"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Eddie Irvine ei usein häikäissyt (Parempien tallien vuosina kun tietysti Jordan-vuosina ja vähän myöhemmin sitten veteraanina oli villimpi meno päällä.) välttämättä nopeudellaan, mutta oli kuitenkin sitkeydessä menevä, palkinnoille päässyt, voittojakin ottanut ja mestaruudessa kiinni viime tippaan asti ollut kuljettaja.

Irvine ei ikinä urallaan Johnny Herbert-tyyliin ollut paalupaikalla, mutta oli esimerkiksi Ferrari-ajoille eturivissä.

Niissäkin tosin melko harvoin eli esimerkiksi Nürburgringille 1998 silloiseen Luxemburgin Grand Prixiin, Barcelonaan 1999 ja myös Hungaroringille 1999 näin kävi.

 

[CCMK]

24.1.2021 kun mietittiin erikoista tilastoa niin esimerkiksi vuoden 2012 suhteen siinä esiintyneet kuljettajat jollakin tapaa olivat voittaneet kolmanneksen kaikista F1-mestaruuksista siihen asti eli peräti 23 eri mestaruutta.

Yksi muu mestaruus olisi voinut mennä myös hyvin, hyvin pienestä kiinni jääneenä myös Felipe Massalle Brasiliaan.

Näin ei käynyt vaikka Globo TV voittoteemoineen ja tuloslaskentoineen kuten koko Interlagosin varikkotaulukin 40 sekuntia vaihtelevin yhteyksin tietysti oli ollut niin kovin toista mieltä!

Kieltämättä hirvittävä tunne onneksi kuitenkin esimerkiksi Suomeen vuosiksi 1998-1999 tulematta.

 

[CCMK]

1960-luvulle syntyneet kuskit olivat melkoisen tilastoerikoisuuden nimissä F1:ssä:

Vain 9 eri varsinaista kisavoittajaa oli ollut ja 7 näistä miehistä oli voittanut yleensäkin uran sillä hetkellä ensivoiton vasta kun he olivat 29 vuotta tai vanhempia.

1960-luvulle voittajista niistä syntyneistä puhuen epäreilu oli myös se seikka, että Ayrton Senna ja Michael Schumacher tilastollisesti veivät 132 voittoa pelkästään sille vuosikymmenelle kaikkiaan joten siten pienenä ihmeenä voitiin joskus pitää muiden sen vuosikymmenen syntyneiden kuskien voittomääriäkin yleensä.

Myös erinäiset muut voittajat säilyi pieninä:

1970-luvulle oli myös 9 eri voittajaa syntyneistä.

Vanhemmille päiville syntyneistä eri voittajia olikin useampia:

1930-luvulle 19 eri voittajaa, 1940-luvulle 22 eri voittajaa ja 1950-luvulle 12 eri voittajaa.

1940-luvulle voittajista puhuen vuosittain esimerkiksi vuoden 1944 ja 1946 syntyneille voittoja tuli kullekin 4 kappaletta eli yhteensä 8 kappaletta 22:sta.

1980-luvulle syntyneistä eri voittajia oli esimerkiksi 4.2.2021 mennessä 11 kappaletta.

Siihen mennessä eikä kovin sen jälkeenkään ole uskottu esimerkiksi Romain Grosjeanin tai Nico Hülkenbergin ikäluokan kaverien enää voittavan lajissa.

Tilastollisesti merkittävää oli huomata myös 1950-luvun kuskien sitkeys ja ratojen elinvoimaisuus 1990-luvulle eli esimerkiksi tästä ikäluokasta puhuen Nigel Mansell, Alain Prost, Nelson Piquet, Gerhard Berger, Riccardo Patrese ja Thierry Boutsen voittivat hyvinkin veteraaneina kisoja.

Mene ja tiedä, että olisiko hurjimmillaan Bergerin urakin voinut jatkua peräti pisimpänä mahdollisena vuoteen 2000 asti siitä ehkä juuri ja juuri voittoonkin venyen?

Vuodeksi 1998 ja 1999 kun jatkon estivät sopimukselliset seikat ja sitten vain kerta kaikkiaan pysyminen eläkkeellä.

