"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Kaikkien aikojen lyhin F1-ura ja kilpailu sellaisessa tilanteessa missä F1-kisaan lähtenyt kuljettaja pystyi lähtemään mukaan kilpailuun ja liikahtamaan starttiruudustaan oli Ernst Loofilla vuonna 1953 Nürburgringillä jossa alkuliikahduksen jälkeen auto liikkui mitä tahansa 2-6,5 metrin väliltä heti lähdön jälkeisen Länsi-Saksan lipun heilahdettua silloisen F1-kisan lähtötavan mukaan ja kun bensapumppu oli Loofin autosta hajonnut auton seisoessa lähtöruudukossa.

Joissakin lähteissä taas Loofin on sanottu päässeen pidemmälle, mutta silloin tuo matka on laskettu siis maaliviivan jälkeen ajetusti 2-6,5 metrin väliltä lähtöruudun jälkeen verraten siis eri lähteissä määriteltyä metrimäärää.

Tosin ei tuo 4-13 metriä+lähtöpaikan ruudun etäisyydet enintään päälle ajouran pituutena totisesti ole pitkä ei.:dunno:

 

[CCMK]

3.10.2016 oli toinen kerta lajissa 6 vuoteen kun hallitseva maailmanmestari kauden aikana oli keskeyttänyt tai ollut palkintokorokkeen ulkopuolella.

 

[CCMK]

Denny 'Karhu' Hulme ja Keke Rosberg olivat yllättävänkin kovia nimiä omalla tavallaan kun joidenkin kriitikoiden mielestä näiltä kahdelta puuttumaan jäi aina jotakin näyttävää.

Keke oli kuulemma vauhdissa nopea vaan ei vain niitä kaivattuja voittoja tullut mestarinakaan tai mestaruuden arvoisina huippuvuosina ja 'Karhu' Hulme vuorostaan oli ansaitusti sitkein kisanousija, mutta suorastaan löntystelijätason luokkaa Virallisissa Harjoituksissa kun kerta kaikkiaan ei vain mies osannut olla sinänsä nopea yhdellä kierroksella tai vain sitten millään saavuttanut paalupaikkaa.

Lopulta Hulme kyllä sai ainoan paalupaikkansa 8 voittoaan vasten ollessaan jo todellista veteraanipolven luokkaa vuonna 1973.

Rosbergilla vertailun vuoksi oli urallaan 5 voittoa ja 5 paalupaikkaa puhumattakaan lukemattomista menetetyistä sellaisista ja kahdesta MM-sarjan ulkopuolisista voitoista joita ei hyväksytty jolloin tavallaan vertailuluontoisesti 'Karhu' ei välttämättä kisoissa kyennyt siihen samaan vauhdillisesti missä Keke kykeni, mutta silti kuitenkin aina voitti.

Kritiikkiin saattoi kuitenkin vaikuttaa myös molempien kuljettajien eli Rosbergin ja Hulmen olemus ja ennen kaikkea äärettömän kova ja tarkka omanarvon tuntemus.

Toisaalta jos miettii vaikka Kekeä ja 'Karhua' niin Kekekään kun oppi tuntemaan miehen niin ei ikinä suuttuneenakaan koskaan ollut niin viheliäinen ja häijy kuin mitä 'Karhu' oli jolloin siitäkin tuli oman tasonsa legendaa.

Ja ikään kuin muistutti ihan oikeaakin raivoavaa karhua tai ahmaa nuo Hulmen raivokohtaukset.

Vaikka myöntää täytyy kyllä, että Hulme tosiaan Kekestä poiketen hyvin usein ajettiin noihin raivokohtauksiin asti enemmän tai vähemmän yleisesti provosoivalla ja typerällä käytöksellä jolloin sitten Hulme kyllä takuuvarmasti oli siihen tilaan ajettuna varikon pelottavin tyyppi kun häntä sai pelätä niin Louis Chiron takavuosina Monacon kisatuomarina, Jean-Marie Balestre lajin päättäjänä kuten Berniekin kuin myös seinille nosteltu Niki Laudakin Zandvoortin 1973 kuolonkolarikisan jälkeen kun olisi pitänyt Nikin vain pitää sillä kerralla ihan oikeasti ne mölyt ja sanaheitot mahassa.

