Runar ja Kyllikki
Next door to Alice
Jep, yhden häirikön takia niidenkin tunti pilalla, jotka ovat siellä koulussa oppiakseen ja siten luodakseen pohjaa omaan tulevaisuutensa (=valtaosa)
Voimankäyttöpoll
- Viestiketjun aloittaja Il Tempo Gigante
- Aloituspäivämäärä
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Vastaan vähän näihin ihan aiheellisiin kysymyksiin, joissa perätään opiskelurauhaa rauhallisille ja "hyville oppilaille", jonka vuoksi häiriköt ja muuten hankalat oppilaat pitää saada pois.
Ensin pitää käydä läpi, että mikä tekee toisesta oppilaasta helpon ja toisesta vaikean. Se on temperamentti. Temperamentti on pysyvä, osin perinnöllinen ja varhan ilmaantuva taipumusten kokoelma. Temperamentti määrää yksilöllisen ja ominaisen reagoimis- ja käyttäytymistyylin. Temperamentti on neuropsykologiaa: sitä millä tavalla yksilön hermosto, aivot ja keskushermosto, reagoivat sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin. Temperamentti ei ole älykkyyttä, muistia, motivaatiota, kypsyyttä tai toimintamalli, jonka yksilö valitsee kärsimättömyytensä seurauksena. Temperamentti ei ole aggresio! Lapsella luonne, persoona ja identiteetti eivät ole vielä kehittyneet, joten lapsi on erityisen altis omalle temperamentilleen. Erityisesti stressitilanteissa lapsi on liki täysin temperamenttinsa vietävissä. Temperamentti on se neurologinen perusta, jonka päälle ihmisen persoona kasvaa. Tässä hyvä tietoisku aiheesta.
Kuten tossa linkin jutussa on niin lapsista noin 60-65% voidaan jakaa temperamentin perusteella kolmeen luokkaan:
1. Helppo temperemantti (40%): säännöllinen syömis- ja nukkumisrytmi, helposti sopeutuva ja lähestyttäväm ennustettava, korkea ärsykekynnys, yleensä hyväntuulinen.
2. Hitaasti lämpenevä temperamentti ( 15%): biologiset rytmit melko säännöllisiä, passiivinen, arka, vaikea saada aktivoitumaan, reagoi uusiin tilanteisiin vetäytymällä.
3. Vaikea temperamentti (10%): epäsäännölliset rytmit, sopeutuu hitaasti muutoksiin ja reagoi voimakkaasti muutoksiin.
Huomaa, että tuossa on kolme luokkaa, joihin siis kaksi kolmannesta lapsista voidaan temperamentin mukaan jakaa. Ei kolme temperamenttipiirrettä, niitä on enemmän ja löytyvät toisaalta.
Koulutemperamentti taas voidaan jakaa kolmeen alueeseen:
1. Tehtäväorientaatio: aktiivisuus, sinnikkyys, häirittävyys. Tämä on suoraan yhteydessä koulumenestykseen. Vaarana alisuoriutuminen.
2. Jousvauus: korkea sopeutuvuus, positiivinen mieliala, taipumus lähestyä uusia asioita ja ihmisiä. Joustavuus ja mieliala epäsuorasti yhteydessä koulumenestykseen. Välittävinä tekijöinä opettajan oppilasta koskevat käsitykset, arvostukset ja asenteet sekä suhtautuminen oppilaaseen.
3. Reaktiivisuus: Intessiivisyys, reaktiokynnys, negatiivinen mieliala. Pääosin negatiivinen faktori. Aiheuttaa häiriköksi leimaantumista.
Otin nämä esille siksi, että nämä temperamenttipiirteet ovat sellaisia, joille lapsen, jonka aivot ovat vielä kehitysvaiheessa on erittäin vaikea tehdä mitään. Kärjistäen voidaan sanoa, että temperementti on lapsen "ajo-ominaisuudet" ja luonne se miten lapsen "liikennekäyttäyminen".
Nyt palataan näiden synnynnäisten ja erilaisten ominaisuuksien, koulun ja opettajan haasteisiin. Pitää kysyä muutama kysymys!
Yksilöllisyys vs. eriarvoisuus
- onko samanlainen kohtelu oikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilainen kohtelu epäoikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilaisten oppijoiden samanveroinen arvostaminen oikeudenmukaista kohtelua?
