"Turhia" tilastoja ja laskelmia

[CCMK]

Williams-tallissa eivät sen mestarit yleensäkään voittaneet enää mestaruuden saatua paljon mitenkään F1-kisoja jos töin tuskin lainkaan milloin murheellisen epäonnen, sisäisten sopimusneuvottelujen kariutumisten, Frank Williamsin välillä turhan kiirehtimisen vuoksi jo itsekin järjestämien potkujen, välillä myös kerta kaikkiaan haikailtuaan sittemmin kieltäytyessään todella viime metreillä enää ottamasta mestaruuden voittanutta kuljettanutta kuskiaan jälleen sopimukseen tai myös esimerkiksi ikäjuttujen osalta uran lopettavasti.

Keke Rosberg voitti eniten mestaruuden jälkeen vielä urallaan neljä kertaa, muut vähemmän tai eivät lainkaan kuten esimerkiksi Alain Prost tai Jacques Villeneuve.

Yleensäkin Williams ei vuoden 1997 jälkeen voittanut mitään ennen Imolaa 2001 ja senkin jälkeen voittoja tuli enintään 11 muuta kertaa.

Eli tusinasti siis ja teoriassa jotenkin Williamsin vielä rajallisesti pystyi laskemaan huipputallin autoksi kuten myös mestariautoksi vuosina 2001-2003.

Tuolloinhan oltiin vielä voittoja useammin ottaneen tallin kirjoissa tai esimerkiksi selviä paalukuninkaita kuten vuonna 2002 sittemmin ollessa murheellisesti melkein voittamatta itse kisoja.

Vuodeksi 2002 tuli Williamsille murheellisesti pelkästään yksi voitto niin monista muista hienoista paalupaikoista tai kisayrityksistä huolimatta.

 

[CCMK]

Tosin juuri viime viestillä niin paljon kun Williamsia pystyi vuoden 1997 jälkeen suremaan menestyksen suhteen niin ainakin se itse viimeisen mestaruuden jälkeen menestyi paremmin kuin useampi vanhempi menestystalli jopa konkurssiin päättyneinä.

Lotuksella oli vuoden 1978 jälkeen vain 8 voittoa, Tyrrelillä esimerkiksi oli vuoden 1973 jälkeen vain 7 voittoa ja Brabhamilla oli vuoden 1983 jälkeen pelkästään 3 pitkälti erikoistilanteiden tai erikoisratojen maineen vuoksi otettuja voittoja.

Siihen nähden siis Frankin porukka pärjäsi paremmin ja vähän paremmalla onnella voittoja olisi ollut etenkin BMW-vuosien lisäksi myös erinäisillä vuosien 1998-2002 olleiden 151c-sääntöjen eli nk. Tallimääräysten Kiellon Säännön nimissä vielä vähän enemmän kuin oli.

 

[CCMK]

26.10.2021 mennessä Max Verstappen olisi voinut ottaa nimiinsä eniten kenties johtaneimman kuskin ja mestarin arvonimen itselleen kun oli jo johtanut 504 kierrosta ja 739 kierrosta piti johtaa tasapeliin ja siitä kierroksella ohi.

Tuolloin vielä 307 kierrosta oli jäljellä kautta.

Verstappen oli jo ottanut tallilleen eniten paalupaikkojen suhde-ennätyksen tuloksia uudelle turboajalle, mutta voittojen suhteeseen nuori mies Hollannista joutui odottamaan sitä vielä silloin.

 

[CCMK]

Vuonna 1974 F1-kisoja johti selvästi 8 eri kuskia ja lukemattomia pienjohtoja oli useammallakin eri kuskilla.

Niki Lauda johti eniten kauteen luomalla itselleen mainetta Maailman Nopeimpana Kuljettajana joskin todellisemmin se sinetöityi juurikin vuosien 1975-1977 lopullisten mestaruuksien tai mestaruustaistojen myötä kuten myös vuodelle 1979 ulottuneen nk. Ensimmäisen Uran paalupaikkamaineen myötä.

