Toisinaan edes maailmanmestarin saaminen johonkin lajin johtotalliin F1:ssä ei tarkoita F1:ssä mitään upeuksia ja jatkuvia suurvoittokulkuja mestaruudesta mestaruuteen!
Ferrarilla tämä ongelma etenkin vaikuttaa olevan perin ikiaikaiselta tuntuva juttu:
La Famiglialla ei ole pyynnöistä, erikoistumisista ja jumalattomista hehkutuspuheista huolimatta onnistuneet sitä mestariksi jälleen kääntämään tai sinänsä välillä edes kunnolla kamppailemaankaan sellaiset nimet kuin Fernando Alonso, Kimi Räikkönen sitten uudelleen liityttyä Ferrarille viimeisimpänä mestarille La Famiglialla myös voimaan nähden muutenkin ja Sebastian Vettel.
Se on pitkä aika kun kaiken huomioi ja vain vähän Räikköstä ennen muutenkin häntä oli voittanut vain La Famiglialle vain yhden muun mestaruuden ennen voitottomuusputken alkamista Michael Schumacher toki päättäen oman menestysputkensa silloin milloin päätti.
Nyt Lewis Hamilton voi olla La Famiglialle jo neljäs suuri epäonnistuminen tai sitten myös viimein kuivuuden päättäjä mitä mestaruusvoitottomuuteen tulee.
Haastetta antanee toki nyt muun muassa kuluneena viime viikonloppuna Austinissa osin yllättävän ja myös hyvin onnekkaan avausmutkan ohitusvedon suhteen onnistunut Charles Leclerc.
Leclerc tosin on monin ottein urallaan ollut hukassa ja on välillä naurettavankin paljon ylihehkutettu tapaus suhteessa näihin kaikkiin muihin juttuihin.
Ja kun nousi ehkä vähän liian turhan aikaisin talliin muutenkin kuin nousi.
Vaihtoehtoisesti olisi vain sitten oikeasti parempi nyt lunastaa ne kovat odotukset sitten ensi vuonna.
Niin tai näin entäpä sitten muut tallit viime aikoina kovin vaikeuksissa mitä mestareihin tai mestaruusmaineen kuljettajiin tulee?
McLarenilla on myös ollut melko pitkä aika mestaruuksista puhuen ja vaikeuksia on riittänyt kun Fernando Alonso ei onnistunut sitä tuomaan niin ensimmäisellä sopimuskaudellaan tai veteraanina vähän myöhemmin sitten toisella sopimuskaudella. Myöskään Jenson Button ei onnistunut sitä tuomaan panostuksista huolimatta.
Viimeisin mestari siis on Lewis Hamilton ja hänkin osin vain täpärästi siinä mitä Interlagosin 2008 loppuhetkillä kävi.
Tällä hetkellä lohtua ja suurta toivoa McLarenille ovat tuoneet Lando Norris ja hieman epäilyttävien vaiheiden jälkeen Oscar Piastri.
Heissä lepää ihmeittä McLarenin tulevaisuuskin kun ahdingon vuodet laskien heillä ei paljonkaan ole varaa herjailla La Famiglian suuntaan kun heilläkin voitottomuus on huonoimmillaan ihan lähes yhtä surkeaa luokkaa.
Ainoa ero vain on, että McLarenilla on ihan oikeasti Ferrariin nähden ollut jopa parikin todella kammottavan uhkaavaa alamäkeä joiden aikana huonoimmillaan jopa koko tallin tulevaisuus ja toiminta olisi vähän vuoden 1980 lopun McLarenin tapaan olla kokonaan vaakalaudalla ellei eräitä toimia olisi suoritettu!
Aston Martinin tapaus on myös surkea:
Toisaalta talli on vieläkin käytännössä aika uusi, se tuli lajiin vasta hyvin, hyvin pitkän tauon jälkeen takaisin näinä aivan viime vuosina eikä siten ole vielä voinut olla kovinkaan vihreänä mielikuvissa niin erityisen surkea.
Tai jos on joidenkin mielestä niin toistaiseksi talli voi vielä melko uutena sellaisena kääntää vielä murheet edukseen.