Koulunkäyntiä helpottavat temperamenttipiirteet
- korkea sopeutuvuus
- korkea sinnikkyys
- matala häirittävyys
- taipumus lähestyä uusia asioita
Opettajan haasteet eri temperamenttityyppien suhteen
Huomioon otettavat piirteet: sensitiivisyys, aktiivisuus, intensiivisyys, joustavuus, lähestymistaipumus, sinnikkyys, häirittävyys.
Ja rakenteelliset seikat, jotka näihin vaikuttavat:
- muutosten määrä, ennakoitavuus, rutiinien luominen
- liikunta koulutuntien aikana
- istumajärjestys
- ryhmäkoot ja ryhmädynamiikka ryhmissä
- melu
- visuaalinen kohina (luokan koristelu yms)
Opettajan opetustyyli
- projektityöskentely
- rutiinit ja uuden oppiminen
Yksilöllinen ohjaaminen
- palkinnot ja rangaistukset
No nyt palaan niihin temperamenttipiirteisiin, jotka ovat yhteydessä käytösongelmiin: negatiivinen mieliala, matala sopeutuvuus, matala sinnikkyys, huono lähestyttävyys, korkea aktiivisuus.
Tossa sekalainen avaus lapsen synnynnäisistä ominaisuuksista, jotka vaikuttavat koulussa menestymiseen, opettajan arvioon oppilaasta, oppilaan sosiaaliseen menestykseen jne.
Ja nyt kysytään uudelleen nämä:
- onko samanlainen kohtelu oikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilainen kohtelu epäoikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilaisten oppijoiden samanveroinen arvostaminen oikeudenmukaista kohtelua?
Nykyinen koulujärjestelmä kun suosii (lukekaa yllä) tiettyä temperamenttityyppiä toisen kustannuksella. Väitän, että tässä on eräs syrjäytymisen pääsyy. Siinä miten huonosti kouluun sopivat temperamentit eivät voi hyvin nykyisessä kouluympäristössä eivätkä siellä pärjää. Seassa on vahvasti mukana myös opettajan sukupuolittuneet mallioppilasodotukset.
Myös arvioinnissa on ongelmia: koulussa tulisi arvioida vain sellaisia asioita, joita voidaan opetussuunnitelman mukaisesti opettaa ja joihin opettaja voi vaikuttaa. Arvioitavan asian tulisi olla sellainen, johon oppilas voi omalla käytöksellään ja ratkaisuillaan vaikuttaa. Kaikella mitä mitataan, täytyy olla selkeästi määrätyt tavoitteet ja yleisesti hyväksytyt arviointikriteerit eli luotettava mitta-asteikko.
No näinhän asia ei tällä hetkellä ole. Kouluympäristö suosii tiettyjä temperamenttityyppejä ja tekee toisille temperamenttityypeille rakenteellista väkivaltaa. Näin on toki ollut aina, mutta muutama vuosikymmen sitten nämä hankalat temperamenttityypit löysivät tiensä aidoiksi ja täysivaltaisiksi kansalaisiksi ja veronmaksajiksi. Nykyisillä työmarkkinoilla tätä mahdollisuutta ei käytännössä enää ole. Tämä luo valtavan stressorin näille oppilaille, jotka reagoivat siihen niillä välineillä, jotka heillä on eli pääsääntöisesti kieltämällä. Paska loppu.
Kansantaloudellisestikin asia on äärimmäisen tärkeä. On vahvoja viitteitä, että koululle hankala temperamenttityyppi on hyväksi toisaalla: yrittäjät, keksijät, innovaattorit, taitelijat ovat korostetun edustettuja tässä ryhmässä. Lukekaapa menestyvien yrittäjien haastatteluja.
Yksi ero aikaan entiseen on myös tuo mainittu kohinan, ärsykkeiden määrä. Ennen oli vähemmän.