Häijyysluokkakin oli ihan omalla tasollaan kuitenkin silti jotenkin omanlaisensa ja jopa sellaista piilosympatiaa herättävänä.

Tosin Keken usein varsinkin suomalaispiireissä moitittu häijyys verrattuna 'Karhuun' oli enemmänkin sellaista Roope Ankan häijyyttä pilke silmäkulmassaan siinä missä 'Karhu' oli verrattavissa häijyysasteeltaan ainakin siihen tilaan ajettuna Kekeen nähden enemmän Kulta-Into Piin luokkaa.:dunno:

 

[CCMK]

Joitakin Ferrarin ensistartteja tulee tähän suhteessa uraan nähden:

- Felipe Massan ensimmäinen Ferrari-kisa oli hänen uransa 54:s

- Eddie Irvinen ensimmäinen Ferrari-kisa oli hänen uransa 33:s

- Jean Alesin ensimmäinen Ferrari-kisa oli hänen uransa 25:s

- Gianni Morbidellin ensimmäinen ja ainoa Ferrari-kisa oli hänen uransa 20:s

- Stefan Johanssonin ensimmäinen Ferrari-kisa oli hänen uransa 17:sta

- Gilles Villeneuven ensimmäinen Ferrari-kisa oli hänen uransa toinen

Nuorin debytoinut Ferrari-kuljettaja mitä ilmeisimmin vieläkin on Ricardo Rodriguez 19 vuotta ja 208 päivää vanhana Monzassa 1961.

 

[CCMK]

Japanin Grand Prixissä Suzukassa 2016 tehtiin historiaa:

Periaatteessa se oli toista kertaa peräkkäin sellainen kisa ja ainoaa laatuaan ollut sellainen missä kukaan kuljettaja periaatteessa ei keskeyttänyt ja jokainen sai sijoituksen maalissa.

Toisaalta taas vuoden 2015 Suzukassa Felipe Nasr ehti keskeyttää 4 kierrosta ennen maalia, mutta hänkin ehti saada sijoituksen maalissa.

 

[CCMK]

9.10.2016 oli Lewis Hamiltonille uran 100:n palkintosijoituksen päivä.

Vain Alain Prostilla ja Michael Schumacherilla oli enemmän palkintosijoituksia ja vain Fernando Alonso 97:llä palkintosijalla ja Sebastian Vettel 85 palkintosijalla olivat lähellä Hamiltonia, Prostia ja Schumacheria.

Hamiltonilla oli tuohon päivään mennessä 184 kisaa ajettuna, 54 % palkintosijoitusten prosenttiosuus ja lajin viidenneksi korkein palkintosijoitusten osuus kun tietenkin myös yhden ainoan kisan ajaneiden kuljettajien palkintosijat tai voitot unohdetaan luvuista.

 

[CCMK]

Japanin Grand Prixiä sanottiin vuoteen 2016 asti ainakin huvittuneesti Saksassa enemmän tai vähemmän Mestareiden Ajoksi koska jokainen sen voittanut kilpailija oli entinen, hallitseva tai tuleva maailmanmestari potentiaalisesti tai etenkin mediassa sanottuna voittohetkellään vaikka ei sitä muutoin olisi ikinä saavuttanutkaan urallaan.

Sebastian Vettelillä oli neljä Suzukan voittoa silloin, Lewis Hamiltonilla oli kolme Suzukan voittoa silloin, Fernando Alonsolla oli kaksi Suzukan voittoa silloin, Jenson Buttonilla oli yksi voitto silloin, Kimi Räikkösellä oli yksi voitto silloin ja Nico Rosbergkin Suzukan voittonsa saatuaan onnistui voittamaan kauden päätteeksi myös maailmanmestaruuden.

