti siten, että kukaan kuljettaja ei voittanut melko moneen kertaan niiden ajamisesta huolimatta niitä koskaan kahdesti ja muuta taustatietoa niistä tulee sulkujen jälkeen heti perään:

Long Beach (1976: Clay Regazzoni, 1977: Mario Andretti, 1978: Carlos Reutemann, 1979: Gilles Villeneuve, 1980: Nelson Piquet, 1981: Alan Jones, 1982:
Niki Lauda ja 1983: John Watson). Joka vuosi oli myös eri kuljettaja paalupaikalla.

Dijon-Prenois (1974: Ronnie Peterson, 1977: Mario Andretti, 1979: Jean-Pierre Jabouille, 1981: Alain Prost, 1982: Keke Rosberg ja 1984: Niki Lauda). Joka vuosi oli myös eri kuljettaja paalupaikalla.

Fuji (1976: Mario Andretti, 1977: James Hunt, 2007: Lewis Hamilton ja 2008: Fernando Alonso). Mario Andretti ja Lewis Hamilton ottivat kaksi paalua Fujissa.

Aintree (1955: Stirling Moss, 1957: Tony Brooks ja Stirling Moss, 1959: Jack Brabham, 1961: Wolfgang Von Trips ja 1962: Jim Clark) ovat melko lähellä, mutta koska Moss ja Brooks voittivat jaetusti kisan niin periaatteessa se ei ihan sellaisenaan kelpaisi kriteeriksi.

 

[CCMK]

Laitetaan vielä voittajia muutamilta sellaisilta radoilta joissa oli vain enintään kaksi kilpailua:

Caesar's Palace tai Las Vegas (1981: Alan Jones ja 1982: Michele Alboreto)
Mont-Tremblant (1968: Denny Hulme ja 1970: Jacky Ickx)
Pedralbes (1951 Juan Manuel Fangio ja 1954: Mike Hawthorn)
Porto tai Circuito da Boavista (1958: Stirling Moss ja 1960: Jack Brabham)

 

[CCMK]

Marraskuuhun 2015 mennessä vain kerran ajettujen kisojen voittajat tulevat tässä:

Vuosi, Rata, Kuljettaja ja Talli
1957, Pescara, Stirling Moss ja Vanwall
1958, Ain-Diab, Stirling Moss ja Vanwall
1959, AVUS, Tony Brooks ja Ferrari
1959, Sebring, Bruce McLaren ja Cooper-Climax
1959, Monsanto Park, Stirling Moss ja Cooper-Climax
1960, Riverside, Stirling Moss ja Lotus-Climax
1964, Zeltweg, Lorenzo Bandini ja Ferrari
1967, Bugatti Circuit Le Mans, Jack Brabham ja Brabham-Repco
1984, Dallas Fair Park Circuit, Keke Rosberg ja Williams-Honda
1993, Donington Park, Ayrton Senna ja McLaren-Ford

 

[CCMK]

Neljä kuljettajaa on ainakin ajanut urallaan 100 kisaa tai sen yli ja on päättänyt joko haluten tai olemalla haluamatta päättää uraansa sinne mistä on uransa F1:ssä aloittanut ja he tulevat tähän alle:

Jody Scheckter: Aloitti uransa 1972 Watkins Glenissä ja päätti sen vuodeksi 1980 Watkins Gleniin huolimatta voimassa olevasta 1981 Ferrari-sopimuksestaan mikä johti moniin historiallisesti ennen pitkää ikäviin asioihin.:frown:

Thierry Boutsen: Aloitti uransa 1983 Spa-Francorchampsissa ja päätti sen vuodeksi 1993 Spa-Francorchampsiin huolimatta voimassa olleesta Jordanin sopimuksestaan kesken kauden kun motivaatio oli ollut pitkään nollaluokassa ja samanlaista alakuloa oli jatkunut enemmän tai vähemmän vuoden 1992 lopusta lähtien mikä välillä tuntui siltä, että olisikohan ollut parempi sittenkin vielä etsiä joku toinen kuljettaja, taivutella sittenkin alkuperäinen vuoden 1993 toinen kuljettaja muuna kuin Ivan Capellina eli Mauricio Gugelmin tulemaan vielä vuodeksi takaisin rahantuojana vai antaa enemmän mahdollisuuksia tallin testikuljettajille eli Marco Apicellalle ja Emanuele Naspettille?

