Yleisradio

[Runar ja Kyllikki]

Radiossa kerrottiin aamulla, että joku lupamaksukampanja alkaa Uudellamaalla. En tiedä miten laajalla alueella, mutta sillä alueella on YleQ:n mukaan 32 000 lupamaksutonta taloutta. Tiedä sitten miten monessa niistä tarttis olla lupa.

Edit: ja onpa siitä näemmä tv-maksuhallinnon sivullakin: http://www.tv-maksu.fi/navi6_72.html

Tuolla arvioidaan, että noista 32 000 taloudesta 50% vois olla sellasia että lupa tarttis olla.

 

[Runar ja Kyllikki]

Q Miksei ole mahdollista saada ns. opiskelija-alennusta TV-maksusta?
A TV:n käyttöönotosta on tehtävä ilmoitus TV-maksuhallinnolle televisiomaksun perimistä varten. Maksuvelvollisuus on säädetty valtion televisio- ja radiorahastosta annetussa laissa (745/98, 7§). Päätökset TV-maksun suuruudesta tekee valtioneuvosto.

A On paljon muitakin ryhmiä kuin opiskelijat, jotka katsovat olevansa oikeutettuja jollain perusteella alennukseen. Helpotukset kuitenkin vähentäisivät TV-maksutuloja ja lisäisivät tuntuvasti TV-maksuhallintoa ja sen kustannuksia. Käytännössä jo sen todistaminen, että on oikeutettu alennukseen olisi hankalaa. Se edellyttäisi opiskelijoiden osalta opiskelijakortin tms. todistuksen esittämistä vähintään kerran lukuvuodessa. TV-maksuhallinnolla on vain yksi toimipaikka Helsingissä, joten kortin näyttäminen olisi hankalaa koko maan osalta.
A On myös hankalaa määritellä, kuka olisi alennukseen oikeutettu opiskelija (iltaopiskelijat, ammattikurssilaiset jne.) ja koskisiko helpotus myös esimerkiksi vanhempiensa luona asuvia tai työssäkäyvän asuinkumppanin kanssa asuvia opiskelijoita. Näistä syistä helpotuksia ei ole näillä näkymin tulossa. Jos opiskelija on opiskelupaikkakunnalla vain osan vuotta, voi tehdä ilmoituksen TV:n käytön loppumisesta esimerkiksi kesän ajaksi (kesä-elokuu). Kolmen kuukauden laskutusvälein maksun suuruus vuodessa on tällöin 3 x 49,35 € eli 148,05 €.

TV-maksuhallinto kerää televisiomaksutulot valtion televisio- ja radiorahastoon, josta katetaan lähes 90 % Yleisradion kustannuksista. TV-maksuhallinnon kustannukset ovat nykyisin noin 3 % kerätyistä TV-maksuista.

....

 

[sooda]

alle 35:a, joissa lienee suurin osa luvattomista.

Hahaa! Unohdit pikkukakkosen!

Kerro nyt mikä formaatti joita pyörii molemmilla kaupallisilla kanavilla olisi kelvollinen YLEn ohjelmistoon? Onhan kakkonen toki lähentynyt ohjelmallisesti kaupallisia kanavia. "Kaapannut" näitä idioottijuontajia kaupallisilta omiin ohjelmiinsa (Euroviisut, yäk sitä ämmää. Ammattitaidoton kaheli.) ja vastaavasti kaupalliset ovat saaneet hyviä ammattilaisia YLEstä tilalle. Mistähän johtuu että YLEN urheilutoimitusta on kupattu oikein kunnolla. Lähtenyt mm. Laura Ruohola ja Klinga. Toivottavasti joku kaappaa vielä Bubin.

 

[jaska]

Aiheeseen liittyvä juttu Hesarin sunnuntaisivuilta. (lähde HS. 11.9.)

Laitetaas tuohon kirjoitettu vastine saman lehden sunnuntaisivuilta (18.9.)