 

[CCMK]

Vuonna 2016 Sebastian Vettelillä oli Ferrarilla melkoisen huono kausi menossa sillä ajoittaisista huippusuorituksistaan piittaamatta hänellä oli myös 10 kisan putki ilman yhtäkään palkintosijoitusta.

Sitä melkein enemmän ja kauemmin ilman jotakin palkintoa putkeen oli Vettel joutunut ajamaan vain vuonna 2008 Toro Rossolla.

Tosiasiallisesti kritiikkiä vasten Vettelillä oli vielä yksi huonompi putki ilman palkintoja vuonna 2014 jolloin Sakhirista Monzaan asti hän oli palkinnoitta pois lukien Montrealin kolmostilaa mikä tuntui aika maksimilta Ferrarilta sinä vuonna kun muu palkintoajo käytännössä mahdollinen vain Kimiltä Spa-Francorchampsissa.

 

[CCMK]

Ferrarilla viettämäänsä aikaan nähden Michael Schumacher otti keskimäärin kauteen 6-7 voittoa eli tarkemmin sanottuna sen 6,5 voittoa.

Vastaavasti Fernando Alonsolla oli Ferrarilla vietettyyn aikaan nähden kauteen otettuja voittoja melkein 2 voittoa kauteen keskimäärin eli keskimäärin sanottuna tarkemmin sen 1,8 voittoa.

Vuoteen 2016 mennessä Kimi Räikkösellä ja Sebastian Vettelillä oli kiintoisasti samaan aikaan Ferrarilla vietettyyn aikaan nähden kauteen otettuja voittoja 1-2 voittoa eli keskimäärin sanottuna sen 1,5 voittoa tai puolitoista voittoa kautta kohti vaikka tietenkin Kimi ei ollut Ferrarilla silloin vielä voittanut eikä tulisi voittamaan ennen kuin sitten Austinissa 2018 se uusi Ferrari-voitto sieltä vihdoin ja viimein tulikin kun sitä ennen varmaankin lähin oli ollut Barcelona 2016, Monaco silloin kun Kimi starttasi viime vuosista puhuttaessa silloin paalupaikalta ja muutoin tietenkin Monzassa kun paalupaikalta pääsi Ferrarilla lähtemään.

Rubens Barrichellolla oli Ferrarilla vietettyyn aikaan nähden yleisesti ottaen 1 voittoa tai ehkä teoriassa sen 2 voittoa kauteen eli noin 1,3 voittoa ja melkein huonoin voittotilanne oli Ferrarilla vietettyyn aikaan nähden silloisista nykykuskeista Felipe Massalla jolla oli myös vain sen 1 voitto tai ehkä teoriassa sen 2 voittoa kauteen eli noin 1,2 voittoa mikä oli Ferrarin huonoin voittotilanne silloisista nykykuskeista puhuttaessa.

 

[CCMK]

Vuonna 2016 tehtiin erikoinen ennätys 2.11.2016 mennessä.

Tuolloin nähtiin kaikkien aikojen nuorin, vanhin ja keskimäärin eniten saman kisapaikkakunnan ja radan kolmansia, neljänsiä ja viidensiä sijoja ottanut ajaja silloin kun he siellä ajoivat.

Toisin sanoen Max Verstappen edusti nuoruutta, Sebastian Vettel kokemusta ja keskiarvoisen suosikin viittaa kannatteli noiden sijojen nimikkomiehenä Daniel Ricciardo.

 

[CCMK]

Moottorivalmistajien puolella Ford voitti vuonna 1969 ja 1973 kaiken mikä voitettavissa oli kaudelta eli jokaisen kilpailun.

Lähimmäksi täydellistä voittoa ovat päässeet Indy 500-kisojen vuodet 1950-1960 unohtaen seuraavat moottoritoimittajat:

Renault vuonna 1995 menetti vain Montrealin voiton Ferrarille, Honda vuonna 1988 menetti vain Monzassa voiton Ferrarille ja Ford vuonna 1968 menetti vain Rouenissa voiton Ferrarille.