Tää ei sit liity kyseiseen tapaukseen, mutta kunhan sekavasti avauduin näistä asioista, jotka jo jollain tapaa tuttuja mulle on. Pisa-tutkimukset ja muut on mun mielestä huonoja mittareita koulujärjestelmän hyvyydestä. Hyvä mittari ottaisi huomioon menetettyjen, syrjäytyneiden oppilaiden määrän. Tämä on resurssi ja poliittinen kysymys. Myös opettajien ammattitaitokysymys. Tällä hetkellä opettajan koulutuksessa on luvattoman vähän kehitys- ja persoonallisuuspsykologian opintoja. Tuskin lainkaan. Opettajalla ei ole välineitä ymmärtää ja toimia hankalien koulutemperamenttien kanssa. Kuri ilman muita koulu- ja oppimisympäristöön vaikuttavia muutoksia ei asiaa paranna. Näyttöä on, että vain pahentaa tilannetta. Onneksi on paljon loistavia ja luonnostaan erilaiset oppijat ja lapset ymmärtäviä opettajia seassa. Jokainen varmaan muistaa sellaisen koulutaipaleeltaan. Mun on sanottava, että Alppilan opettaja ei sellainen mielestäni ole. Ei sinne päinkään.
Eli summa summarum: se mikä on rauhalliselle ja hyvälle oppilaalle oikeudenmukaista voi olla hankalle temperamentille rakenteellista väkivaltaa.
Vanhemmat ja muut tekijät jätin tästä avautumista syystäkin pois. Ei mahdu eikä ehdi.
Ensin pitää käydä läpi, että mikä tekee toisesta oppilaasta helpon ja toisesta vaikean. Se on temperamentti. Temperamentti on pysyvä, osin perinnöllinen ja varhan ilmaantuva taipumusten kokoelma. Temperamentti määrää yksilöllisen ja ominaisen reagoimis- ja käyttäytymistyylin. Temperamentti on neuropsykologiaa: sitä millä tavalla yksilön hermosto, aivot ja keskushermosto, reagoivat sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin. Temperamentti ei ole älykkyyttä, muistia, motivaatiota, kypsyyttä tai toimintamalli, jonka yksilö valitsee kärsimättömyytensä seurauksena. Temperamentti ei ole aggresio! Lapsella luonne, persoona ja identiteetti eivät ole vielä kehittyneet, joten lapsi on erityisen altis omalle temperamentilleen. Erityisesti stressitilanteissa lapsi on liki täysin temperamenttinsa vietävissä. Temperamentti on se neurologinen perusta, jonka päälle ihmisen persoona kasvaa. Tässä hyvä tietoisku aiheesta.
Kuten tossa linkin jutussa on niin lapsista noin 60-65% voidaan jakaa temperamentin perusteella kolmeen luokkaan:
1. Helppo temperemantti (40%): säännöllinen syömis- ja nukkumisrytmi, helposti sopeutuva ja lähestyttäväm ennustettava, korkea ärsykekynnys, yleensä hyväntuulinen.
2. Hitaasti lämpenevä temperamentti ( 15%): biologiset rytmit melko säännöllisiä, passiivinen, arka, vaikea saada aktivoitumaan, reagoi uusiin tilanteisiin vetäytymällä.
3. Vaikea temperamentti (10%): epäsäännölliset rytmit, sopeutuu hitaasti muutoksiin ja reagoi voimakkaasti muutoksiin.
Huomaa, että tuossa on kolme luokkaa, joihin siis kaksi kolmannesta lapsista voidaan temperamentin mukaan jakaa. Ei kolme temperamenttipiirrettä, niitä on enemmän ja löytyvät toisaalta.
Koulutemperamentti taas voidaan jakaa kolmeen alueeseen:
1. Tehtäväorientaatio: aktiivisuus, sinnikkyys, häirittävyys. Tämä on suoraan yhteydessä koulumenestykseen. Vaarana alisuoriutuminen.
2. Jousvauus: korkea sopeutuvuus, positiivinen mieliala, taipumus lähestyä uusia asioita ja ihmisiä. Joustavuus ja mieliala epäsuorasti yhteydessä koulumenestykseen. Välittävinä tekijöinä opettajan oppilasta koskevat käsitykset, arvostukset ja asenteet sekä suhtautuminen oppilaaseen.
3. Reaktiivisuus: Intessiivisyys, reaktiokynnys, negatiivinen mieliala. Pääosin negatiivinen faktori. Aiheuttaa häiriköksi leimaantumista.
Otin nämä esille siksi, että nämä temperamenttipiirteet ovat sellaisia, joille lapsen, jonka aivot ovat vielä kehitysvaiheessa on erittäin vaikea tehdä mitään. Kärjistäen voidaan sanoa, että temperementti on lapsen "ajo-ominaisuudet" ja luonne se miten lapsen "liikennekäyttäyminen".