Murheellisesti ainakaan vielä niin Sebastian Vettel kuin myös Fernando Alonso eivät vain ole saaneet kääntämään tallia jonkinlaiseen mestaruusputkeen tai oikeammin vielä Aston Martinin vaikkapa nyt tallin 'vihreyden' kirjaimellisesti muistaen edes nyt sitä sinne ensivoittoon siitä sitten varovaiseen nousuun tähdäten.
Talli voi olla myös surkea, mutta mitä on enintään ehkä pari-kolme vuotta vielä vähän siitä venyen sinne viiteen vuoteen surkeutta McLarenin ja saati sitten La Famiglian surkeuteen nähden?!
Ei juurikaan muuta kuin toistaiseksi kateellisten tai vahingoniloisten herjaajien panettelua.
Viime vuonna Aston Martin sai myös melko paljon palkintojakin kauden kilpailuista ennen tämän kauden vaikeuksia.
Ehkäpä yksi muu mikä on ärsyttänyt Aston Martin-tallissa on tietenkin Lance Strollin ajaminen lajissa isä-Strollin suurilla rahoilla.
Toisaalta niin tai näin on talli onnistunut tai onnistumassa kaappaamaan itselleen lajin todellisen suunnittelijaveteraanin ainakin nykypäivän tuoreella aikakaudella ajatellen eli Adrian Neweyn.
Newey on aina urallaan ollut ehkä oppipoika-aikojaan ja aivan liian nuorena uran alkuaan huomioimatta todellinen suurlahjakkuus ja menestystä niittänyt mies kaikissa talleissa joillakin tapaa milloin on vain niin ollut.
Tosin ei kaikissa talleissa Newey aina ollut avainasemassa ja ehkäpä yksi murheellinen juttu olikin seuraava:
Mikäli Neweylle todellakin Frank Williams olisi suostunut yhdessä Patrick Headin kanssa antamaan paljon enemmän asemaa ja valtaa pitkässä juoksussa Williams-tallissa niin kuinka valtavan hienolta ja erilaiselta koko lajin historia Williams-tallille olisi vielä voinutkaan näyttää!
Ja ainakin vaikka Renaultin moottorit menetettyään jokin alamäki olisi alkanutkin niin alamäen vaikeuskaudet olisi ollut helpompi sinnitellä ennen sitten BMW:n moottoreita autoon laitettuna.
Ja paljon, paljon myöhemminkin Williams-talli olisi voinut hyötyä Neweyn lahjoista kuin miten lopulta koskaan hyötyikään.
Neweyn itsensä sanoin hän ei välttämättä koskaan olisi lähtenyt Williamsilta tai ainakin erilainen lähtö muihin talleihin olisi lykkäytynyt erittäin, erittäin pitkälle tulevaisuuteen.
Toki eräänlainen muu erittäin suuri pahe Neweyn silmissä oli Damon Hillin jättäminen ulos Williamsilta vuoden 1996 suhteen kautta 1997 koskien alustavasti jo vuoden 1995 aikana vähän turhan äkkiä miettimättä kokonaiskuvaa!
Juuri tuokin syy oli Neweyn yksi syy lähteä Williamsilta hieman kuitenkin juuri McLarenille vaikkapa Jordanin sijaan mikäli ihan niin yksi suhteessa yhteen olisi Neweyn ja Hillin vaihtokaupat aikanaan käyneet ja tätä ennen vaikkapa tilapäisellä sopimuksella Arrowsille.
Näin ehkä olisi käynytkin ellei Williamsin muu sopimus vuonna 1997 olisi häntä sitten estänyt lähtemästä sinne ja sitten kuin tehtiin muita sopimusten seikkoja niin silloin oli liian myöhäistä vaihtaa Jordanille kun mentiin McLarenille vuodeksi 1998!
Hillkin eräässä vaiheessa olisi tietyin ehdoin ollut ehdolla tai halunnut McLarenille, mutta koskaan ehdoista ei päästy sopimukseen ja kun varsinkin suomalaisten onneksi Mika Häkkinen ei sitten lähtenytkään McLarenilta Benettonille tai Jordanille vuoden 1996 päätteeksi vuotta 1997 ajatellen tai vähäisemmin vielä myös jopa vuotta 1998 ajatellenkin.