 

[CCMK]

Vuosina 1950-1960 Indy 500 ei paljoa merkinnyt F1:n kalenterissa kuten ei myöskään F1 AAA:n tai USAC-sarjan ajajien keskuudessa sinänsä.

Siltikin melko lailla arvottomuutensa ja lähinnä historiallisen suurkisan määritelmät täyttäen MM-ajoksi luokiteltu Indy 500 oli eniten merkityksellisin F1:ssä vuonna 1956 jolloin Pat Flaherty kieltämättä erikoisesti oli MM-sarjan viides kuljettajien puolella.

Alimmaksi sijoittunut vuorostaan oli vuoden 1958 Indy 500-voittaja Jimmy Bryan jolla oli 13:sta sija MM-kilvassa kauden jälkeen.

 

[CCMK]

Vuonna 1994 nimenomaan sen kauden traagisuuden nimissä oli useita kertoja tilanne jolloin ei vaikuttanut olevan ketään entistä maailmanmestaria ruudukossa tai edes tulossa eläkkeeltä palaamaan F1-kisoihin.

Viimeinen sellainen tilanne oli Estorilissa 1994 missä ei ollut ketään mestaria ja vain kaksi tulevaa mestaria eli Damon Hill ja Mika Häkkinen kun Michael Schumacher kärsi kilpailukieltoa.

 

[CCMK]

Vuoden 2010 viimeiseen kisaan lähdettäessä silloin ensi kertaa Abu Dhabin kisaan lähdettäessä neljä kuljettajaa olisi voinut voittaa mestaruuden.

Vuonna 1981 Las Vegasin ratkaisukisan jälkeen MM-sarjan tilanne olisi teoreettista kauden 16:sta osakilpailua tai oikeammin jo Kyalamin 1981 tilanteen muistaen jo kauden 17:sta teoreettisen osakilpailun lähestyessä esimerkiksi vielä viime hetkellä Bernie Ecclestonen heltyessä vaikkapa pitämään se kaikkien aikojen viimeinen Watkins Glenin osakilpailu vuodelta 1981 olisi MM-ajojen osalta ollut mestaruudessa kiinni siihen lähdettäessä viisikin kuljettajaa kun MM-taulukon vuoden 1981 viiden kärki kuljettajinaan Nelson Piquet, Carlos Reutemann, Alan Jones, Jacques Laffite ja Alain Prost olivat 7 pisteen päässä toisistaan.

Kyalamin 1981 tilanteen hyväksymällä enemmän tai vähemmän viimeistään 31.12.1981 mennessä olisi myös maailmanmestari ollut Argentiinan Carlos Reutemann.

Näin ei tietenkään käynyt ja 1.1.1982 ja siitä eteenpäin aivan lopullisen lopullisesti maailmanmestari oli ja on pysyvästi vuoden 1981 osalta ollut Nelson Piquet Brasiliasta.

 

[CCMK]

Estoril 1994 saattoi olla mestaruustasollisesti heikko F1-kilpailu.

Kuitenkin kilpa-autoilun tasoisesti moottoriurheilussa Estoril vuosimallia 1994 oli kaikkea muuta kuin heikko.

Tuon kisan lähtöruudukko sisälsi myös toki 11 entistä tai tulevaa F1-voittajaa, mutta ennen kaikkea sisälsi myös 9 Le Mansin 24 Tunnin Ajon voittajaa joista kaksi tulisi olemaan myös moninkertaisia Le Mansin 24 Tunnin Ajon voittajia, yksi tuleva tai jo hallinnut hallitseva Urheiluautojen Merkkiluokien Maailmanmestari (Kun vuoden 1992 päätteeksihän perinteinen ja se oikea Urheiluautojen MM-Sarja haudattiin minkä jälkeen kesti kauan ennen kuin vihdoin ja viimein toki monista ajoittain erittäin kilpailukykyisistä Urheiluautojen luokista vihdoin ja viimein pystyttiin luomaan nykypäivän tilanne ja Urheiluautojen MM-Sarjan käytännön renessanssi.) ja 13 Le Mansin Luokkavoittajaa joista tosin vain vertailun vuoksi vain 2 kappaletta Le Mansin 24 Tunnin Ajon voittajia koskaan pystyi F1-kisan voittoon joko tuolloin pystyneenä tai myöhemmin urillaan.