Niki Laudan johtomäärä oli niin korkea kaudella, että hän johti enemmän kuin MM-kolmikko kauteen mestaruutta saamatta!

Keskeytyksiä kuten myös niitä omia virheitäkin kun silloin vielä oli rahtusen liikaa.

Emerson 'Emmo' Fittipaldi vei yllättävänkin vähällä selkeällä johtokierrosten määrällä mestaruuden eli täysin hyväksytysti johtokierroksia oli 77 kierroksen verran.

Tosin 'Emmolle' tuli kyllä lukemattoman monta elintärkeää pienjohtoa luoden painetta kauden näyttävimmille kärkimiehille kuten myös yllättävän äkkiä etenkin Jaraman 1974 jälkeen huippumaineeseen nouseelle Laudalle.

'Emmo' oli kieltämättä vuoden 1974 hyökkäävän tarkkoine johtoineen kuin Keke oli sitten vuodeksi 1982 ehkä askeleen tasaisemmalla toteutustyylillä.

Vuodelle 1982 nyt sen huomioiden erikoista oli myös yhtä erikoiselle kaudelle sekin seikka, että MM-nelonen, MM-viitonen ja vielä MM-kuutonen oli kisoissa enemmän kaudella johtaneet kuin koko MM-kärkikolmikko yhteensä.

Tosin vuodeksi 1982 harmina tuli tietysti aina olemaan Didier Pironin makaaminen sairaalassa Hockenheimin jälkeen jolloin tilastokin hieman vääristyneeksi sinänsä jäi.

 

[CCMK]

Joidenkin tallien tai sen kuskien yleisjohto F1:ssä on ollut välillä liiankin murskaavia kautta kohti.

Ennätys sellaiseksi ainakin hyväksyttyjen tai nykypäivempään päin tulleiden johtomääritelmien suhteen on heti avausvuosi 1950.

Tuolloin Alfa Romeo kuskeineen tuolloin tosin kolmen tai enemmän olleiden kuskimäärien voimin johti 98 % kaikista kauden kierroksista eli 391 kierrosta kohti 384 kierrosta joskin tuloksista on suljettu Indy 500 siltä vuodelta pois.

Muutoin tietenkin ennätykset olisi olleet 26.10.2021 mennessä varmaan vieläkin voimassa olleina seuraavat kun yleensä murskajaisjohdot ovat tulleet tuon jälkeen täysin harvoin ja kun käytän tässä yhteydessä Rio de Janeirosta 1986 lähtien voimassa ollutta kolmansien kuskien kisakieltosääntöä eli jolloin ei voi olla talleilla enintään kuin kaksi kuskia kisaan ja tällä välin Kyalamista 1992 eteenpäin on myös kielletty pelkkien yksien kuskien ajattaminen talleittain kokonaista kautta kohti:

McLaren 1988: Ayrton Senna ja Alain Prost johtivat 1031 mahdollista kierrosta kohti yhteensä 1003 kierrosta eli 97 %.

Mercedes 2014: Lewis Hamilton ja Nico Rosberg johtivat 1134 mahdollista kierrosta kohti yhteensä 978 kierrosta eli 86 %,

Mercedes 2016: Nico Rosberg ja Lewis Hamilton johtivat 1268 mahdollista kierrosta kohti yhteensä 1055 kierrosta eli 83 % (Tuolloin tehtiin yleensä kisojen kierrosmääräennätys kauteen kuten tiettävästi Hamilton johti mestaruutta saamatta 739 kierrosta kauteen sitten yksin ja ilman Barcelonan kolariperseilyä johtoa olisi ollut hänelle, Nicolle ja tallille sitäkin enemmän.)

Erikoisesti itsessään Ferrari vuosina 1952-1953 Alberto Ascarilla täysin dominoivasti ei ihan niin paljon täysin yksinvaltiaana johtanut kisoja toisin kuin miten niitä usein sanotaan.

Kärkipaikat vaihtuivat välillä useinkin, mutta voittaja oli silti ikuisen tuntuisesti Ascari.