JÄLKIPELI: Media tarvitsee tervettä taloutta

Yleisradion talousvaikeudet ja lähestyvät Journalismin päivät ovat antaneet Jouni Tervolle sykkeen 11. 9. julkaistussa debattiartikkelissa päivitellä tämän päivän mediatodellisuutta ja kaivata vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki oli paremmin. Tervolla ovat kuitenkin puurot ja vellit pahoin sekaisin.
Sitoutumattoman ja vapaan median pitää olla taloudellisesti vahva. Jos media tai sen ydinosa ei ole taloudellisesti terve ja taloudellisesti sitoutumaton, puuttuvat edellytykset kriittiseen – ja kansanvallan kannalta elintärkeään – journalismiin. Tämä perustotuus on kauan ollut mediayritysten tiedossa.
"Tehokkuus, rationalisointi ja kustannushallinta ovat päivän termejä. Niiltä ei välty edes Yleisradio, ainoa merkittävä kaupallisen median ulkopuolinen saareke", toteaa Tervo. Tästä niin kuin artikkelin muista kohdista voi saada sellaisen kuvan, että siinä olisi sekä jotain uutta että moitittavaa. Näin ei tietenkään ole.
Syntyisikö journalismille paremmat edellytykset, jos toimittaisiin tehottomasti, epärationaalisesti tai siten, että kustannuksia ei hallita? Onko oikein, että esimerkiksi lehti, joka toimii tehottomasti ja kustannuksista piittaamatta, pyytää lukijoiltaan täyttä tilausmaksua tai mainostajiltaan täyttä ilmoitusmaksua?
Viimeksi 90-luvun lama opetti kaupallisesti toimiville mediayrityksille, että on toimittava kustannustehokkaasti, muuten toimintaa ei huonoina aikoina pystytä ylläpitämään. Se on luonut journalistiikallekin paremmat edellytykset.
Sanomalehtien Liiton tilastojen mukaan toimitusten osuus sanomalehtien kokonaiskustannuksista oli vuonna 1996 keskimäärin 24,2 prosenttia. Viime vuonna vastaava luku oli 27,2 prosenttia.
Panostukset journalistiikkaan ovat siis sanomalehdistön piirissä kasvaneet eivätkä pienentyneet. Tämä suunta näyttää jatkuvan. Valitettavasti vastaavia lukuja ei kerätä aikakauslehdistöstä, mutta mitkään merkit eivät viittaa siihen, että aikakauslehtien suunta olisi ollut päinvastainen.
Tervo väittää, että "sanomalehdet seuraavat aikakauslehtiä. Niissä perinteinen journalismi on aikoja sitten supistunut satunnaisiin lehtiin ja harvoihin artikkeleihin." Millä perusteella tällainen väite esitetään? Suomessa ilmestyy noin 3 500 aikakauslehtiä, 53 päivälehteä ja noin 150 harvemmin ilmestyvää sanomalehteä ja paikallislehteä. Perusteeksi ei käy se, että Suomeen, myöhemmin kuin monessa muussa maassa, on syntynyt muutamia juorulehtiä, joiden kysyntä näyttää olevan kasvussa. Nehän muodostavat häviävän pienen osan kokonaisuudesta.
Medioiden tiedonvälitystä ja "vahtikoiran" roolia ei koskaan aikaisemmin ole hoidettu yhtä tehokkaasti kuin tänä päivänä. Koskaan aikaisemmin eivät poliittiset ja taloudelliset päätöksentekijät ole olleet yhtä lailla median tarkastelussa kuin tänään. Onko koskaan aikaisemmin Suomessa tehty yhtä paljon tutkivaa journalismia kuin tänä päivänä?
Se että uutistoiminnan ohella tarjotaan paljon muuta kulttuuriin, ammatteihin, harrastuksiin, terveyteen ja viihteeseen liittyvää journalistiikkaa, on osoitus elinvoimaisesta mediasta eikä tiedonvälityksen luhistumisesta.
Jos journalistiikka ei täytä laadukkaan journalistiikan kriteereitä, niin se ei johdu taloudellisesta ajattelutavasta vaan ehkä puuttuvista resursseista tai puuttuvasta osaamisesta. Näitä puutteita esiintyy yleisimmin silloin, kun toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Jouni Tervo kuvailee artikkelissaan kiitettävästi media-ala tämänhetkistä dynaamista vaihetta. Paljon tapahtuu sekä kansalaisten asenteissa että mediatottumuksissa. Kaipuu vanhoihin aikoihin, jolloin tapahtui paljon vähemmän, on tietysti sallittua, mutta turhaa. Taloudellisen ajattelutavan haukkumisen sijaan on syytä käydä analyyttistä ja kriittistä keskustelua siitä, miten journalistista osaamista voidaan kehittää.

Håkan Gabrielsson
Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja

 

[Sam]

Laitetaas tuohon kirjoitettu vastine saman lehden sunnuntaisivuilta (18.9.)

Ja tämäkö antaa sinulle oikeuden katsella kotonasi televisio-ohjelmia omalla vastaanottimella ilman lupamaksun maksamista?

 

[jaska]

Ja tämäkö antaa sinulle oikeuden katsella kotonasi televisio-ohjelmia omalla vastaanottimella ilman lupamaksun maksamista?

Tuo taas ei liity siihen mitenkään. Kuten ei mielestäni Knoukkarin alkuperäinenkään. Knoukkari laittoi median talouskytköksiä arvostelevan ja minä puolustelevan artikkelin tänne.