Kaikkiaan muutoin noita murheellisia aikoja vasten Boutsen kyllä kaikkiaan ajoi melko hyvin, mutta Ligier-vuodet tuhosi kyllä uran kun ei myöskään Williams häntä huolinut vuodeksi 1993 vastoin periaatteessa hylättyä vuoden 1991 alustavaa sopimusta.

Eddie Irvine: Aloitti uransa 1993 Suzukassa kieltämättä räväkästi jouduttuaan Ayrton Sennan turpaan vetelyn kohteeksi ja muutoin lopetti verraten matalalla profiililla uransa 2002 Suzukaan ja yllättävänkin omasta halustaan vaikka ainahan vielä yksi vuosi Jaguarilla kai mahdollisuus olisi ollut tai jossain muussakin tallissa.

Mika Salo: Aloitti uransa 1994 Suzukassa ja muutoin joutui pakkolopettamaan uransa ainakin vuodella etuajassa kun Toyota hylkäsi hänet vastoin sopimustaan vuodeksi 2003 jolloin Salo lähti Champ Car-sarjaan ja on tällä hetkellä myös menestynein suomalainen IndyCar-CART-Indycar-ajan kuljettaja kun kertaalleen oli kolmas.

Vuonna 2004 Salon piti ajaa Champ Carissa täysi kausi, mutta lopulta keskellä sarjan talousvaikeuksia ei Salo jäänyt Ruutulipun sanojenkaan mukaan sinne nk. Leikkimään vaikka lopulta sarja kyllä asiansa kuntoon sai ja jopa sinnittelikin vuoden 2007 loppuun asti.

Vuodeksi 2004 tuon luopumisen tapahduttua Salo lopetti vähemmän julkisuudessa sanottuna ja kulissien takana käytännössä lopullisesti uransa myös F1-paluun kannalta vaikkakin nimellisen teoreettinen haaveilu Salolla omien sanojensa mukaan pysyi niinkin kauan voimassa kuin 50-vuotispäivään asti. Sitten kyllä Salonkin sanojen mukaan ihan Maikkarin lähetyksessäkin olisi vain saanut riittää kun ikä vain olisi tullut vastaan.

Vuonna 2001 Salo oli myös joutunut pitämään välivuoden kun Toyota ei sittenkään vastoin Salon ajosopimusta kyennyt pääsemään kauden kisoihin vain jäi testaamaan siksi vuodeksi ennen tuloaan lajiin vuodeksi 2002.

 

[CCMK]

Vuoden 1996 Melbournen ja 2015 Melbournen osalta ovat mielenkiintoisia ainakin seuraavat asiat:

Näissä Melbournen kisoissa Michael Schumacher ja Sebastian Vettel olivat samanikäisiä eli 27 vuotta vanhoja joskin Vettel oli täyttämässä ennen pitkää 28 vuotta.

Näissä Melbournen kisoissa hallitseva tiimi siihen aikaan eli vuonna 1996 Williams ja 2015 Mercedes otti helpon kaksoisvoiton.

Näissä Melbournen kisoissa Schumin ja Vettelin kakkoskuljettajaksi arveltu kuljettaja oli ennakoitua vahvempi enemmän tai vähemmän toteutuneesti joista tosin erona oli Eddie Irvinen huippudebyytti myöhempiä Ferrari-aikoja vasten olemalla heti kolmas kuten myös erona oli tietenkin Vettelin olo lopulta Kimi Räikköstä parempana tietenkin Irvinen tapaan kolmantena joskin Räikkönen myös keskeytti kuten myös Schumikin.

Vain 11 autoa pääsi maaliin näissä Melbournen kisoissa ja Verstappenin miehille Josille ja Maxille tämä kisa oli vuoden 1996 ja 2015 keskeytyksen myötä pettymys.

 

[CCMK]

Vuonna 2002 suurin piirtein MM-taulukko 8:n parhaan osalta jakautui talleittain ja kuljettajineen suorituskyvyn mukaisiin järjestyksiin kaikkiaankin ajateltuna vaikkakin Williamsin oleminen tuon vuoden kiistattomana paalupaikka-autona hyvin usein toikin oman mielenkiintoisen ristiriidan sitten itse kisoihinkin.

Ferrari, Williams, McLaren ja Renault olivat vauhdillisesti kisoissa ne nopeimmat ja aika-ajoissa McLaren tuntui joskus olevan selvemmin alakynnessä jopa Renaultille joskin ihan satunnaisesti tuntui olevan vauhtia olla se toiseksi nopein auto radalla.

