Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Aamun Helsingin Sanomien Vieraskynässä oli aiheellinen kirjoitus kunnallisten palvelujen yksityistämisestä ja sen riskeistä.
Tein nyt tälle uuden toikin, mun mielestäni sen verran akuutti ja tärkeä aihe.
Itse olen aikalailla samaa mieltä jutun kirjoittajien kanssa.
"Yksityisiä sosiaalipalveluja on valvottava tehokkaasti
(lähde HS 24.1.2005)
Ulkoistamalla ja kilpailuttamalla palveluja luodaan helposti toimintaympäristö, joka edistää epäeettisiä tai rikollisia käytäntöjä, kirjoittavat Anne Alvesalo ja Steve Tombs.
Kun julkisten palvelujen tuottamisesta on keskusteltu, on muutosten seurauksia arvioitu yllättävän kapeasti. Yksityistämällä, ulkoistamalla ja kilpailuttamalla luodaan helposti toimintaympäristö, joka edistää epäeettisiä tai rikollisia käytäntöjä. Kun yksityisyrittäjille avataan markkinat alalla, joka on perinteisesti ollut julkisen sektorin rahoittama ja hallinnoima, luodaan heille samalla tilaisuus ja jopa välttämättömyys toimia rikollisesti.
Sosiaalipalvelualalla tehdyt rikokset saattavat olla taloudellisia väärinkäytöksiä, kuten laskutus- ja avustuspetoksia tai lahjontaa. Myös henkeä ja terveyttä vaarantava rikosoikeudellinen huolimattomuus – hoitolaitosten huono lämmitys, riittämätön tai kelvoton ruoka tai yleisesti huolimaton toiminta – saattaa yleistyä.
Laiminlyöntien mahdollisuus on erityisen suuri juuri sosiaalialan palveluntuottajien toiminnassa, jossa "asiakkaat" ovat usein haavoittuvaisia. Laiminlyöntejä on havaittu maissa, joissa palvelumarkkinat ovat olleet jo verrattain kauan avoimet.
Britanniassa sosiaali- ja terveysalan markkinat vapautettiin suurelta osin jo vuonna 1990. Vaikka tuolloin ei ollutkaan poliittisesti mahdollista yksityistää esimerkiksi vanhusten tai vammaisten hoitopalveluja kokonaan, on huolenpito näistä haavoittuvista ryhmistä suurelta osin yksityissektorin käsissä. Lähes 70 prosenttia alan markkinoiden kokonaisarvosta oli vuonna 2003 yksityisyrittäjien, enimmäkseen yhtä tai kahta hoitokotia pyörittävien pienyrittäjien, käsissä.
Alalla toimii kirjava ja runsaslukuinen yrittäjäkunta, markkinasuhteet ovat monimutkaisia ja tilaisuudet väärinkäytöksille ovat lisääntyneet.
Markkinoiden vapauttaminen on toki synnyttänyt loistavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Muutokset eivät kuitenkaan ole olleet suotuisia edes niitä ajaneiden tahojen omilla kriteereillä mitattuina. Kuntasektori on käytännössä subventoinut yrityksiä, hoitokustannukset eivät ole pienentyneet, palveluja on leikattu, ja niiden laatu on laskenut. "Asiakkaan vapaus valita" – mantra, jolla uudistukset esiteltiin – ei ole lisääntynyt.
Viime aikoina niin valtakunnallisia kuin paikallisia sääntely- ja valvontajärjestelmiä on pyritty kehittämään Britanniassa. On perustettu uusi sosiaalialan palveluja valvova elin, Commission for Social Care Inspection (CSCI). Ensi töikseen virasto antoi hätätilamääräyksiä, joiden perusteella useille hoitokodeille nimitettiin uusi johto ja yksi hoitokoti määrättiin suljettavaksi.
CSCI:n johtaja ilmoitti, että hätätilatoimiin ryhdyttiin, koska yksikään kyseisistä laitoksista ei tarjonnut edes alimman vaatimustason mukaista hoitoa. Laitoksia johdettiin heikosti, hoitohenkilökunta koki työnsä olevan tarkoituksetonta ja hoidettavat oli jätetty makaamaan omiin ulosteisiinsa; joillakin laitoksista ei ollut varaa ostaa ruokaa.
Ei ole tavatonta, että vanhainkodeissa asiakkaita ylilaskutetaan ja hoitomaksuja muutetaan varoittamatta ja ilman perusteluja. Maksukyvyttömiä vanhuksia on siirretty julkisen sektorin ylläpitämiin vanhainkoteihin. Laskutuksissa ilmenneitä epäselvyyksiä on hiljattain tutkinut Britannian kilpailuviranomainen Office of Fair Trading. Tutkinnan lähtökohtana oli, että yksityisten hoitokotien markkinat toimivat huonosti.
