F1-olympialaiset
Kokosin tähän kontrafaktuaalista dataa. Mikäli F1 olisi ollut olympialaji olemassaolostaan lähtien ja (kesä)olympiavuotena ajettu Grand Prix kisojen aikana ja tulokset otettu suoraan näistä osakilpailuista, näyttäisivät tulosliuskat tällaisilta:
Helsinki 1952. Autourheilun ystäviä hemmoteltiin heti kahdella kilpailulla. Avajaispäivänä 19.7. ajettiin Britannian GP 3.8. Saksan osakilpailu eli Helsingin olympialaisista jaettiin kahdet mitalit. Tämähän oli se Alberto Ascarin tyrmäysvoittovuosi, ja mies putsasi pöydän. Takana nähtiin hieman hajontaa. Britit tuntuivat kadottaneen hyvän vireensä yöttömässä yössä.
19.7.
1. Alberto Ascari, ITA
2. Piero Taruffi, ITA
3. Mike Hawthorn, GBR
4. Dennis Poore, GBR
5. Eric Thompson, GBR
6. Giuseppe Farina, ITA
7. Reg Parnell, GBR
8. Roy Salvadori, GBR
3.8.
1. Alberto Ascari, ITA
2. Giuseppe Farina, ITA
3. Rudi Fischer, SUI
4. Piero Taruffi, ITA
5. Jean Behra, FRA
6. Roger Laurent, GBR
7. Fritz Riess, GER
8. Toni Ulmen, GER
Melbournessa 1956, Roomassa 1960, Tokiossa 1964 ja Mexicossa 1968 F1 ei ollut mukana ohjelmassa; yksikään GP ei osunut olympiapäiville.
20 vuoden odotuksen jälkeen F1 oli Münchenin olympiaruudukossa 10.9. 1972 (so. Italian GP). Terävin kärki putosi pois kisasta yksi toisensa jälkeen (Stewart, Regazzoni, Amon, Ickx...), ja ennakkosuosikki Fittipaldin takana nähtiin melko odottamaton kavalkadi, ei vähiten Mike Hailwoodin tuoma hopeamitali.
1. Emerson Fittipaldi, BRZ
2. Mike Hailwood, GBR
3. Denny Hulme, NZL
4. Peter Revson, USA
5. Graham Hill, GBR
6. Peter Gethin, GBR
7. Mario Andretti, USA
8. Jean-Pierre Beltoise, FRA
Jonkinlaisena kompensaationa menetetyistä olympiadeista Montrealissa ajettiin kaksi kilpailua (18.7. ja 1.8. eli Britannian ja Saksan GP:t, respectively)
18.7. koettiin skandaali, kun Niki Lauda sai kultamitalinsa James Huntin diskvalifioinnin jälkeen. Hunt sai "kostonsa" kaksi viikkoa myöhemmin dramaattisten vaiheiden jälkeen... Jody Scheckter liittyi Ascarin seuraan kaksinkertaisten mitalistien kategoriaan.
1. Niki Lauda, AUT
2. Jody Scheckter, RSA
3. John Watson, GBR
4. Tom Pryce, GBR
5. Alan Jones, AUS
6. Emerson Fittipaldi, BRZ
7. Harald Ertl, GER
8. Carlos Pace, BRZ
1.8.
1. James Hunt, GBR
2. Jody Scheckter, RSA
3. Jochen Mass, GER
4. Carlos Pace, BRZ
5. Gunnar Nilsson, SWE
6. Rolf Stommelen, GER
7. John Watson, GBR
8. Tom Pryce, GBR
Rautaesiripun takana ei ajeltu vielä 1980, joten Moskovasta tuli F1:n kannalta välikisat.
Amerikkalaisilla ei moisia estoja ollut. Kahden MM-osakilpailun ohella päästiin Los Angelesissakin näkemään F1-kisa (5.8. oli Saksan GP:n ajopäivä). Alain Prost toi Ranskan ensimmäisen F1-kultamitalin, ja Derek Warwick jatkoi brittien alusta asti katkeamatonta mitaliputkea. Ensimmäistä kertaa mukana oli suomalaisväriä, mutta Keke Rosbergin tekeminen oli kauttaaltaan vaivalloista ennen keskeytystä.