Nyt palataan näiden synnynnäisten ja erilaisten ominaisuuksien, koulun ja opettajan haasteisiin. Pitää kysyä muutama kysymys!
Yksilöllisyys vs. eriarvoisuus
- onko samanlainen kohtelu oikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilainen kohtelu epäoikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilaisten oppijoiden samanveroinen arvostaminen oikeudenmukaista kohtelua?
Koulunkäyntiä helpottavat temperamenttipiirteet
- korkea sopeutuvuus
- korkea sinnikkyys
- matala häirittävyys
- taipumus lähestyä uusia asioita
Opettajan haasteet eri temperamenttityyppien suhteen
Huomioon otettavat piirteet: sensitiivisyys, aktiivisuus, intensiivisyys, joustavuus, lähestymistaipumus, sinnikkyys, häirittävyys.
Ja rakenteelliset seikat, jotka näihin vaikuttavat:
- muutosten määrä, ennakoitavuus, rutiinien luominen
- liikunta koulutuntien aikana
- istumajärjestys
- ryhmäkoot ja ryhmädynamiikka ryhmissä
- melu
- visuaalinen kohina (luokan koristelu yms)
Opettajan opetustyyli
- projektityöskentely
- rutiinit ja uuden oppiminen
Yksilöllinen ohjaaminen
- palkinnot ja rangaistukset
No nyt palaan niihin temperamenttipiirteisiin, jotka ovat yhteydessä käytösongelmiin: negatiivinen mieliala, matala sopeutuvuus, matala sinnikkyys, huono lähestyttävyys, korkea aktiivisuus.
Tossa sekalainen avaus lapsen synnynnäisistä ominaisuuksista, jotka vaikuttavat koulussa menestymiseen, opettajan arvioon oppilaasta, oppilaan sosiaaliseen menestykseen jne.
Ja nyt kysytään uudelleen nämä:
- onko samanlainen kohtelu oikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilainen kohtelu epäoikeudenmukaista kohtelua?
- onko erilaisten oppijoiden samanveroinen arvostaminen oikeudenmukaista kohtelua?
Nykyinen koulujärjestelmä kun suosii (lukekaa yllä) tiettyä temperamenttityyppiä toisen kustannuksella. Väitän, että tässä on eräs syrjäytymisen pääsyy. Siinä miten huonosti kouluun sopivat temperamentit eivät voi hyvin nykyisessä kouluympäristössä eivätkä siellä pärjää. Seassa on vahvasti mukana myös opettajan sukupuolittuneet mallioppilasodotukset.
Myös arvioinnissa on ongelmia: koulussa tulisi arvioida vain sellaisia asioita, joita voidaan opetussuunnitelman mukaisesti opettaa ja joihin opettaja voi vaikuttaa. Arvioitavan asian tulisi olla sellainen, johon oppilas voi omalla käytöksellään ja ratkaisuillaan vaikuttaa. Kaikella mitä mitataan, täytyy olla selkeästi määrätyt tavoitteet ja yleisesti hyväksytyt arviointikriteerit eli luotettava mitta-asteikko.
No näinhän asia ei tällä hetkellä ole. Kouluympäristö suosii tiettyjä temperamenttityyppejä ja tekee toisille temperamenttityypeille rakenteellista väkivaltaa. Näin on toki ollut aina, mutta muutama vuosikymmen sitten nämä hankalat temperamenttityypit löysivät tiensä aidoiksi ja täysivaltaisiksi kansalaisiksi ja veronmaksajiksi. Nykyisillä työmarkkinoilla tätä mahdollisuutta ei käytännössä enää ole. Tämä luo valtavan stressorin näille oppilaille, jotka reagoivat siihen niillä välineillä, jotka heillä on eli pääsääntöisesti kieltämällä. Paska loppu.
Kansantaloudellisestikin asia on äärimmäisen tärkeä. On vahvoja viitteitä, että koululle hankala temperamenttityyppi on hyväksi toisaalla: yrittäjät, keksijät, innovaattorit, taitelijat ovat korostetun edustettuja tässä ryhmässä. Lukekaapa menestyvien yrittäjien haastatteluja.
Yksi ero aikaan entiseen on myös tuo mainittu kohinan, ärsykkeiden määrä. Ennen oli vähemmän.