Jotkin yksityisissä hoitokodeissa ilmenneet tapaukset ovat pöyristyttäviä. Vuosi sitten helmikuussa 94-vuotias nainen jäätyi kuoliaaksi laitoksessa, jossa hoidosta veloitetaan 740 puntaa (noin tuhat euroa) viikossa. Vanhus oli nukkunut yönsä ikkunalaudalla, ja hänet löysi vierailulla käynyt tytär. Kuolemansyytä käsittelevässä oikeudenkäynnissä todettiin kyseessä olleen huolimattomuudesta johtunut kuolemantuottamus, ja vastaava hoitaja tuomittiin kurinpidollisiin seuraamuksiin.
On kuitenkin helppoa syyllistää yksittäisiä työntekijöitä. He ovat monella tapaa myös uhreja; he tekevät pitkiä työpäiviä minimipalkalla eivätkä välttämättä ole saaneet riittävää alan koulutusta. Vuonna 2002 Britanniassa arvioitiin, että vain joka viidennellä sosiaalialan työntekijällä oli alalla tarvittava muodollinen pätevyys.
Ammattitaidon ja hoidon heikko taso on osa kokonaisuutta, jossa yksityissektori pyrkii voiton maksimointiin hyvinvoinnin kustannuksella – ahneus on astunut julkisen palvelun jättämään tilaan.
Britannian malli ei ole ainoa tapa toteuttaa palvelurakenteen muutoksia. Tapahtumat maassa tarjoavat kuitenkin varoittavia esimerkkejä yksityistetyn palvelun puutteista – vanhusten ja vammaisten hoidossa, vesi- ja energianhuollossa sekä rautateillä. Yksityistäminen on tuottanut epäoikeudenmukaisuutta, josta monet britit ovat kärsineet; heidän kokemuksistaan tulisi ottaa oppia.
Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluja aiotaan ulkoistaa yhä laajemmin. Näiden vääjäämättöminä pidettyjen uudistusten etuja ja haittoja punnittaessa olisi huomioitava edellä esittämiemme kaltaiset epäkohdat. Jos "hallittu palvelurakenteen muutos" toteutetaan, alalla tarvitaan tiukka ja tehokas julkisen sektorin hallinnoima – rikosoikeusjärjestelmään ulottuva – valvontakoneisto.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeinen tavoite on suojella ja tukea yhteiskunnan heikoimpia. Ilman sääntelyä ja valvontamekanismeja kaikkein haavoittuvimmista tulee vieläkin haavoittuvampia.
Anne Alvesalo
Steve Tombs
Kirjoittajista Alvesalo on erikoistutkija Poliisiammattikorkeakoulussa ja Tombs sosiologian professori John Moores University -yliopistossa Liverpoolissa
Britanniassa."
Tein nyt tälle uuden toikin, mun mielestäni sen verran akuutti ja tärkeä aihe.
Itse olen aikalailla samaa mieltä jutun kirjoittajien kanssa.
"Yksityisiä sosiaalipalveluja on valvottava tehokkaasti
(lähde HS 24.1.2005)
Ulkoistamalla ja kilpailuttamalla palveluja luodaan helposti toimintaympäristö, joka edistää epäeettisiä tai rikollisia käytäntöjä, kirjoittavat Anne Alvesalo ja Steve Tombs.
Kun julkisten palvelujen tuottamisesta on keskusteltu, on muutosten seurauksia arvioitu yllättävän kapeasti. Yksityistämällä, ulkoistamalla ja kilpailuttamalla luodaan helposti toimintaympäristö, joka edistää epäeettisiä tai rikollisia käytäntöjä. Kun yksityisyrittäjille avataan markkinat alalla, joka on perinteisesti ollut julkisen sektorin rahoittama ja hallinnoima, luodaan heille samalla tilaisuus ja jopa välttämättömyys toimia rikollisesti.
Sosiaalipalvelualalla tehdyt rikokset saattavat olla taloudellisia väärinkäytöksiä, kuten laskutus- ja avustuspetoksia tai lahjontaa. Myös henkeä ja terveyttä vaarantava rikosoikeudellinen huolimattomuus – hoitolaitosten huono lämmitys, riittämätön tai kelvoton ruoka tai yleisesti huolimaton toiminta – saattaa yleistyä.
Laiminlyöntien mahdollisuus on erityisen suuri juuri sosiaalialan palveluntuottajien toiminnassa, jossa "asiakkaat" ovat usein haavoittuvaisia. Laiminlyöntejä on havaittu maissa, joissa palvelumarkkinat ovat olleet jo verrattain kauan avoimet.
Britanniassa sosiaali- ja terveysalan markkinat vapautettiin suurelta osin jo vuonna 1990. Vaikka tuolloin ei ollutkaan poliittisesti mahdollista yksityistää esimerkiksi vanhusten tai vammaisten hoitopalveluja kokonaan, on huolenpito näistä haavoittuvista ryhmistä suurelta osin yksityissektorin käsissä. Lähes 70 prosenttia alan markkinoiden kokonaisarvosta oli vuonna 2003 yksityisyrittäjien, enimmäkseen yhtä tai kahta hoitokotia pyörittävien pienyrittäjien, käsissä.