Testejäkin noina vuosina vielä Berger toden totta ajoi.

Muutoin itse kysymykseen yleensäkin miettien ennen vuotta 2021 kilpailullisesti puhuen oli ollut 110 eri voittajaa lajiin virallisesti.

 

[CCMK]

4.2.2021 mennessä erinäinen nuorten mestarien ikäennätys rikkoutui vuosien 2005-2010 välille kolme kertaa ollen sittemmin rikkoutumatta.

Tämän jälkeen vain vuosien 1985-1987 välille syntyneet miehet eli Lewis Hamilton ja Sebastian Vettel oli voittaneet mestaruudet.

Nuorin mestari ruudukkoon vuodeksi 2021 oli 33 vuotta vanha ja sillä hetkellä tietenkin oletettiin, että vuosien 1987-1997 välille syntyneet kuskit eivät hetkeen mestaruutta ota.

Lopulta tietysti tuli Max Verstappenin kohumestaruus jota ei myös kauden päätteeksi 31.12.2021 siihen mennessä laillisesti ehditty ottaa pois ja siirtää Lewis Hamiltonille ja kun vielä Hamiltonin käytös pitkin kautta oli ollut lajille turhan paljon kohuja aiheuttanut niin mestaruuden olisi voinut siirtää Suomen Valtteri Bottakselle kolmostilan miehenä jolloin sitten 1989 syntyneenä olisi tullut sen vuoden syntymämestari.

Sen sijaan vuodelle 1997 tuli syntymämestari kuten myös viime vuodeksikin vaikka toissa vuoden kohumestaruus olisi otettukin pois ja siihen päälle olisi lätkäisty kilpailukielto.

Pitkin hampain kun oikea päätös olisi mielestäni kenties ollut mestaruuden pitäminen kuitenkin tuntuvalla kisakiellolla tapojen opettamiseksi Max-pojulle.

 

[CCMK]

11.2.2021 Lewis Hamiltonille ja Valtteri Bottasille yhteensä oli ollut lajiin 422 kisaa ajettuna.

Tämä ei ollut suurin kun siihen mennessä jo esimerkiksi vuoden 2016 McLaren-kuskeille eli Fernando Alonsolle ja Jenson Buttonille oli ollut lajiin 538 kisaa ajettuna yhteensä.

Vuoden 2021 alkuun mennessä sen lähtöruudukon kuskeille oli yhteensä 231 voittoa saatu kun esimerkiksi Interlagosin 2012 kisan kuskeille oli ollut 223 voittoa yhteensä lajiin.

Suurin osa vuoden 2021 alkuun tulleista voittajista olivat lajin nimimiehiä ja erinäisistä 'kakkoskuski'-tason voittajista puhuen yhtä näistäkin morkattiin välillä alisuorittajaksi tasoon nähden ja yhtä pidettiin tuurivoittajana.

8 eri tallia kuitenkin piti nimissään kisavoittajan tai mestarin joten toissa vuodenkin ruudukossa kykyä riitti joskin välillä kieltämättä juurikin erinäistä tuurihaukkaluonnetta eräille ykkösnimille ei välttämättä nykypäivän mediassa kyetty myöntämään.

Muitakin tasaavia eroja oli:

Etenkin kun silloiseen 15 vuoteen oli ollut lähinnä neljä dominoivaa kuskia lajia, kolme täysin vasta uransa aloittanutta kuljettajaa ja päälle vielä kolme sellaista kuljettajaa joilla oli kaksi vuotta tai vähemmän kokemusta F1:siin niin erot eivät olleet sinänsä ehkä niin ihmekään.

Myös silloiseen 15 vuoteen nähden kaudet olivat olleet pidempiä jolloin vähänkin dominoivan tallin löytyminen myös tarkoitti pidempää hallintakautta kenties välillä olleine tylsymiskausineen.

Vertailuksi esimerkiksi Michael Schumacherin 'lopettaessa' uransa vuodeksi 2006 oli ollut lähtöruudukkoon 150 voittoa yhteensä ja Schumin tullessa takaisin vuodeksi 2010 oli ollut lähtöruudukkoon 162 voittoa yhteensä.