 

[CCMK]

Välillä F1:ssä ei tosiaan yksittäiseen kisaan tarvitse paljonkaan johtaa, että voittaa sen tai edes kauteenkaan juuri mitään enempää.

Vuonna 1959 Bruce McLaren, vuonna 1967 John Surtees ja vuonna 2003 Giancarlo Fisichella näin esimerkiksi tekivät eli oli yksi selkeä johtokierros ja hädin tuskin mitään tai edes välttämättä lainkaan kisajohtoa voittokisojensa jälkeen.

 

[CCMK]

7.11.2021 mennessä Valtteri Bottas meni Rene Arnoux'n paaluennätyksen yli mestaruutta voittamatta.

Hetken myös Max Verstappen 12 paalulla silloin näytti olevan mestaruutta voittamatta sitä haastaen.

Mikäli mestaruus olisi viety Verstappenilta vuodeksi 2021 (Toissa vuoden mestaruusfarssin loppupäätöksessä viime vuodeksi olleiden kieltämättä melkoisten kohututkimusten jälkeen kun mestariksi tuomittiin Lewis Hamilton, mutta sääntöjen raja ylittyi tuomiolle käsittelyineen eli sen vuoksi Verstappen oli mestari kun ei ollut päätöstä voimassa 31.12.2021 mennessä.) niin siltikin vuodeksi 2022 viimeistään olisi mestaruus tullut Verstappenille jolloin ennätys olisi jäänyt ikävyytenään Valtterille.

7.11.2021 mennessä Charles Leclercillä oli 9 paalupaikkaa myös ilman mestaruutta.

Sittemmin Leclercille on niitä tullut lisääkin, mutta mestaruus puuttuu yhä.

Mene ja tiedä, että tulisiko täksi vuodeksi se sitten.

 

[CCMK]

8.11.2021 mennessä Max Verstappen olisi voinut ottaa nimiinsä eniten kenties johtaneimman kuskin ja mestarin arvonimen itselleen.

Tuolloin vielä 233 kierrosta oli jäljellä kautta. Max tarvitsi enää verraten vähän johtoja päästäkseen koko uran samaan johtomäärään eli 45 kierrosta päästäkseen Lewis Hamiltonin ohi ja koko uran kaikkinaisjohdot laskien 171 kierrosta päästäkseen Sebastian Vettelin ohi myös äärimmäiset pienoisjohdot tiettävästi Vettelille laskien.

Mielenkiintoisesti Verstappen oli 19:sta kisavoiton jälkeen urallaan 46 päivää nuorempi kuin mitä Vettel oli ollut samoin määrin vuonna 2011.

Pysyäkseen Vetteliä ikäsuhteisesti nuorempana Verstappenin olisi täytynyt ottaa kaksi lisävoittoa pysyen nuorempana.

Michael Schumacher oli nuorin seitsenkertainen mestari voittaessaan sen vuodeksi 2004 35 vuoden ja 78 päivän iässä. Hän oli 74 päivää nuorempi kuin mitä Lewis Hamilton oli tasoihin päästessään vuodeksi 2020.

Viidensien ja kuudensien mestaruuksien suhteelliset iät oli vieläkin tasaisempia kun esimerkiksi Schumin kuudes mestaruus tuli suhteellisesti vuonna 2003 vain 18 päivää Hamiltonia nuorempana.

Lisäksi Verstappen ylitti siihen mennessä eniten Hondan moottoreilla kauteen voittaneiden ennätyksen yhteen vuoteen kun Ayrton Sennalla oli ollut siihen asti niitä eniten.

 

[CCMK]

Vanhempaan aikaan erilaiset tasapelitilanteet tai muut aiheuttivat erinäiset pistesäännöt tuottivat riitaa ajatuksenakin.

Erinäisissä tasapelitilanteissa pistepudotukset erinäisine yhdistelmineen, liitoksineen tai uloslaskuineen aiheutti paljon harmaita hiuksia.

Kalenterin kasvaminen eikä vuodeksi 1961 voimaan tullut enintään 11 kisan lasku kauteen auttanut asiaa.