Tuo kaikki kertoi oikeastaan yllättävänkin kovatasoisesta kilpailusta sinänsä.

 

[CCMK]

Vuoteen 2016 mennessä vuosien 1980-2016 välisenä aikana vain 11 kertaa oli nähty palkintokorokkeella täsmälleen edellisen kilpailun voittajakolmikko samassa järjestyksessä palkintokorokkeella ja ne tapahtumat tulevat tässä:

1980 Montreal/Watkins Glen (Alan Jones-Carlos Reutemann-Didier Pironi)

1986 Hockenheim/Hungaroring (Nelson Piquet-Ayrton Senna-Nigel Mansell)

1988 Montreal/Detroit (Ayrton Senna-Alain Prost-Thierry Boutsen)

1990 Spa-Francorchamps/Monza (Ayrton Senna-Alain Prost-Gerhard Berger)

1992 Mexico City/Interlagos (Nigel Mansell-Riccardo Patrese-Michael Schumacher)

1992 Magny-Cours/Silverstone (Nigel Mansell-Riccardo Patrese-Martin Brundle)

1996 Montreal/Magny-Cours (Damon Hill-Jacques Villeneuve-Jean Alesi)

2000 Sepang/2001 Melbourne (Michael Schumacher-David Coulthard-Rubens Barrichello)

2004 Nürburgring/Montreal (Michael Schumacher-Rubens Barrichello-Jenson Button)

2006 Silverstone/Montreal (Fernando Alonso-Michael Schumacher-Kimi Räikkönen+erityismainintana Giancarlo Fisichella ja Felipe Massa Fisichellan osalta neljäntenä ja Massan osalta viidentenä)

2016 Austin/Mexico City (Lewis Hamilton-Nico Rosberg-Daniel Ricciardo)

 

[CCMK]

Vuonna 2016 Ferrari oli ensimmäistä kertaa saamatta eturivin lähtöpaikkaa mihinkään kauden kilpailuun vähään aikaan.

Historiallisesti puhuttuna vuosina 1986, 1992-1993 peräkkäin ja 2014 oli nähty niin huono tilanne Ferrarilta.

Ja ennen vuotta 1986 huonoin tilanne Ferrarilla oli vuonna 1980 mitä huonompi tilanne oli nähty vuonna 1973.

Vuonna 2014 Fernando Alonso oli kolme kertaa nelosruudussa ja sen jälkeen neloruudusta tuli kisoihin saavuttamaton unelma.

Tosin ei Ferrari sentään kuutospaikkaa alemmille sijoille reaalisessa vauhtitasossa tosiaan sinänsä hävinnyt koskaan vaikka vauhti niin Alonson kuin Kimi Räikkösen toimesta oli erittäin vaatimatonta ja suorastaan jopa kammottavaakin etenkin Räikkösen osalta, mutta vuosi 2014 oli tietyllä tapaa ehkä vuotta 2009 huomioimatta Kimin vauhdillinen aallonpohja.

McLaren-vuosina ei ongelmana ollut niinkään nopeus vaan suorastaan MTV3:n DNA-mainoksen auton sihahdukseen verrattava heti mainoskatkon jälkeen pettänyt luotettavuus.