Mutta sinä näet kaikessa yhtymäkohtia minuun

 

[Sam]

Tuo taas ei liity siihen mitenkään. Kuten ei mielestäni Knoukkarin alkuperäinenkään. Knoukkari laittoi median talouskytköksiä arvostelevan ja minä puolustelevan artikkelin tänne.

Mutta sinä näet kaikessa yhtymäkohtia minuun

Sorry, oli asiaton.

Luetko aktiivisesti hesaria? Oli nimittäin vähän aikaa sitten hyvä yleisönosaston juttu YLE:stä ja sen merkityksestä yhteiskunnalle. Sattuiko silmään? Voin yrittää kaivaa lehdestä ja skannata tänne (en ole verkkopuolen tarjontaan tutustunut, joten en tiedä löytyisikö sieltä).

 

[jaska]

Luetko aktiivisesti hesaria?

Varje dag. Muistan silmäilleeni tuota juttua kyllä.

... tarkoittanet tätä (lähteenä hesari, siis)

Televisiomaksu suojaa markkinasensuurilta

Kalle Kinnari ehdottaa (HS 9. 9.), että Yleisradio luopuisi tv-maksujärjestelmästä ja ryhtyisi hankkimaan tulonsa mainosten avulla.
Ehdotus on ongelmallinen monestakin syystä. Tv-maksu on käytössä sen takia, ettei Ylen ohjelmisto joutuisi niin sanotun markkinasensuurin kohteeksi. Markkinasensuuri tarkoittaa sitä, että viestimien sisältöä ohjailee ensisijaisesti pyrkimys tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö ja sitä kautta maksimoida mainostulot.
Markkinasensuuri johtaa sisällön yksipuolistumiseen, minkä voi havaita seuraamalla kaupallisten tv- ja radio-yhtiöiden ohjelmistoa. Samalla demokratian kannalta välttämätön julkinen keskustelu hiljenee.
Kriittiset keskusteluohjelmat ja dokumentit ovat usein pitkiä ja herättävät voimakkaasti mielipiteitä, ja siksi ne sopivat huonosti mainostajien toiveisiin.
Mainosrahoitteisten kanavien profiiliin ei istu myöskään vähemmistöjen, kuten viittomakieltä käyttävien ja maahanmuuttajien, palveleminen.
Ilman tv-maksuilla rahoitettua yleisradiota monet erityisryhmät ja puheenaiheet jäisivät kokonaan valtajulkisuuden ulkopuolelle.
Saamen kieltäkään ei kuuluisi suuren yleisön korviin. Siirryttäisiin entistä yksiarvoisempaan ja sisällöltään köyhempään yhteiskuntaan.
Tv-maksujärjestelmän ongelma on, että valitettavan monet katsojat jättävät sen maksamatta ja sysäävät vastuun kanssaihmistensä harteille. Monilla tv-maksusta luistaminen johtuu siitä, että he ovat tyytymättömiä Ylen tarjontaan.
Heidän viestinsä on usein se, että Ylen ei pitäisi ryhtyä matkimaan kaupallisia tv- ja radioyhtiöitä, vaan keskittyä nykyistä tarmokkaammin tekemään asia- ja keskusteluohjelmia ja muuta sellaista ohjelmaa, jota kukaan muu tässä maassa ei tee.

Juho Rahkonen

tutkija
tiedotusopin laitos
Tampereen yliopisto

.. tuossa artikkelissa on mielestäni edelleen kaksi perusongelmaa:

- Myönnän, että erillaista ohjelmaa, mitä esim. maikkari tarjoaa tarvitaan. Mutta kuka määrittelee mitä se on? Tuolla pressaotsikossa muo haukutaan, kun väitän että kansa ei ymmärrä Halosen olevan huono pressa, että kyllä kansa tajuaa. Nyt sitten ei tajuakaan, vaan jonkun muun on päätettävä "laatuohjelmat" jotka säilytetäään...

- Mielestäni yle voitaisiin hyvin ympätä valtion budjettiin (jota tuo ei käsittele lain) Toki siinä voisi tulla poliittisen kytköksen kanssa ongelmia. Mutta väittääkö joku, että Yle on nyt poliittisesti riippumaton ? Sen korkein päättävä elin on eduskunnan valitsema.

ja sivuhuomautuksena voisin todeta, että joskus ois kiva puhua TV-luvasta / yleisradiosta, ilman että se kääntyy yksittäisen käyttäjän lupaan...

 

[Sam]

Varje dag. Muistan silmäilleeni tuota juttua kyllä.

:thumbup:
Minusta se oli asiallisesti ilmaistu kannanotto YLE:n säilyttämisen kannalta, samoin kuin lupamaksujen. Vajaa viikko sitten oli.