Hallitsevaa oli kuitenkin vuosille 2006 ja 2010 silloinkin, että ykkösnimiksi nimetyt miehet omivat suuren osan kaikista voitoista itselleen.

 

[CCMK]

18.2.2021 mennessä mielenkiintoisesti mietittiin sitä, että millainen aikaväli olisi ollut joidenkin tietyn parivaljakon suhteen vanhimmasta eli jonkun vuosisadan viimeisestä kuskista aina uusimpaan asti.

Luigi Fagiolista Yuki Tsunodaan ei tietyin äärimmäisen välillisen ajan termein huomioiden kuin vanhimmasta nuorimpaan huomioiden ollut välissä kuin kuusi kuljettajaparia!

Näin esimerkiksi kävi:

Fagioli ajoi Maurice Trintignantia vastaan vuonna 1951, tämän jälkeen Trintignant ajoi Graham Hilliä vastaan niin myöhään kuin vuonna 1964, Hill ehti ajaa Niki Laudaa vastaan niin myöhään kuin vuosina 1974-1975, Lauda ehti ajaa Nigel Mansellia vastaan vuonna 1985, Mansell ehti ajaa Michael Schumacheria vastaan vuonna 1995, Schumacher ehti ajaa Lewis Hamiltonia vastaan vuonna 2012 ja Hamilton on ehtinyt ajaa Yuki Tsunodaa vastaan niin vuosina 2021 kuin 2022 kuten myös vuodeksi 2023 näin näyttää käyvän.

Lisäksi Lauda ehti ajaa Gerhard Bergeriä vastaan vuonna 1985, Berger ehti ajaa Giancarlo Fisichellaa vastaan vuonna 1997 ja Fisichella ehti ajaa Lewis Hamiltonia vastaan vuonna 2009.

Muista hyvin iäkkäistä veteraaneista puhuen Louis Chiron yritti mitenkään vielä ajoihin esimerkiksi Monacossa 1958 eli kisassa missä Graham Hill aloitti uransa ja missä myös esimerkiksi Jack Brabham oli mukana kuten myös Bernie Ecclestonekin.

Myös Trintignant ehti ajaa Chris Amonia vastaan ja Amon sitten Jacques Laffiteakin vastaan.

Muutoin esimerkiksi lisäksi Trintignat ehti ajaa vuonna 1955 Brabhamia vastaan, Brabham ehti ajaa vuonna 1966 Jacky Ickxiä vastaan, Ickx ehti ajaa vuonna 1977 Riccardo Patresea vastaan, vuonna 1989 Patrese ehti ajaa Jean Alesia vastaan, Alesi ehti ajaa vuonna 2001 Kimi Räikköstä vastaan ja Räikkönen tietysti ehti mittavan uran päätevuodeksi toissa vuonna kun ei sentään viime vuodeksi enää ajanut niin ehti vielä näkemään Tsunodan uran debyyttivuoden.

Näin myös Fernando Alonsokin ehti nähdä Tsunodan debyytin palatessaan toissa vuonna.

 

[CCMK]

Vanhaan aikaan mitä moninaisemmat kansallisvärit olivat tärkeitä.

Kun esimerkiksi Aston Martin tuli F1:siin viimeinkin sitten vuoden 1959 jälkeen pari vuotta sitten takaisin lajiin niin usein oli puhetta siitä, että milloin oli tullut viimeinen kisavoitto nk. Brittien Kisavihreälle eli British Racing Greenille autovärityksenä?

British Racing Greenille tai BRG-väritykselle ei ollut pieneen ikuisuuteen tullut voittoja.

Etenkin kun brittivoittoja oli kyllä yllin kyllin, mutta ei perinneväriä noudattaen päävärinä.

BRG-väritykselle hurjimmillaan voitto viimeksi vuodeksi 2021 lähdettäessä oli tullut vuonna 1983 Detroitin kisassa kun silloin Michele Alboreto voitti lähempänä ainakin silloisin sävyin olleelle Benettonin sponsoroimalle Tyrrelille sen viimeisen voiton.