 

[CCMK]

Pastor Maldonadon osalta hänen uransa päättyessä Venezuelan rahoituskriisinkin johdosta suurilta osin hänellä oli ajamissaan kisoissaan erittäinkin huono pisteiden saamisen mahdollisuus per kisa kuin esimerkiksi Olivier Grouillardilla ja Christian Albersilla.

Maldonado oli esimerkiksi usein herjattua Ukyo Katayamaakin nähden selvästi vähemmän pistesijoituksia saavuttanut kuljettaja mikäli olisi käytetty samaa pistejärjestelmää.

Katayaman ja Grouillardin aikaan tosin tekniikka petti melkoisenkin usein ja Katayaman tapauksessa kielimuurinkin takia länsimaiset toimittajat eivät useinkaan edes viitsineet kysellä keskeyttämisen syytä aivan tarkkaan julkisuudessa minkä takia niitä alettiin pitämään vain miehen omina virheinä ja tämä käsitys pahentui ainakin jossain määrin jo kauan ennen Katayamalle murheellisia vuosia 1995-1997.

 

[CCMK]

Huonoimpia piste per kisa ajajia taisivat olla myös Jean-Pierre Jabouille, Piercarlo Ghinzani, Olivier Grouillard ja Alessandro Alex Zanardi jotka kyllä hieman toisenlaisin pistelaskujärjestelmin ja ennen kaikkea paremmalla onnella olisivat saaneet niitä kyllä varmasti aika paljonkin enemmän kuin mitä tuli.

 

[CCMK]

Vuosien 1950-2015 välisenä aikana huonoimmat lähtöruudut mistä joku kisa oli voitettu kaudella tulee tähän alle ja mukana ei ole tällä kertaa vuosien 1950-1960 Indy 500:n kisoja:

1950: 3:s

1951: 7:s

1952: 7:s

1953: 7:s

1954: 3:s

1955: 9:s

1956: 6:s

1957: 3:s

1958: 7:s

1959: 10:s

1960: 13:sta

1961: 12:sta

1962: 12:sta

1963: 8:s

1964: 7:s

1965: 3:s

1966: 5:s

1967: 9:s

1968: 7:s

1969: 4:s

1970: 8:s

1971: 11:sta

1972: 6:s

1973: 16:sta

1974: 10:s

1975: 11:s

1976: 8:s

1977: 14:sta

1978: 12:sta

1979: 7:s

1980: 6:s

1981: 10:s

1982: 17:sta

1983: 22:sta

1984: 9:s

1985: 10:s

1986: 6:s

1987: 6:s

1988: 3:s

1989: 12:sta

1990: 13:sta

1991: 8:s

1992: 4:s

1993: 6:s

1994: 3:s

1995: 16:sta

1996: 14:sta

1997: 6:s

1998: 3:s

1999: 14:sta

2000: 18:sta

2001: 7:s

2002: 4:s

2003: 11:sta

2004: 10:s

2005: 17:sta

2006: 14:sta

2007: 3:s

2008: 15:sta

2009: 6:s

2010: 5:s

2011: 7:s

2012: 11:sta

2013: 5:s

2014: 6:s

2015: 3:s

 

[CCMK]

Nelson Piquet ajoi aikanaan Hockenheimissa 1978 ensimmäisen uransa F1-kilpailun ollen Virallisen Harjoituksen jälkeen 21:s ja keskeytti kierroksella 31.

30 vuotta myöhemmin hänen poikansa Nelson Piquet Junior tai Nelsinho Piquet ajoi aikanaan Melbournessa 2008 ensimmäisen uransa F1-kilpailun ollen aika-ajon jälkeen 21:s ja keskeytti kierroksella 31.

 

[CCMK]

14.1.2016 mennessä seuraavien kuljettajien voitosta oli kulunut yhtä seuraava määrä aikaa:

2015

Nico Rosberg oli voittanut Abu Dhabin kisan 29.11.2015. Siitä oli kulunut tuolloin 46 vuorokautta.

Lewis Hamilton oli voittanut Austinin kisan 25.10.2015. Siitä oli kulunut tuolloin 81 vuorokautta.

Sebastian Vettel oli voittanut Yas Marina Bayn kisan 20.9.2015. Siitä oli kulunut tuolloin 116 vuorokautta.