 

[jaska]

:thumbup:
Minusta se oli asiallisesti ilmaistu kannanotto YLE:n säilyttämisen kannalta, samoin kuin lupamaksujen. Vajaa viikko sitten oli.

tuossa ylempänä se ny on!

 

[Sam]

tuossa ylempänä se ny on!

Mun piti ihan tarkistaa, kun muistin että olin siitä täällä forumilla maininnut. Kyse oli 15. päivän jutusta. Kas tässä linkki sanomiseeni.

 

[jaska]

Mun piti ihan tarkistaa, kun muistin että olin siitä täällä forumilla maininnut. Kyse oli 15. päivän jutusta. Kas tässä linkki sanomiseeni.

jeps. tuo on 15. päivän hesarista.

 

[Sam]

jeps. tuo on 15. päivän hesarista.

Joo, alku vaikutti tutulta. Kiitoksia vaivannäöstä

 

[jaska]

Joo, alku vaikutti tutulta. Kiitoksia vaivannäöstä

verkko-hesarista nuo saa kätevästi.

voin suositella, vaikka tulis paperiversiokin 2,5e/kk lisää ja saa luettua koko hesarin netistä. Joko näköislehtenä, tai perinteisillä linkeillä :ahem:

 

[Knoukka]

- Mielestäni yle voitaisiin hyvin ympätä valtion budjettiin (jota tuo ei käsittele lain) Toki siinä voisi tulla poliittisen kytköksen kanssa ongelmia. Mutta väittääkö joku, että Yle on nyt poliittisesti riippumaton ? Sen korkein päättävä elin on eduskunnan valitsema.

Mutta jos Yle siirrettäisiin hallituksen budjettiesitykseen niin Yle olisi sidoksissa (jäävi) hallitusvastuuseen päin. Siinä on periaatteellinen ero. Eikö me just olla vaatimassa, että Venäjällä siirryttäisiin pois siitä että tiedotusvälineet ovat Kremlin liekanarussa.

Hallintoneuvosto on todellakin poliittinen, mutta tasapuolisesti. Tai sinnepäin...

 

[Knoukka]

verkko-hesarista nuo saa kätevästi.

voin suositella, vaikka tulis paperiversiokin 2,5e/kk lisää ja saa luettua koko hesarin netistä. Joko näköislehtenä, tai perinteisillä linkeillä :ahem:

Mulla on kans tuo verkkoversio- ja tunnarit siihen aika monella up-tutulla... jotka tuo sitten kiitokseksi herkullisia tuliaisia kun kotomaassaan käyvät! :thumbup:

 

[jaska]

Mutta jos Yle siirrettäisiin hallituksen budjettiesitykseen niin Yle olisi sidoksissa (jäävi) hallitusvastuuseen päin. Siinä on periaatteellinen ero. Eikö me just olla vaatimassa, että Venäjällä siirryttäisiin pois siitä että tiedotusvälineet ovat Kremlin liekanarussa.

Hallintoneuvosto on todellakin poliittinen, mutta tasapuolisesti. Tai sinnepäin...

Totta, mutta missäs nykyään lupamaksun suuruus päätetään. Mielestäni ei hallintoneuvostossa, vaan joku valiokunta eduskunnassa - pikainen googletus ei valaissut

 

[Knoukka]

Totta, mutta missäs nykyään lupamaksun suuruus päätetään. Mielestäni ei hallintoneuvostossa, vaan joku valiokunta eduskunnassa - pikainen googletus ei valaissut

Joo, ei tietoa missä maksun suuruudesta päätetään. Kummalta tuntuisi että siitä eduskunnassa ja valiokunnasa päätettäisiin ja samalla keskustelua kommentoitaisiin Ylen kanavilla kun nimenomaan riippumattomuus tuon erillismaksun syynä on? Pitääpä laittaa Ylelle kysymystä...

 

[Sam]

Täytyykin hankkia tuo hesarin verkkoversio :thumbup:

 

[jaska]

Joo, ei tietoa missä maksun suuruudesta päätetään. Kummalta tuntuisi että siitä eduskunnassa ja valiokunnasa päätettäisiin ja samalla keskustelua kommentoitaisiin Ylen kanavilla kun nimenomaan riippumattomuus tuon erillismaksun syynä on? Pitääpä laittaa Ylelle kysymystä...

Linkki iltasanomiin, eli pitää korjailla:
http://www.***************/arkisto/uutinen.asp?folder=/Uutiset/Kotimaa&pvm=30.6.2004&id=804492

mutta kuitenkin:

Valtioneuvosto siunasi juhannuksen alla kaikessa hiljaisuudessa tv-lupamaksun uusimman korotuksen...

musta se ehdotus tulee Ylestä tms. paljon ne tarttee, mutta päätös tehään eduskunnassa / hallituksessa...