Välttääkseen vuoden 1958 pistesääntöskandaalin ja muun muassa Stirling Mossin mielipahan asioista silloin tai myöhemminkin vuodeksi 1962 F1:siin tehtiin elintärkeä uudistus joka sinänsä ei ole enää voimassa, mutta sen juurisyy on yhä voimassa mutkan kautta tänäänkin:

Nyt vähän yli 60 vuoden eli 61 vuoden ajan on ollut voimassa sääntö nimenomaan siitä, että tasapelissä F1:ssä mestaruuden ratkaisisi keskimäärin nimenomaan aina sijoitukset eli täten vuosien 1962-1990 väliselle ajalle kun vielä oli pistepudotukset olemassa niin perustekeskitteet olivat voittoon sijoittuvia kuten myös palkintoihin tai erinäisiin sijoituksiin eikä enää niin paljon pistesijoitukset sitten olleine yhdistelmineen, liitoksineen tai uloslaskuineen erotuksineen.

Puhumattakaan tiettävästi vuosien 1950-1961 ihan ääritapausten mestaruuden ratkaisuista arvalla kun muut keinot olisi olleet käytetty!

Vuodesta 1991 lähtien tietysti jokainen kisakin on laskettu MM-kilpaan lopputuloksineen.

Tuon vuoden 1962 uudistuksen jälkeen pistepudotusten säännöin oli toki vielä pistekriisinsä joillekin vuosille kuten esimerkiksi 1964 ja 1988.

Myös vuoden 1962 mestaruuden ratkaisuun heti uudella säännöllä oli kieltämättä melkoista panosta ilmassa merkittävyysvaihtuvuuden nimissä kun se vaikutti niin Graham Hillin kuin Jim Clarkin mestaruustaistoon Prinssi Yrjön radalla Itä-Lontoossa Etelä-Afrikassa.

 

[CCMK]

16.11.2021 mennessä Lewis Hamiltonin ja Valtteri Bottaksen yhteinen tallikaveruus oli tuottanut 58 voittoa Hamiltonille ja se oli sama kuin Michael Schumacherin ja Rubens Barrichellon tallikaveruusvuosina Schumille vuosina 2000-2004.

Hurjaa oli myös se, että Hamiltonin voittaessa Interlagosissa hänellä oli 101 voittoa eli yhtä paljon kuin mitä Brasilian kuskeilla oli ollut yhteensä kun enitenhän voitti Ayrton Senna ennen menehtymistään.

Joskus myös Sennan kertomiin 'suurempiin numeroihin' ja niihin tavoitteluihin kuului nimenomaan Sennan tavoittelema himo olla Brasilian eniten voittanein kuljettaja niin paljon, että ennen pitkää kukaan ei menisi yli hänestä.

Mikäli eloon olisi jäänyt niin vähänkin enemmän pitkään juoksuun voittaneena hän olisi tämän varmaan saavuttanut kun Sennan ulkopuolella yhteensä Brasilialla oli sen 60 voittoa myöhemminkin.

Välillä määrä oli pienempikin, mutta kyllä Senna joskus käytännössä rivien välistä puhuen halusi voittaa ennen eläkettä sen 50-60 voittoa, ehkä 100 voittoakin yli sitä ennen tietenkin niitä seuraavine mestaruuksineen kun Alain Prost piti mestaruuksissa lyödä ja tasoihin tai yli piti mennä idolistakin eli Maestro Juan Manuel Fangiostakin!

Imartelua toki tuotti Sennalle ehkä esimerkiksi se, että maanmies Emerson 'Emmo' Fittipaldi meni veljensä talliin uransa huipulla siten sitten ollen voittamatta enää koskaan.

Sennan merkitys Brasilialle oli toki kiistämätöntä myös vuoden 1994 kuoleman jälkeen kun vain Rubens Barrichello ja Felipe Massa ovat voittaneet kisoja ja hyvin katkerasti Massa oli Brasilian uusin maailmanmestari sen 15-40 sekunnin ajan ennen sitten unelman murentumista.