1. Alain Prost, FRA
2. Niki Lauda, AUT
3. Derek Warwick, GBR
4. Nigel Mansell, GBR
5. Patrick Tambay, FRA
6. Rene Arnoux, FRA
7. Andrea de Cesaris, ITA
8. Francois Hesnault, FRA
Vuoden 1988 tiukka syyskalenteri mahdollisti kaksi kisaa myös Souliin (25.9. ja 2.10. eli irl Portugalin ja Espanjan kisat). Prostin ainoa uhkaaja Senna oli vaikeuksissa koko kisojen, jääden lopulta ilman mitalia. Prostista tuli ensimmäinen kolmen kultamitalistin F1-pilotti. Ivan Capellin hopea on yksi olympia-F1:n sensaatioista. Lajin herkkyydestä kertoo se, että vain Prost ja Senna olivat pistesijoilla molemmissa kilpailuissa.
25.9.
1. Alain Prost, FRA
2. Ivan Capelli, ITA
3. Thierry Boutsen, BLG
4. Derek Warwick, GBR
5. Michele Alboreto, ITA
6. Ayrton Senna, BRZ
7. Alex Caffi, ITA
8. Luis Perez Sala, SPA
2.10.
1. Alain Prost, FRA
2. Nigel Mansell, GBR
3. Alessandro Nannini, ITA
4. Ayrton Senna, BRZ
5. Riccardo Patrese, ITA
6. Gerhard Berger, AUT
7. Mauricio Gugelmin, BRZ
8. Nelson Piquet, BRZ
Barcelonassa 1992 F1 oli kisojen alkupäivien kohokohta. MM-sarjaa hallinnut Nigel Mansell täydellisti kautensa olympiakullalla neljännessä olympiastartissaan. Kulta oli ensimmäinen Iso-Britannialle sitten James Huntin ja Montrealin. Listalla on sekä kokenutta osastoa (Mansell, Senna, Boutsen, Patrese) että tulevaisuuden nimiä (Schumacher, Alesi, Brundle). Ollaan lajihistorian vedenjakajalla.
Säännöllisesti pistesijoja miehittänyt Mika Häkkinen joutui keskeyttämään, ja JJ Lehto sai merkkauttaa historian ensimmäisen suomalaissijoituksen olympiaformulassa oltuaan 10:s.
1. Nigel Mansell, GBR
2. Ayrton Senna, BRZ
3. Michael Schumacher, GER
4. Martin Brundle, GBR
5. Jean Alesi, FRA
6. Erik Comas, FRA
7. Thierry Boutsen, BLG
8. Riccardo Patrese, ITA
Hill vai Villeneuve? Kysyttiin 1996. Ensin mainitun osalta osakkeet nousivat tuntuvasti Villeneuven kompuroidessa aika-ajoissa (6.) ja Hill lähtiessä totuttuun tyyliin paalulta. Viidettä olympiastarttiaan ajanut Gerhard Berger joutui taipumaan kolme kierrosta ennen maalia moottorin levittyä.
Mika Häkkinen keskeytti ja Salo jäi juuri pisteisijojen ulkopuolelle (9.).
1. Damon Hill, GBR
2. Jean Alesi, FRA
3. Jacques Villeneuve, CAN
4. Michael Schumacher, GER
5. David Coulthard, GBR
6. Rubens Barrichello, BRZ
7. Olivier Panis, FRA
8. Heinz-Harald Frentzen, GER
Sydneyn olympialaisten myöhäinen ajankohta johti myös siihen, että nyt ei tarvinnut tarkastella Saksan GP:n tulosliuskaa. Vuoden 2000 olympiaformulan voittotaistelu jäi torsoksi Mika Häkkisen jouduttua keskeyttämään (hän ei siis koskaan päässyt olympiatason kilpailussa maaliin asti) ja Michael Schumacherin oltua ylivoimainen. Britannia jäi ensimmäistä kertaa ilman mitalia, ja Brasilia kolme kuljettajaa kahdeksan parhaan joukkoon.
1. Michael Schumacher, GER
2. Rubens Barrichello, BRZ
3. Heinz-Harald Frentzen, GER
4. Jacques Villeneuve, CAN
5. David Coulthard, GBR
6. Ricardo Zonta, BRZ
7. Eddie Irvine, GBR
8. Pedro Diniz, BRZ
Ongelmallisissa Ateenan kisoissa saatiin sentään aikaan kaksi F1-kisaa. Lajiyleisö saattoi vain pohtia, löytyisikö Schumacherille haastajaa.