Tää ei sit liity kyseiseen tapaukseen, mutta kunhan sekavasti avauduin näistä asioista, jotka jo jollain tapaa tuttuja mulle on. Pisa-tutkimukset ja muut on mun mielestä huonoja mittareita koulujärjestelmän hyvyydestä. Hyvä mittari ottaisi huomioon menetettyjen, syrjäytyneiden oppilaiden määrän. Tämä on resurssi ja poliittinen kysymys. Myös opettajien ammattitaitokysymys. Tällä hetkellä opettajan koulutuksessa on luvattoman vähän kehitys- ja persoonallisuuspsykologian opintoja. Tuskin lainkaan. Opettajalla ei ole välineitä ymmärtää ja toimia hankalien koulutemperamenttien kanssa. Kuri ilman muita koulu- ja oppimisympäristöön vaikuttavia muutoksia ei asiaa paranna. Näyttöä on, että vain pahentaa tilannetta. Onneksi on paljon loistavia ja luonnostaan erilaiset oppijat ja lapset ymmärtäviä opettajia seassa. Jokainen varmaan muistaa sellaisen koulutaipaleeltaan. Mun on sanottava, että Alppilan opettaja ei sellainen mielestäni ole. Ei sinne päinkään.
Eli summa summarum: se mikä on rauhalliselle ja hyvälle oppilaalle oikeudenmukaista voi olla hankalle temperamentille rakenteellista väkivaltaa.
Vanhemmat ja muut tekijät jätin tästä avautumista syystäkin pois. Ei mahdu eikä ehdi.
Tolerantti
Well-known member
- Liittynyt
- 8.8.2000
- Viestit
- 4704
Sivustahuutona vain tuosta "vapaasta kasvatuksesta". Siihenhän myös tässä tapauksessa on julkisessa paheksunnassa viitattu. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, "vapaata kasvatusta" sovelsivat jotkut 'edistykselliset' vanhemmat joskus 60- luvun lopulla ja 70- luvulla. Moista kasvatusta nauttineet ovat nyt 40 - 50 vuotiaita. Sittemmin kasvatusmetodi lienee hylätty suositeltavien listalta, jos se nyt koskaan on suositeltua ollutkaan.
Mielestäni tuo 'vapaa kasvatus' nyt on enemmänkin heitteillejättöä, ei valittu ja aktiivisesti toteutettava kasvatusmetodi. Tarkoittaa pikkulapsen huomiotta jättämistä, yksin jättämistä, epäsäännöllistä hoitoa, satunnaista kovaotteista ja perustelematonta kurinpitoa, hellyyden ja rakkauden puutetta, lapsen itsenäistymistä pakosti liian varhain jne. Ilmiö esiintyy ns. vähäosaisissa perheissä, mutta yhtä hyvin ääriurasuuntauneissa perheissä tai perheissä, jossa vanhemmat eivät ole täysin sisäistäneet vastuutaan, ehkäpä oman kypsymättömyytensä takia.
Mielestäni tuo 'vapaa kasvatus' nyt on enemmänkin heitteillejättöä, ei valittu ja aktiivisesti toteutettava kasvatusmetodi. Tarkoittaa pikkulapsen huomiotta jättämistä, yksin jättämistä, epäsäännöllistä hoitoa, satunnaista kovaotteista ja perustelematonta kurinpitoa, hellyyden ja rakkauden puutetta, lapsen itsenäistymistä pakosti liian varhain jne. Ilmiö esiintyy ns. vähäosaisissa perheissä, mutta yhtä hyvin ääriurasuuntauneissa perheissä tai perheissä, jossa vanhemmat eivät ole täysin sisäistäneet vastuutaan, ehkäpä oman kypsymättömyytensä takia.
Formulanomi
Seksikäs rumä kääpiö
Knoukan postauksesta (temperanttien luokittelusta) tuli mieleen DISC -nelikenttä, johon törmäsin tässä taanoin. Vaikka perustyyppi, jollakin olisikin jossain luokassa tai jossain osassa nelikenttää, niin henkilön saattaa toisinaan käyttäytyä siten mikä sopii paremmin muiden luokkien/nelikentän ominaisuuksiin. Ja varmasti nuorilla/lapsilla on aikuisia enemmän ns. liikkumatilaa ts. he ovat ailahtavaisempia ja alttiimpia vaikutteille. Tämä siis yleisenä huomiona.
aa) kallista
bee) vähemmän järkevää, koska samalla tavalla ei voi toimia työelämässä tai ylipäätään elämässä.