 

[CCMK]

20.11.2021 mennessä Lewis Hamilton oli ollut paalulla 31 eri radalla uransa 35 eri rataa kohti.

Vain Magny-Coursissa, Buddh Circuitissa, Zandvoortissa ja Istanbulissa hän ei ollut koskaan paalupaikalla.

 

[CCMK]

Vuoden 1986 ei juuri ole ollut veteraanivoittajia tai palkintomiehiä 40 vuotta tai yli täyttäneinä.

Vain kolme kun 21.11.2021 mennessä Fernando Alonso oli palkinnoilla Losailissa ja tätä ennen viimeksi Michael Schumacher vuodeksi 2012 Valenciaan ja sitä ennen Nigel Mansell oli ollut vuoden 1994 Adelaideen peräti voittaen!

Sitten Hungaroringin 2014 se oli uusin palkintosijoituskin Alonsolle eli silloisesti eroa oli 7 vuotta, 3 kuukautta ja 25 päivää.

Yleisistä palkinnoista ensimmäinen tuli Kimi Räikkösen ensivoiton kisaan eli Sepangiin 2003.

Voittaakseen Schumin yleispalkintoennätyksen koko uralla Alonson olisi täytynyt jatkaa palkintojen saantia vuoden 2023 kesäkuuhun asti.

Tänä vuonna kesään mennessä tai yli sen sitten mennään mikäli mennään.

Tuolloin Hungaroringin 2014 palkintokisan aikoihin Lewis Hamilton oli vain yhden mestaruuden mies matkalla kohti toista.

Paljon puhuvaa sekin oli.

Losailiin 2021 palkintokolmikolla oli yhteisvoittoja 153 kisan verran ja 336 palkintosijoitusta yhteensä.

Max Verstappen pystyi silloin mestaruudella tai ilman olemaan uusin lajin kohti kautta yleispalkintoja saanut kuski.

Etenkin kun pari viimeistä kisaa palkinnoilla sitä tosiaan tarkoitti.

Verstappen kun oli melkein joka kisaan kieltämättä Abu Dhabin skandaaliin mennessä ollut palkinnoilla selvemmin jääden niiltä ulos vain kerran.

Hamiltonilla, Sebastian Vettelillä ja Verstappenilla oli yhteensä siihen mennessä myös 174 yhteisvoittoa lajiin.

 

[CCMK]

Gerhard Berger kieltämättä oli Itävallan ORF:n lähetyksiinkin todeten leikkimielisesti todellakin Herr Benetton.

Hän otti ensimmäisen ja viimeisen voiton tallille vuoden 1986 ja 1997 välisenä aikana.

Pitkä oli ura muualla kun Mexico Cityn 1986 nk. Ihmemies MacGyver-tason voiton jälkeen seuraava palkintosijoitus tuli Benettonilla Imolassa 1996 9:n ja puolen vuoden tauon jälkeen.

 

[CCMK]

24.11.2021 mennessä Lewis Hamiltonilla oli 102 voittoa ja hän olisi voinut yksin ohittaa pian Englannin kaikkien muiden F1-ajajien voitot helpostikin.

Parikin voittoa enää riittäisi siihen.

Saksan voittomääriä ei taida myöskään ylittää, mutta niitä imartelevat hyvinkin runsaasti niin Michael Schumacherin kuin myös Sebastian Vettelin voittojen yhteiset määrät.

Suomi oli silloin hyvin korkealla yhteisvoittomäärineen F1:ssä eli maalistalle kotimaamme on viidenneksi korkein kun tietenkin brittien ja saksalaisten lisäksi vain Brasilia ja Ranska oli edellä.

Tosin Ranskaa imarteli lähinnä Alain Prostin tuomat voittomäärät ja Brasilialle Ayrton Sennan voittomäärät toivat myös kiistämätöntä vaikutetta kun ilman niitä ei Brasiliankaan etumatka paljon mitään olisi.

Vähän paremmalla suomalaiskuskien kalustokestävyydellä voittoja saattaisi kieltämättä jokunen kymmentä kappaletta olla enemmän ja ehkä oltaisiin Ranskan edellä nyt ainakin.