Kimi Räikkönen tuntui ensin perineen suomalaisia piinanneen arvokisakirouksen - hän oli ensimmäisen kilpailun ensimmäinen keskeyttäjä. Kaksi viikkoa myöhemmin hän raivasi vaikeista lähtötilanteista tiensä ensimmäisenä ruutulipulle ensimmäisenä suomalaisena Formula-1:n olympiavoittajana. Michael Schumacher nosti mitalisaldonsa neljään ja Rubens Barrichello kolmeen.
15.8.
1. Michael Schumacher, GER
2. Rubens Barrichello, BRZ
3. Fernando Alonso, SPA
4. Juan Pablo Montoya, COL
5. Jenson Button, GBR
6. Takuma Sato, JPN
7. Antonio Pizzonia, BRZ
8. Giancarlo Fisichella, ITA
29.8.
1. Kimi Räikkönen, FIN
2. Michael Schumacher, GER
3. Rubens Barrichello, BRZ
4. Felipe Massa, BRZ
5. Giancarlo Fisichella, ITA
6. Christian Klien, AUT
7. David Coulthard, GBR
8. Olivier Panis, FRA
Pekingissä 2008 F1 oli kisojen odotetuimpia lajeja, kiitos neljän dramaattisen Kiinan GP:n aiheuttaman autourheiluhuuman. Kimi Räikkösen pudottua pelistä pois kisan loppuvaiheilla, jäi kultamitalitaistelu Felipe Massan ja Lewis Hamiltonin väliseksi. Hamilton palautti Britannian mitalikantaan sitten 1996, ja Robert Kubica toi Puolaan ensimmäisen olympiaformulamitalin. Mutta varjoissa odotteli vuoroaan muuan Sebastian Vettel.
1. Felipe Massa, BRZ
2. Lewis Hamilton, GBR
3. Robert Kubica, POL
4. Heikki Kovalainen, FIN
5. Jarno Trulli, ITA
6. Sebastian Vettel, GER
7. Timo Glock, GER
8. Nico Rosberg, GER
Lontoossa 2012 oli vaihtelevan kauden takia vaikea nimetä selkeää ennakkosuosikkia. Sebastian Vettel oli ollut kauden mittaan nopein, Fernando Alonso taktisin, Lewis Hamilton kotiyleisän suosikki, Mark Webber ja Jenson Button valmiita voittamaan milloin tahansa. Mihin kykenisi musta hevonen Kimi Räikkönen? X-muuttuja Romain Grosjean sai tähdet osumaan kohdilleen ja venyi pronssille ennen kolmea maailmanmestaria.
1. Lewis Hamilton, GBR
2. Kimi Räikkönen, FIN
3. Romain Grosjean, FRA
4. Sebastian Vettel, GER
5. Fernando Alonso, SPA
6. Jenson Button, GBR
7. Bruno Senna, BRZ
8. Mark Webber, AUS
Pitkän kesätauon aikana 2016 ei Rion olympialaisten ajalle osunut GP:tä.
Mitalitaulukko:
Iso-Britannia 4-3-3
Ranska 3-1-1
Italia 2-3-1
Brasilia 2-3-1
Saksa 2-1-3
Itävalta 1-1-0
Suomi 1-1-0
Etelä-Afrikka 0-2-0
Sveitsi 0-0-1
Uusi-Seelanti 0-0-1
Belgia 0-0-1
Kanada 0-0-1
Espanja 0-0-1
Puola 0-0-1
Pistetilasto
1. Iso-Britannia 135
2. Brasilia 80
3. Italia 73
4. Saksa 69
5. Ranska 65
6. Itävalta 21
7. Suomi 20
8. Etelä-Afrikka 14
9. Espanja ja Kanada 11
11. Belgia 8
12. Yhdysvallat 7
13. Puola, Sveitsi ja Uusi-Seelanti 6
16. Australia ja Kolumbia 5
18. Ruotsi 4
19. Japani 3
Kuljettajista useita mitaleja ovat voittaneet Alain Prost (3k), Michael Schumacher (2k 1h 1p), Alberto Ascari (2k), Niki Lauda (1k 1h), Nigel Mansell (1k 1h), Kimi Räikkönen (1k 1h), Lewis Hamilto (1k 1h), Rubens Barrichello (2h 1p) ja Jody Scheckter (2h). Mainittakoon, että esim. Juan Manuel Fangio, Jack Brabham, Jackie Stewart, Jim Clark ja Nelson Piquet (sekä ainakaan toistaiseksi Sebastian Vettel) eivät olympiatasolla voittaneet mitään.