Tietysti olihan vihreälle värille tulleita voittoja Benettonillekin, mutta silloin väritys enemmän oli mintunvihreään menevä kiitos Mild Sevenin tai muiden sponsorien vaatimusten.

Toki jotkut eivät tietysti veteraaneista tai väriasiantuntijoista puhuen hyväksy sitäkään jolloin muuten mennään sitten Brabhamin voittoihin kun heillä etenkin Jack Brabhamin aikoina oli tuon tyylin väritys eli BRG muutamaa poikkeusta huomioimatta kun niille sitten käytettiin poikkeuksellisesti turkoosia väriä.

Kun vielä vuoden 1970 sponsoroinnin huomioi niin viimeinen käytännössä täysin sponsoroimaton BRG-värityksen F1-voitto lienee Kyalami 1968 eli Jim Clarkin viimeinen voitto ennen menehtymistä BRG-värityksen Lotusille.

Turkoosi väritys Brabhamiin esimerkiksi oli vanhemman kansan autourheiluherrojen suuri sääntövaatimus kun piti silloin olla maakohtaista väritystä toisinaan vielä vähän senkin jälkeen kun oli sponsorointiakin.

Kansallisväritys oli tuttu tietenkin eri maille eli Saksalla valtionimestä huolimatta oli hopea väri, Italialle punainen väri, Ranskalle sininen väri, Itävallalle sinisen musta, mustan sininen, laivaston sininen tai aina kuitenkin tummemman sinisempi väri kuin Ranskalle ja Suomen Väinö Hollmingille esimerkiksi Jaguariin oli musta väri niihin harvoihin 'tärkeiden suurten autokilpailujen' melskeisiin!

Brittien Kansainyhteisön maihin noudatettiin BRG-väritystä kuitenkin tietyin kansallisiin poikkeuksiin vedoten silloin tällöin tai kun viimein Kansainyhteisö ei enää F1:siin poliittisesti sanellut tahtojaan sitten alkuaikojen:

Australialla oli tietysti turkoosi kansallisväri, Kanadalla oli tietysti myös punaista ja valkoista tietyin muihin värivaihtoehdoin lisäten, Uudella-Seelannilla oli myös turkoosia lisäten tosin astetta pehmeämmällä tai pimeämmällä sinisiellä, mustalla, valkoisella tai vihreällä, Etelä-Afrikalla muutoin värisävy oli sama lisäten kuitenkin Prinsenvlaagin eli lippuvärit autoon sitä elävöittämään ja Irlannilla oli tietysti sinapinkeltaisesta kultaiseen tai Hollantia maltillisempaan oranssiin asti muutoin vaihdellut vihreä-valkea kansallisväritys.

 

[CCMK]

Vuodeksi 2021 5.3.2021 lähdettiin silloisin miettein jälleen uuden Mercedes-Benzin dominointivuoden pelossa:

Hallinta oli niin hurjaa, että Mersu oli vuosina 2014-2020 voittanut jo saman verran kuin mitä Ferrari vuosina 2000-2004 ja Red Bull vuosina 2010-2013 olivat voittaneet yhteensä!

 

[CCMK]

Kun aiemmin mainitsin Eddie Irvinen usein välillä varsin paljonkin silloin tällöin kritisoidut Ferrari-ajat niin esimerkiksi Michele Alboretolla eroa ei juuri ollut Irvineen nähden välttämättä urallaan etenkin Ferrarilla ajaen.

Tosin sinänsä täytyi huomioida Ferrarin ajoittain järkyttävä epäluotettavuus ja poliittinen tappelu mestaruustaisteluunkin nähden.

Alboreto sai uralleen kaksi paalupaikkaa ajaen yhteensä eturiviin uralla vain neljä kertaa.

Alboreto sai ne Zolderiin 1984 ja Rio de Janeiroon 1985. Vastaavasti voitti kolmesti Ferrarilla siinä missä Irvine neljästi.

Nopeimpia kierroksiakin Alboreto sai harvinaisuudessa enemmän kuin Irvine.