2014

Daniel Ricciardo oli voittanut Spa-Francorchampsin kisan 24.8.2014. Siitä oli kulunut tuolloin 508 vuorokautta.

2013

Fernando Alonso oli voittanut Barcelonan kisan 12.5.2013. Siitä oli kulunut tuolloin 977 vuorokautta.

Kimi Räikkönen oli voittanut Melbournen kisan 17.3.2013. Siitä oli kulunut tuolloin 1033 vuorokautta.

2012

Jenson Button oli voittanut Interlagosin kisan 25.11.2012. Siitä oli kulunut tuolloin 1145 vuorokautta.

Pastor Maldonado oli voittanut Barcelonan kisan 13.5.2012. Siitä oli kulunut tuolloin 1341 vuorokautta.

2008

Felipe Massa oli voittanut Interlagosin kisan 2.11.2008. Siitä oli kulunut tuolloin 2629 vuorokautta ja samoin oli kulunut myös siitä, että hän oli saanut olla 15 sekuntia urallaan maailmanmestari.:frown:

 

[CCMK]

Seuraavat viisi maata olivat 14.1.2016 mennessä kuljettajineen olleet saavuttamatta koskaan voittoa tai paalupaikkaa, mutta olivat päässeet palkintokorokkeelle tai olivat saaneet nimiinsä mahdollisesti myös kilpailun nopeimman kierroksen:

1. Japani (17 kuljettajaa, mutta vain Kamui Kobayashi ja Satoru Nakajima olivat ajaneet urillaan kerran kisojen nopeimmat kierrokset selvästi ja Masahiro Hasemi ajoi virheellisesti kertaalleen urallaan kisan nopeimman kierroksen ja vain Takuma Sato, Kobayashi ja Aguri Suzuki olivat olleet palkintokorokkeella.)
2. Hollanti (15 kuljettajaa, mutta vain Jos Verstappen oli ollut urallaan kaksi kertaa palkinnoilla ja kerran vain todella näkyvästi palkintokorokkeella.)
3. Tanska (4 kuljettajaa, mutta vain Kevin Magnussen on koskaan ollut palkintokorokkeella mikä on ollut Tanskan ensimmäinen sellainen.)
4. Irlanti (4 kuljettajaa.)
5. Portugali (3 kuljettajaa, mutta vain Tiago Monteiro on ollut ainoana kuljettajana koskaan palkintokorokkeella Indianapolisissa 2005 maansa ensimmäisenä edustajana.)
6. Rhodesia/Zimbabwe (3 kuljettajaa, mutta vain John Love on ollut koskaan palkintokorokkeella.)

Intia oli erittäin lähellä päästä palkinnoille tietenkin Narain Karthikeyanin muodossa Indianapolisissa 2005.

Muutoin tähän päivään mennessä tietenkin Max Verstappen Jos Verstappenin poikana on ottanut jo monta voittoa ja myös Hollannin ensimmäisen paalupaikankin.

 

[CCMK]

Vuosina 1950-2015 nimenomaan 15.1.2016 mennessä seuraavien maiden kisojen voittajat eivät koskaan olleet maailmanmestareita sulkuihin rajattuina vuosina kun ne sen voittivat ja kun Indy 500:n ajan kisoja vuosilta 1950-1960 ei ole mukana:

Yhdysvallat 16 kisaa (1959-1974)
Itävalta 11 kisaa (1973-1983)
Unkari 11 kisaa (2005-2015)
Italia 9 kisaa (1991-1999)
Long Beach/Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 8 kisaa (1976-1983)
Belgia 8 kisaa (1980-1987)
Portugali 8 kisaa (1984-1991)
Brasilia 8 kisaa (1975-1982)
Englanti 7 kisaa (1973-1979)
Hollanti 7 kisaa (1979-1985)
Italia 6 kisaa (1973-1978)
Espanja 6 kisaa (1986-1991)
Meksiko 6 kisaa (1986-1991)
Kanada 6 kisaa (1981-1986)
Japani 6 kisaa (1989-1994)
Monaco 5 kisaa (1960-1964)
Monaco 5 kisaa (1980-1984)
Englanti 5 kisaa (2009-2013)
Saksa 5 kisaa (1982-1986)
Italia 5 kisaa (1956-1960)
Brasilia 5 kisaa (1986-1990)
Kiina 5 kisaa (2009-2013)