Pointti on se, että on periaatteessa pakko toimia "isossa kuvassa" enemmistön ehdoilla. (taloudellinen kysymys; resurssit jne.) Tämä ei tarkoita sitä, että muut kuin "enemmistön edustajat" pitäisi unohtaa tai jättää heitteille. Ihan varma en ole mitä heidän eteen voisi tehdä, mutta mikäli em. eivät sopeudu, niin siinä tapauksessa heidän ei pitäisi ainakaan antaa mellastaa ns. enemmistön joukossa.
Ja tästä huolimatta vastaukset: Ei, ei, kyllä.
Minusta on mahdotonta toteuttaa sellaista koulujärjestelmää, mikä sopisi hyvin tai erinomaisesti kaikkien tempperamenttiluokkien edustajille. Ja vaihtoehtona esim. erilaisten koulujen tai luokkien (esim. jokaiselle temperamentille omat luokat ja just heille sopivat opettajat/opetusmenetelmät) muodostaminen on
aa) kallista
bee) vähemmän järkevää, koska samalla tavalla ei voi toimia työelämässä tai ylipäätään elämässä.
Pointti on se, että on periaatteessa pakko toimia "isossa kuvassa" enemmistön ehdoilla. (taloudellinen kysymys; resurssit jne.) Tämä ei tarkoita sitä, että muut kuin "enemmistön edustajat" pitäisi unohtaa tai jättää heitteille. Ihan varma en ole mitä heidän eteen voisi tehdä, mutta mikäli em. eivät sopeudu, niin siinä tapauksessa heidän ei pitäisi ainakaan antaa mellastaa ns. enemmistön joukossa.
Ja tästä huolimatta vastaukset: Ei, ei, kyllä.
Mehe Rienarsuo
Lupaavin tulokas
Kiitos Knoukka hienosta postauksesta ja vaivannäöstä.
Ko. asiat ovat omalla kohdalla jotenkin korostetusti viitoittaneet/varjostaneet koko elämää aina ihan varhaislapsuudesta tähän päivään.
Ko. asiat ovat omalla kohdalla jotenkin korostetusti viitoittaneet/varjostaneet koko elämää aina ihan varhaislapsuudesta tähän päivään.
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Sama vaiva. Ala-asteella miten kuten, mutta yläasteella täydellinen romahdus: alisuorittaminen, kouluahdistus, kiusaamista, kiusaamisen pelkoa ja siitä seurannutta lintsausta, erityisluokka, apuluokka, avoin sota autoritaarisen ja pedofiliaan taipuvaisen rehtorin (tuomittu) kanssa ja alimmat tasoryhmät, mikä sotku lopulta johti koulun vaihtamiseen naapurikuntaan. Kymppiluokka, takaisin kotikunnan yläaste-lukio -kombinaattiin ja kolme vuotta vasemmalla kädellä lintsaten ja toipuen. Vieläkin muistelen kiitollisuudella kahta opettajaa, jotka pelastivat niin paljon. Molemmat jo silloin eläköitymässä olevia naisia. Kuvismaikka (yleisesti pidetty) muistutti, että muista että sulla ei ole kympin kädet vaan kahden kympin ja äidinkielen (yleisesti inhottu) opettaja mainitsi usein muidenkin kuullen, että olen lahjakkain oppilas hänen opettajan urallaan. Kummastakaan alasta ei sittemmin tullut ammattia, mutta sielu kaipasi näitä sanoja kovasti ja ovat vieläkin yksi identiteetin pieni, mutta tärkeä ponnistuskivi siellä jossain. Kirjoituksissa jollain ihmeellä onnistuin ihan otsikoihin saakka, mikä sekin palkitsi haavoitettua egoani. Silloin. Onneksi oli hyvä koti ja vanhemmat, joita kyllä suojelin liikaa pahalta ololtani.
Ylipäänsä koulun tuki ja opetus jäi multa saamatta, ikään kuin toispuoliseksi ja nilkutin henkisesti hyvin pitkään. Voin myöntää, että kolmikymppiseksi saakka käytin toisia ihmisiä kävelykeppeinäni. Tyhmyyttäni, rikkinäisyyttäni ja itsetuntemuksen sekä identiteetin puutteessa. Nämä asiat, se rikottu minä, ulkopuolisuuden ja ymmärtämättämyyden tunne, on ollu aina muassa ja vasta kolmenkympin tietämillä mulle on alkoi valjeta, että miten määräävä ja valtava vaikutus niillä on elämääni ollut.