Irvinen ainoa kisan nopein kierros uralle tuli Montrealiin 1999.

Tosin Irvinelle ongelmia oli 1999 kun esimerkiksi palkintosija mikäli voittoon ei ollut asiaa Interlagosissa meni ylimääräiseen varikkopysähdykseen ja Imolassa keskeytys varmalta kolmostilaltakin maksoi mestaruuden.

Välillä ehkä myös jääminen jämäpisteille siinä missä Mika Häkkinen pääsi ongelmissakin yleensä riittävän tärkeille pistesijoille useammin.

Tosin mikäli vuodeksi 1999 olisi sitä tallimääräysten kieltosääntöä noudatettu täysin niin Häkkisen ja Irvinen sijaan etenkin silloin mestari olisi ollut Heinz-Harald Frentzen.

 

[CCMK]

7.3.2021 mennessä Ferrarille ja Red Bullille oli hybriditurbojen aikakaudelle yhteensä kummallekin 17 voittoa.

Eli melko vähän kun Mersun dominoinnin huomioi.

 

[CCMK]

10.3.2021 mennessä F1:ssä eri numerot oli voittaneet melko vaihtelevasti kisoja.

Eniten voittoja oli tullut mestarin numerolle eli 1 kun sille oli tullut 181 voittoa.

Muut runsaat voittonumerot ovat olleet 5, 2, 6 ja 44 muun muassa jo ennen Lewis Hamiltoniakin kun Maurice Trintignantikin oli sillä voittanut kisan.

Yhden voittonumeron voitot menivät siihen mennessä numeroille 21, 31, 38, 46, 71, 98, 99 ja 101 pitkälti viimeiselle siksi kun Saksan kisojen järjestäjät kovin vanhaan aikaan vaativat kenties mestarin numeron haluvaatimusta huomioimatta, että numerot pitää olla kolmikantaisiin asti kun näin oli menetelty Formula B/Formula 2-kisoissa Saksassa siihen aikaan jolloin ne pistettiin myös F1:siin.

Numero 13 ei ollut koskaan voittanut kuten ei myöskään numero 29.

Ennen vuosia 1973-1974 kun mestarin numeron vaatimusta tai käyttöä milloin mestarit itse niin halusivat tehdä niin numeroinnin ollessa kisoihin vapaata tai järjestäjien sanelemaa niin tietyt numerot eivät välttämättä tulleet käytetyksi aikoihin tai ne eivät voittaneet mitään.

Esimerkiksi numerolle 3 ei tullut koko 1960-luvulla kertaakaan, onnen numeroksi usein pidetty numero 7 sai ensivoittonsa vuodeksi 1959.

Stirling Moss useimmiten eräässä vaiheessa tiedettiin numero 7:n perinnemieheksi joka ei siitä halunnut luopua ellei hän voittaisi mestaruutta.

Moss ei kuitenkaan voittanut numerolle 7 ennen kuin se oli hänen uransa viimeinen voitto yleensäkin!

Toki muille numeroille Moss voitti usein kuten esimerkiksi numeroille 14 ja 28.

Välillä vanhempiin päiviin kisajärjestäjät jälleen mestarin numeron poikkeusta huomioimatta kieltäytyivät joskus mitä erityisimmistä syistä myöntämästä parittomia numeroita kisoihin tai joskus parillisia numeroita kisoihin.

Lisäksi jotkut järjestäjät kielsivät numeroita käytöstä esimerkiksi taikauskon, epäonnen tai tapahtuneiden kuolemien vuoksi.

Näin esimerkiksi Italian Monzan kisoissa meneteltiin minkä vuoksi 13 ja 17 oli kiellettyjä epäonnen numeroina.

Tavat säilyivät hurjimmillaan periytyen esimerkiksi Monzan tapauksissa jo Grand Prix-sarjan ajoilta.

Muun muassa lopullisesti Monzan kisojen järjestäjät sallivat täysin vapain numeroin kisoihin menemisen juurikin niinkin myöhään kuin vuodeksi 1968 kun vanhimmat numerointia rajoittaneet säännöt oli olleet peräisin jo vuodelta 1926!

