No sit oli tää yks Maukka. Voi luoja. Ensin oltiin hyvää pataa jossain vitun Jeesus-leirillä ja yht'äkkiä nelipyöräsivuluisussa moottoritien liittymässä. Että näin. Viimeksi kun näin ostarilla sitä, sillä oli ase housun etumuksen alla. Esitti kovaakin jätkää, vaikka se mutka oli varmaan joku muovikuula-ase. Kaupitteli pilkkua, mutta enhän mä sellasista silloin mitään tajunnut. Se oli kuitenkin pohjimmiltaan ihan ok jätkä. Sain siltä Metallican julisteenkin. Ja sit se osti meille kaljaa.
Tää koo toimii muuten hirveen nihkeesti tässä.
Eihän siinä sitten mitään. Kylällä kerrottiin ihan varmana, eli varppina, juttua, jossa joku epäsuosioon joutunut tyyppi oli joutunut pakenemaan hurjaa hulttioporukkaa laiturin alle. Siis sinne veteen. Ja kun jengi tuli siihen laiturin kannelle pälyilemään, oli se vetänyt keuhkot täyteen happea ja sukeltanut. Ja hukkunut, kun ei uskaltanut paljastaa olinpaikkaansa. Olis kannattanut. Eihän siinä olisi saanut kuin turpaansa. Tai sitten ei olisi alunperinkään kantsinut mennä sinne laiturin alle, vaan läheiseen junatunneliin jemmaan. Sinne ne ei olis uskaltanut tulla etsimään.