Alalla toimii kirjava ja runsaslukuinen yrittäjäkunta, markkinasuhteet ovat monimutkaisia ja tilaisuudet väärinkäytöksille ovat lisääntyneet.
Markkinoiden vapauttaminen on toki synnyttänyt loistavia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Muutokset eivät kuitenkaan ole olleet suotuisia edes niitä ajaneiden tahojen omilla kriteereillä mitattuina. Kuntasektori on käytännössä subventoinut yrityksiä, hoitokustannukset eivät ole pienentyneet, palveluja on leikattu, ja niiden laatu on laskenut. "Asiakkaan vapaus valita" – mantra, jolla uudistukset esiteltiin – ei ole lisääntynyt.
Viime aikoina niin valtakunnallisia kuin paikallisia sääntely- ja valvontajärjestelmiä on pyritty kehittämään Britanniassa. On perustettu uusi sosiaalialan palveluja valvova elin, Commission for Social Care Inspection (CSCI). Ensi töikseen virasto antoi hätätilamääräyksiä, joiden perusteella useille hoitokodeille nimitettiin uusi johto ja yksi hoitokoti määrättiin suljettavaksi.
CSCI:n johtaja ilmoitti, että hätätilatoimiin ryhdyttiin, koska yksikään kyseisistä laitoksista ei tarjonnut edes alimman vaatimustason mukaista hoitoa. Laitoksia johdettiin heikosti, hoitohenkilökunta koki työnsä olevan tarkoituksetonta ja hoidettavat oli jätetty makaamaan omiin ulosteisiinsa; joillakin laitoksista ei ollut varaa ostaa ruokaa.
Ei ole tavatonta, että vanhainkodeissa asiakkaita ylilaskutetaan ja hoitomaksuja muutetaan varoittamatta ja ilman perusteluja. Maksukyvyttömiä vanhuksia on siirretty julkisen sektorin ylläpitämiin vanhainkoteihin. Laskutuksissa ilmenneitä epäselvyyksiä on hiljattain tutkinut Britannian kilpailuviranomainen Office of Fair Trading. Tutkinnan lähtökohtana oli, että yksityisten hoitokotien markkinat toimivat huonosti.
Jotkin yksityisissä hoitokodeissa ilmenneet tapaukset ovat pöyristyttäviä. Vuosi sitten helmikuussa 94-vuotias nainen jäätyi kuoliaaksi laitoksessa, jossa hoidosta veloitetaan 740 puntaa (noin tuhat euroa) viikossa. Vanhus oli nukkunut yönsä ikkunalaudalla, ja hänet löysi vierailulla käynyt tytär. Kuolemansyytä käsittelevässä oikeudenkäynnissä todettiin kyseessä olleen huolimattomuudesta johtunut kuolemantuottamus, ja vastaava hoitaja tuomittiin kurinpidollisiin seuraamuksiin.
On kuitenkin helppoa syyllistää yksittäisiä työntekijöitä. He ovat monella tapaa myös uhreja; he tekevät pitkiä työpäiviä minimipalkalla eivätkä välttämättä ole saaneet riittävää alan koulutusta. Vuonna 2002 Britanniassa arvioitiin, että vain joka viidennellä sosiaalialan työntekijällä oli alalla tarvittava muodollinen pätevyys.
Ammattitaidon ja hoidon heikko taso on osa kokonaisuutta, jossa yksityissektori pyrkii voiton maksimointiin hyvinvoinnin kustannuksella – ahneus on astunut julkisen palvelun jättämään tilaan.
Britannian malli ei ole ainoa tapa toteuttaa palvelurakenteen muutoksia. Tapahtumat maassa tarjoavat kuitenkin varoittavia esimerkkejä yksityistetyn palvelun puutteista – vanhusten ja vammaisten hoidossa, vesi- ja energianhuollossa sekä rautateillä. Yksityistäminen on tuottanut epäoikeudenmukaisuutta, josta monet britit ovat kärsineet; heidän kokemuksistaan tulisi ottaa oppia.
Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluja aiotaan ulkoistaa yhä laajemmin. Näiden vääjäämättöminä pidettyjen uudistusten etuja ja haittoja punnittaessa olisi huomioitava edellä esittämiemme kaltaiset epäkohdat. Jos "hallittu palvelurakenteen muutos" toteutetaan, alalla tarvitaan tiukka ja tehokas julkisen sektorin hallinnoima – rikosoikeusjärjestelmään ulottuva – valvontakoneisto.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeinen tavoite on suojella ja tukea yhteiskunnan heikoimpia. Ilman sääntelyä ja valvontamekanismeja kaikkein haavoittuvimmista tulee vieläkin haavoittuvampia.
Anne Alvesalo
Steve Tombs
Kirjoittajista Alvesalo on erikoistutkija Poliisiammattikorkeakoulussa ja Tombs sosiologian professori John Moores University -yliopistossa Liverpoolissa
Britanniassa."