 

[CCMK]

Suomen itsenäisyyspäivään 2021 eli 6.12.2021 mennessä Max Verstappen oli viimein tasoissa palkintoennätyksen kanssa lajiin ja tietysti Abu Dhabin farssin myötä mentiin väistämättä ohi.

Toissa vuodeksi kieltämättä erinäiset kisojen keskeytykset punaisine lippuineen olivat melkoisenkin hurjia määriltään tai todennäköisyyksiltään.

Muita melkoisenkin paljon heilutettujen punaisten lippujen kisojen kausia toki olivat esimerkiksi kaudet 1984, 1987, 1989-1990 ja 1995 jolloin kyllä herkässä tuntui se olevan näytöltään heilutuksineen ja milloin ei ollut niin aluksi Derek Ongaro ja sittemmin Roland 'Rolle' Bruynseraede kieltämättä sitäkin useimmin toi näytille enemmän kuin mitä onneksi TV-kuvissa heilutti!

 

[CCMK]

Suomen itsenäisyyspäivään 2021 eli 6.12.2021 mennessä Valtteri Bottas, Lewis Hamilton ja Max Verstappen olivat olleet 20 kertaa yhteensä palkinnoilla juuri sillä kolmikolla.

Se oli enemmän kuin muutamallakin eri kolmikolla:

Esimerkiksi kolmikko Hamilton-Nico Rosberg-Sebastian Vettel oli palkinnoilla 14 kertaa, kolmikko Fernando Alonso-Vettel-Mark Webber oli palkinnoilla 13 kertaa, kolmikko David Coulthard-Mika Häkkinen-Michael Schumacher oli palkinnoilla ja sama kertamäärä oli Bottaksella ja Hamiltonilla vaihtaen kuitenkin Verstappenin tilalle Vettelin!

 

[CCMK]

Mikäli kieltämättä vuoden 2021 mestaruuden jaon suhteen olisi noudatettu sääntöjä oikeasti tai otettu Max Verstappenin mestaruus pois niin hän olisi silti johtanut eniten MM-kilvan hävinneistä kuskeista kauteen.

Laskelmina kohukisaan kun vähimmäismäärin riitti prosentuaalisesti kierroksina 50,1-54,6 % riippuen johtokierroksista.

Kilometriperusteisestikin ennen kisaa johtoa oli ollut 48,9 % kauden kilometreistä ja sen 20 kierrosta enemmän tai vähemmän kilometriperusteisesti riitti uuteen ennätykseen.

Ennätyksiä olisi pitänyt hallussa tuolloin tietyin ehdoin Ayrton Senna vuoden 1989 perusteella tai suhdeperusteisesti kautta aikain sitten Stirling Moss vuoden 1956 perusteella.

 

[CCMK]

7.12.2021 mennessä F1:ssä oli ajettu uudemmalla leveiden renkaiden ajalla 100 kisaa ja näistä Lewis Hamilton oli voittanut 50 kappaletta eli tasan puolet.

Muut leveiden renkaiden ajan voittomäärät olivat vuodesta 2017 eteenpäin tulleen sääntöuudistuksen myötä seuraavat:

Max Verstappen 18 voittoa, Sebastian Vettel 11 voittoa, Valtteri Bottas 10 voittoa, Daniel Ricciardo 4 voittoa, Sergio Perez 2 voittoa, Charles Leclerc 2 voittoa, Pierre Gasly 1 voitto, Kimi Räikkönen 1 voitto ja Esteban Ocon 1 voitto.

Selvästi osalle kuskeista tietyin ehdoin selvemmin kävi leveät renkaat kuin sitten toisille mitä nyt tietenkin merkittäviä muitakin eroja oli kuten esimerkiksi joidenkin kuskien pääsy huipputalleihin ja joillakin kuskeilla sitten ikä tai nuoremmilla kovin muut erikoiset voitto-olot.

Joillekin leveät renkaat eivät tuntuneet maistuvan sitten millään.

