Niin ja jonkin tasoista ininää oli jo 70-luvun formuloissakin. Mitä noihin kierroslukuihin ja hevosvoimamääriin tulee niin turboaikakaudella korkeimmat hevosvoimat oli Benettonin BMW:llä. Peräti 1500 hevosvoimaa lähti koneista kaudella 1986. Matalimmat huipputallien hevosvoimat lähtivät Ferrarista.
Noin 1000 hevosvoimaa irtosi aliohjautumisesta kärsineellä Maranellon tuotokselta kaudella 1986. Kierrosmääristä korkeimmat oli vuoden 1987 Williams-Hondalla josta irtosi 13 000 kierrosta minuutissa. Yleisesti moottorin räjähtämisvaaran vuoksi vaihteita vaihdettiin jo 12 000-12 500 kierroksen kohdilla.
Pop-offilla varustettujen autojen erot olivat hyvin näkyvillä edellisen kauden autoihin. Kauden 1986 Williams FW11:stä irtosi 1400 hevosvoimaa ja vuoden 1987 FW11B:stä korkeintaan 850 hevosvoimaa 4 ahtobarin voimalla. Vuoden 1988 MP4/4:stä eli McLarenin huippuautosta kaudella revittiin korkeintaan 790-800 hevosvoimaa 2,5 barin ahtopaineilla.
Turboaikakaudella maksimilukemat kierroksissa ilman rajoitinta olivat jo 15 000 kierrosta minuutissa kausilla 1987-1988. Vuonna 1983 voimakkain kierroslukema oli Ferrarin neljännen polven evoluutiokoneissa ja Alfa Romeon vastaavissa moottoreissa ilman rajoitinta. Peräti 14 000 kierrosta irtosi jo tuolloin. Vuoden 1989 ensimmäiset vapaastihengittävät huippuautot tosin saavuttivat jo heti noin 13 000 kierrosta ainakin Williamsilla, mutta hevosvoimat olivat vain 650:n luokkaa.
Sattumanvaraisesti muistan lukeneeni myös Leyton Housen kuljettajan (Capelli tai Gugelmin?) vaihtaneen vaihdetta hetkeksi aivan liian korkealle ja selvinneen siitä ilman hajoamista. Tuolloin kyse oli ilmeisesti testistä sillä rajoitin hakkasi yli 20 000 kierroksen rajaa.:eek!: Forumillakin oli tällaista puhetta ainakin joskus muutama vuosi sitten liikkeellä.
Vuonna 1992 testikäytössä ja ilman rajoitinta saatiin jo 15 300 kierrosta revittyä Ferrarista, McLarenista ja Williamsista. Äärioloissa saatiin revittyä jo 18 000 kierrosta minuutissa ilman koneen laukeamista. Lisäksi McLarenilla oli jo kilpailukauden lopulla käytössä aika-ajoissa ns. Kranaattimoottori mistä irtosi 820 hevosvoimaa ja 15 000 kierrosta.
Sellainen auto oli ollut Sennan itsensäkin mielestä juuri se mitä talli olisi kaivannut jo koko kauden osalta. Se oli nopeampi kuin Williams missään oloissa suorilla, mutta se nieli liian hulppeasti bensaa. Puhumattakaan jo koneen itsensä luomista rajoitteista. Ja mutkissa FW14B olisi mennyt silti heittämällä ohi sillä ohjausjärjestelmä kyseisen moottorin kanssa oli liian heikko hyvään kääntösuhteeseen.
Vuonna 1994 Ferrari taas sai jo mallillaan ja V12-koneellaan irti 800 hevosvoimaa ja 16 000 kierrosta minuutissa. Äärilukemien saavuttamiseksi Ferrarista puuttui taas yläkierrosten voimaa ja bensankulutus oli taas järkyttävää luokkaa verrattuna Benettoniin tai Williamsiin. Sitähän Kekekin muistutteli Maikkarin lähetyksissä sillä kaudella. Williamsilla maksimiluvut kierrosten osalta olivat 16 200 kierrosta minuutissa. Kauden 2004 autoissa taas kierrosluvut olivat jopa yli 20 000 kierroksen ja hevosvoimat erittäin lähellä tuhatta hevosta mutta eivät kuitenkaan yli 1000 hevosvoiman. Yli 900:n kyllä, mutta ei yli tuhatta.