 

[CCMK]

11.3.2021 mennessä kun mietti numeroinnille juttuja niin esimerkiksi Mick Schumacherin ajaessa numerolle 47 oli ollut vain kahdesti käyttöä sitä ennen F1:ssä eli kerran täysin selvästi mikäli Indy 500 vuodeksi 1959 ei Chuck Weyantin voimin olisi kelvannut kun muu oli siis Stoffel Vandoornen Sakhirin vuoden 2016 yksittäisajo.

George Russellin numero 63 oli myös perin uusi käytännössä kun ennen Russellin halua ottaa numero itselleen sitä ei ollut käytetty.

 

[CCMK]

28.3.2021 mennessä eli uuden F1-vuoden alkuun mennessä muun muassa Hondan moottoreilla varustettu talli sai tietyin mutkin ensimmäiset perättäiset paalupaikat sitten vuoden 1991 ja lisäksi Aston Martin palasi lajiin 61 vuoden ja 9-10 kuukauden tauon jälkeen näkökannasta riippuen kun muutoin jäi enintään joitakin päiviä vaille niin.

Toki Aston Martin oli ollut satunnaisemmin F1:ssä muilla tavoin mukana vuoden 1959 jälkeenkin kuten esimerkiksi Course Carin toimittajana tai muutoin turvallisuuspuolella.

Lewis Hamilton lisäksi sai tasapelin Michael Schumacherin kanssa kausivoitoissa uralla eli 15:sta eri kaudella.

Viime vuodeksi ei 16:sta vielä nähty, mutta varmaankin tänä vuonna se ehkä tulee Lewisille.

Tuolloin eli 28.3.2021 palkintokolmikko eli Hamilton, Max Verstappen ja Valtteri Bottas muodostivat mutkan kautta uuden lajin enimmäispalkintomäärän ennätyksen.

Kokonaisennätys täysin säilyi kuitenkin jaettuna sen ollessa sille hetkelle siis Hamilton, Nico Rosberg ja Sebastian Vettel.

Hetkeen myös uusi tulokas tuolloin eli Nikita Mazepin onnistui sitten keskeyttäessään olemaan avauskierroksen ensimmäinen keskeyttänyt debytoija sitten Andre Lottererin, Felipe Massan ja Allan McNishin.

Toki kieltämättä näistä McNish oli melkoinen veteraanidebytantti kun se 'mieluisampi' debytointivuosi olisi sopinut enemmän sinne noin Mika Häkkisen tai Michael Schumacherin aloitusvuosiin.

Olihan McNish tosiaan se McLarenin sensaationuorukainenkin testimieheksi vähän aikaa juurikin vuosille 1990-1991!

Tosin ei voinut 'viimein' Lottererinkin suhteen juuri hymyillä mitä nyt tietysti se ainokainen kisayritys kierroksellakin oli pitkä kuin mikä.

 

[CCMK]

Toisinaan F1:n yleisen kierrosaloituksen tai lopetuksen suhteen on ollut ongelmia etenkin siksi kun FIA:lla on toisinaan erikoiset määritelmät niihin.

Liiankin tiukkoina ja typerinä toisinaan milloin on sitten välillä keksitty vaikka mitä, että tietty kierros voidaan kirjata ajetuksi.

Tämä oli murheellinen osa Span viime vuosien sadefarssiakin.

Spa-Francorchamps on yksi sellainen rata, mutta muita ongelmallisia ratoja maaliviivamäärittelyineen ovat esimerkiksi olleet Melbourne, Monaco, Mugello ja Montreal eli nk. Neljän M:n Radat viime vuosille.

Välillä myös TV-ohjaus on mennyt sekaisin juuri sen takia kun automaattikameran keskiötä ei kyetä määrittelemään tarkasti kuvanappaukseen tai itse liikkuvaan kuvayhteyteen.

Muun muassa juuri tästä syystä esimerkiksi Andre Lottererin keskeytys jäi kunnolla havaitsematta sellaisenaan kun oli sitä keskiöongelmaa ja siihen päälle vielä Mersuilla oli kolarikohu.