Esimerkiksi välillä Kimille eri ongelmiin sanottiin geometrisesti räätälöitynä syynä juurikin rajusti muuttuneita leventyneitä renkaita kun Kimillä oli ollut verraten vaikea tottua Pirellin aikakaudella muutenkin renkaisiin kapeampanakin.

Mene ja tiedä, että voittaakohan vielä Fernando Alonso kerran urallaan ja tietenkin sitten leveille renkaille ensi kertaa?

Nähtäväksi jää.

 

[CCMK]

12.12.2021 mennessä tuli Max Verstappenin mestaruus kohunäytelmineen jonka farssin myötä mestaruus olisi pitänyt ottaa pois, kenties antaa Lewis Hamiltonille kuten juurikin sitten jälkikäteen toissa vuoden päätöksen myötä viime vuodelle tulleen tutkimuksen jälkeen tuomariston suhteen olisi kuulunut menetellä ja mikäli vielä Hamiltoninkin vuoden 2021 temput välillä tuomariston suhteen olisi olleet liikaa niin sitten mestaruus olisi erinäisin hylkäyksin tai siirtoineen mennyt Suomen Valtteri Bottakselle.

Kun näin ei käynyt ja häpeäfarssin myötä Verstappen oli mestari niin Max oli saanut olla 8:s tai enintään 9:s eri mestaruuden vienyt kuljettaja Hamiltonilta kuten tietysti toissa vuoden farssin oikealla noudatuksella olisi ollut viime vuonnakin.

9:s mies 15-40 sekunnin mittaisen ajan verran oli Felipe Massa vuodeksi 2008 ennen sitten Hamiltonin kiriä voittoon pilaamaan Globo TV:n Thema do Vitorian soittojuhlat ynnä muuta päälle!

Lisäksi Verstappenille tuli 18:sta eri palkintosijoitus vuoteen eli kun kaudet oli niin pitkiä kun oli niin siinä mentiin myös periaatetasolla vuoden 2002 Michael Schumacherin menestyksen yli mitä nyt Schumi enemmän kyllä oli nk. Herra Täydellinen Verstappeniin verrattuna.

Näin myös kävi, että Verstappen oli 11:sta eri kuski jonka talli ei ollut merkkimestari vuoden päätteeksi vaikka itse kuski näin olisi ollut sitten 1958 jälkeen kun merkkimestaruutta alettiin jakaa.

Edellinen eli 10:s oli juurikin vuodeksi 2008 Hamilton McLarenilla.

 

[CCMK]

Nigel Mansellin sanottiin päässeen urallaan tietyin ehdoin kautta aikain mestareiden tasoon vuoden 1990 Montrealin jälkeen.

Nimitys tietyin ehdoin tuntui melkoiselta kuittailulta silloin epäonniselle britille hieman pitkällä ja katkerallakin uralla.

Jotain perääkin lausunnossa oli sillä Montrealin 1990 jälkeen Mansell ei koskaan ollut enää kolmas vaan aina kun yleensäkin selvisi maaliin vuosille 1990-1992 ja 1994 eli hänen huippuvuosille 1993 ollessa välivuosi mestaruudella Indycarissa niin tulos oli 26 palkintosijoitusta kohti voitto tai toinen sija ja niille oltiin menossa hyvin usein keskeyttäessäkin!

Mansellille voittoja tuli eniten vuonna 1992 eli 9 kuten F1-mestaruuskin viimeinkin.

Tosin hyvin pienenä kompana Mansell oli viimein muutoin vielä kerran kolmas Suzukaan 1994, mutta ikävä kyllä tuolloisen nk. Yhteisaikakilpailujen Säännön vuoksi hän jäi neljänneksi kun ruutulipulle niin aika kuin kierrokset loppui kesken Jean Alesin ohituksen jälkeen jolloin Mansell oli neljäs ja Alesi jäi kolmoseksi.

Välillä oli toki pisteajoja vähäisemmin, mutta nekin olivat pitkälti vaikeuksien värittämiä silloin huippuvuosina Montrealin 1990 jälkeen.