Vuonna 1980 Ferrarin nykypäivän lamavuosista ehkä pahimpana ellei vuotta 1973 ihan todella kaikessa surkeudessaan huomioon otettavana kautena Gilles Villeneuve oli parhaimmillaan Ferrarin tuon vuoden autolla lähes ylimaallisesti kolmas Interlagosin lähtöruudun osalta ja sen jälkeen auto oli Villeneuven sanoin paskalaatikko ja sen sanottuaan Villeneuve todennäköisesti näihin päiviin asti on ollut ainoa Ferrari-kuljettaja joka ei lentänyt niiden sanojen jälkeen pihalle Maranellosta tai jota ei olisi henkisesti lynkattu La Famiglian toimesta siihen paikkaan.

Jody Scheckter hallitsevana maailmanmestarina myös karsiutui Montrealista eikä Villeneuvekaan etäällä ollut karsiutua.

Vuonna 1981 Ferrari sentään olikin Gilles Villeneuven sanoin voittojen myötä jo auton huonoutta kysyttäessä iso punainen Cadillac.

 

[CCMK]

Nico Rosbergin voittaessa maailmanmestaruuden vuoden 2016 päätteeksi voitiin todeta, että F1:ssä poika perii isänsä mestaruuden näillä näkymin aina 34 vuoden välein.

Graham Hill voitti maailmanmestaruuden vuonna 1962 ensimmäisen kerran ja vastaavan ensimmäisen ja ainoan mestaruuden voitti hänen poikansa Damon Hill vuonna 1996 ja isä-Hill voitti maailmanmestaruuden uudestaan vuonna 1968.

Keke Rosberg voitti maailmanmestaruuden vuonna 1982 ja Nico Rosberg voitti maailmanmestaruuden vuonna 2016.

Samalla logiikalla ja mikäli ihan kaikki menisi kuten pitäisi niin hieman isä-poika-kaavaa rikkoen Nico Rosbergin tyttären Alaian tällä hetkellä pitäisi voittaa maailmanmestaruus vuonna 2050.

Tokkopa tapahtuu, mutta mene ja tiedä!:wink:

 

[CCMK]

GP2:ssa ja sen edeltäjässä F3000:sta tai edeltäjän edeltäjästä F2:sta ei juuri maailmanmestareita ole tullut.

F3000:sta ei vuosina 1985-2004 kuten ei F2:n Maailmansarjan vuosina 1978-1984 tai F2:n Euroopansarjan vuosina 1967-1977 ennen FIA:n muuttunutta nimeämiskäytäntöä ja myöhemmin käytännössä Euroopansarjan ja Maailmansarjan vuosien sulauduttua yhteen vuosien 1967-1984 osalta ei kenestäkään sen sarjan mestarista tullut lopulta ainuttakaan F1-sarjan maailmanmestaria, mutta GP2:sta puhuttaessa kaksi sen mestaria ovat F1:n maailmanmestareita eli vuonna 2005 Nico Rosberg sen sarjan ensimmäisen mestaruuden ja vuonna 2006 Lewis Hamilton sen sarjan toisen mestaruuden voittaneina.

Mielenkiintoista on myös se, että yksikään F1-mestari ei koskaan ajaessaan voittanut F2:n Euroopansarjaa tai Maailmansarjaa vuosina 1967-1977 tai 1978-1984!

 

[CCMK]

27.11.2016 jäi päivämääränä Nico Rosbergin voittamaksi maailmanmestaruudeksi ja suomalaisten puolittaiseksi maailmanmestaruudeksi.

Ainoa maailmanmestaruuttaan pidemmin jahdannut mies kuin Nico Rosberg oli Nigel Mansell.

Heikki Kovalainen samalla jäi toistaiseksi ainoaksi Lewis Hamiltonin tallikaveriksi joka ei olisi joskus voittanut tai kyennyt ajankohtaisesti voittamaan maailmanmestaruutta.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2013 Yas Marina Bayn kilpailun nähtiin ainakin kolme mestaritason miestä kautta kohden palkinnoilla edes kerran eli Fernando Alonso, Sebastian Vettel ja Kimi Räikkönen nähtiin palkinnoilla edes kerran kaudella.