 

[CCMK]

29.3.2021 mennessä avausvoittoja eri kausille eniten olivat ottaneet Alain Prost ja Michael Schumacher eli 6 kappaletta, Juan Manuel Fangio heti näiden jälkeen eniten eli 5 kappaletta ja yhteisen jaetusti 3 kappaletta olivat ottaneet Graham Hill, Jackie Stewart, Sebastian Vettel ja Lewis Hamilton.

 

[CCMK]

31.3.2021 mennessä Max Verstappenia kehuttiin jälleen saavutuksistaan vain 120 kisaan mennessä lajissa itsessään.

Kun Lewis Hamilton ajoi oman 120:n kisansa niin se oli Hungaroring 2013 ja se oli hänen ensimmäinen Mercedes-Benz-voitto.

 

[CCMK]

Kun erinäisiä F1-numeroja mietti jälleen vuodelle 2021 niin käytössä olikin olleet melkein kaikki käytetyt numerot tai niitä haluttiin käyttää.

Vain ilman muuta jäädytettyä numero 17 huomioimatta muut numerot etenkin mikäli kenties Indy 500-kisoja ei vuosille 1950-1960 myöskään huomioinut olivat 66 jota ei ollut käytetty ja 88, mutta se oli ollut aiemmin Robert Kubican kisanumero ja tietenkin oli testikuskin numero kuten myös vapaiden harjoitusten numero hänelle varattuna mikäli Kubica niin halusi tai pääsi ajamaan.

 

[CCMK]

Imolassa nähtiin monta surullista, iloista kuin myös erikoista ennätystä:

Erikoinen ennätys oli muun muassa Imola 1995 Jean Alesille ja Gerhard Bergerille:

Heillä oli urilleen muutoin erinäisesti sille hetkelle 22 palkintosijoitusta ja 16 palkintosijoitusta, mutta vain yksi eli juurikin kuin Imolaan osuen oli täysin sama!

Mielenkiintoisesti Alesi ja Berger ennen Imolaa 1995 olivat olleet sopimuksellisesti etenkin erinäiset esisopimukset laskien yhdessä tallikavereita kolme ja puoli vuotta.

Sama juttu oli myös kolme ja puoli vuotta lajissa toisiaan vastaan eli aivan täysin yllä olevan huomioiden kesäkuuhun 1992 asti vuodesta 1989 lähtien.

Siihen nähden Alesilla oli ollut 7 palkintosijoitusta ja Bergerillä 21 palkintosijoitusta.

Palkinnoilla he molemmat samaan aikaan olivat vain Monacossa 1990 eli Alesi oli toinen ja Berger oli kolmas ja Montrealissa 1992 eli Berger voitti ja Alesi oli kolmas.

 

[CCMK]

17.4.2021 mennessä tapahtui pieni harvinaisuus tietyin ehdoin eli Max Verstappen hävisi aika-ajon tallikaverilleen eli tässä tapauksessa Sergio Checo Perezille.

Häviö oli ensimmäinen Verstappenille sitten vuoden 2018.

Tietysti paljon oli muutkin kohunimet lajissa hävinneet ennenkin.

Verstappen oli hävitä myös Suzukaan 2019, mutta tuolloisen ja sittemmin säilyneen aika-ajosäännön nimissä Verstappenille tuli parempi sijoitus Alexander Alex Albonin edelle tasapelissäkin sen vuoksi, että Verstappen aloitti nopeamman kierroksen ensin.

Samana päivänä siihen mennessä Fernando Alonso hävisi myös ensi kerran osin välivuodet huomioiden sitten vuoden 2017.

Lewis Hamiltonilla oli siihen mennessä nyt peräti 30 eri radan paalupaikkaa ja lisäksi 8:n kärki oli tasaisin sunnuntain kisaan sitten Sepangin 2012!

 

[CCMK]

18.4.2021 mennessä Max Verstappen otti Imolan kisassa ensimmäisen Honda-moottorin voiton sitten Ayrton Sennan 1991 vastaavan.