Tällä tiellä edelleen.
Ja meitä on monta.
Runar ja Kyllikki
Next door to Alice
Ongelmahan on myös se, että jotkut kasvattajat ovat ymmärtäneet käsitteen "vapaa kasvatus" täysin väärin. Itsekin olen törmännyt ihmiseen joka kasvatti lastaan periaatteella "Meidän lasta ei saa komentaa ollenkaan, koska hänellä on vapaa kasvatus".
Komensin kun repi kukkasia ja tämä aiheutti lapsessa itkupotkuraivarin ja sain moitteet äidiltään.
Vapaa kasvatus tarkoittaa esim. sitä, että lapsi saa itse päättää mihin aikaan tekee mahdolliset läksynsä. Ei sitä, tekeekö ollenkaan.
Vapaa kasvatus tarkoittaa vaikkapa sitä, että lapsi saa itse päättää mitkä vaatteet tänään laittaa kouluun. Ei sitä, meneekö kouluun ollenkaan.
Albert Oil
Hippi ja juntti
Mä saan yleensä päättää itse laitanko vaatteita päälleni ollenkaan. Yleensä en.
Tolerantti
Well-known member
- Liittynyt
- 8.8.2000
- Viestit
- 4704
Välttämättä tuosta Opetusviraston selvityksestä ei vielä selviä tapahtumien kokonaiskulku. Tarkoitan päiviä ja viikkoja mahdollisesti kestänyttä historiaa. Myöskään potkut saaneen opettajan ja rehtorin/rehtorien väliset suhteet ja sanomiset eivät avaudu, sikäli jos/kun niillä on ollut vaikutusta päätökseen.
Kuitenkin, tuon Opetusviraston selvityksen perusteella potkut tuntuvat turhan järeältä ojennuskeinolta. Kaiketi olisi pitänyt mennä jotenkin näin, uusien tilanteiden eskaloituessa: (nyt) puhuttelu - kirjallinen huomautus - kirjallinen varoitus - potkut.
Kuitenkin, tuon Opetusviraston selvityksen perusteella potkut tuntuvat turhan järeältä ojennuskeinolta. Kaiketi olisi pitänyt mennä jotenkin näin, uusien tilanteiden eskaloituessa: (nyt) puhuttelu - kirjallinen huomautus - kirjallinen varoitus - potkut.
Tolerantti
Well-known member
- Liittynyt
- 8.8.2000
- Viestit
- 4704
Näinpä kyllä. Muistelen, että vapaan kasvatuksen perusfilosofia lähtee siitä, että lapsi tietää itse vaistomaisesti, mikä on hänelle hetkellä hyväksi. Luonto ajaa tikanpoikaa puuhun itsetoimisesti, ikään kuin.
Vaikka tuo opetusviraston selvitys pitäisi täysin paikkansa, niin työsuhteen purulle ei mun mielestä ole perusteita, ei edes irtisanomiselle.
Olga
.
Onko tämä juttu tarua vai totta? Aika uskomatonta. 
Formulanomi
Seksikäs rumä kääpiö
No jopas oli...:nope:Onko tämä juttu tarua vai totta? Aika uskomatonta.
jjv
Arschloch
- Liittynyt
- 4.5.2005
- Viestit
- 26891
En tiedä, mutta mielenkiintoinen kirjoitus. Että tuollaista tapahtuisi ison kaupungin kouluissakin. Pienellä paikkakunnalla ymmärrettävämpää. Tämä ei mun järkeeni kuulosta kovin loistavalta idealta:
mustakaari
"Se on juurikin näin"
No joha pomppas. Kai tuossa saa pientä lähdekritiikkiä harrastaa, mutta olipahan plokitus.Onko tämä juttu tarua vai totta? Aika uskomatonta.
Tämä keissi tullaan ihan oikeutetusti käymään oikeudessä läpi. Vaikea ottaa kantaa, kun ei detaljeja oikeasti tunne, mutta ehkä silti ylimitoitettu reaktio molemmilta. Veikkaan oikeuden toteavan ettei irtisanomiseen ollut perusteita. Tähän toki vaikuttaa se, saako hemmo syytteen pahoinpitelustä ja tuomitaanko siitä.