Yamaha perätuupparin viritys !

[Mickey]

 

[Troy]

Mulla on 2-t 50 hv Yamaha, mutta vuosimallia '92. Uskomattoman varmatoiminen moottori. En viritä myöskään. Vie pientä kiulua ihan kyllin hyvin noillakin hepoilla. Yhdysveneenä käytän.

Sama, mutta vuosimalli on 97. Yhdysveneenä myös. Merellä on hyvä olla tuota tehoa, koska mökille tulee aina roudattua kaikkea roinaa... esim. ens lauantaina polttopuita... Bensaahan tuo kuluttaa aivan homona, mutta pakkoko sitä on kahva pohjassa ajaa.

Moottorit rules! Ensimmäiset veneilykokemukset tältä alkukesältä herättää.

Melko kevyesti menee miltei 40 vuotta vanha W-runkoinen vanha botski (vm. 1972). Jälki mitä veteen jää ei ole kovin syvä. Ihan kyllin nopea yhdysveneeksi kumminkin, jos yksi hevonen antaa vähän yhden plus kilometrin vauhtia. Tällä ei pysty ajamaan kunnon vasta-aallokkoon mukavasti kuin runkonopeudella, tai hampaanpaikat irtoavat. Mut kestää koko kaasullakin hurjat rytinät. Eikä pysty kaatamaan mitenkään sisävesillä.

Vene on noin vanha ja sen rekisterilätkässä on max. 40 hv., mut kai ne koneet silloin myös 40 vuotta sitten ovat olleet paljon paljon painavampia. Ja trimmitkin on keksitty.

 

[JPP]

Moottorit rules! Ensimmäiset veneilykokemukset tältä alkukesältä herättää.

Melko kevyesti menee miltei 40 vuotta vanha W-runkoinen vanha botski (vm. 1972). Jälki mitä veteen jää ei ole kovin syvä. Ihan kyllin nopea yhdysveneeksi kumminkin, jos yksi hevonen antaa vähän yhden plus kilometrin vauhtia. Tällä ei pysty ajamaan kunnon vasta-aallokkoon mukavasti kuin runkonopeudella, tai hampaanpaikat irtoavat. Mut kestää koko kaasullakin hurjat rytinät. Eikä pysty kaatamaan mitenkään sisävesillä.

Vene on noin vanha ja sen rekisterilätkässä on max. 40 hv., mut kai ne koneet silloin myös 40 vuotta sitten ovat olleet paljon paljon painavampia. Ja trimmitkin on keksitty.

Kattelin, että jotenkin aika tutun oloinen kuva. Koneeltani löytyi sitten tällainen perävanakuva vuodelta 2004:
Näytä liitetiedosto 9254
Vene on vuodelta 1988 (Yamarin 430S) ja moottori vuodelta 1990.
Tiedetään, horisontti on vinossa!

 

[Troy]

Kattelin, että jotenkin aika tutun oloinen kuva. Koneeltani löytyi sitten tällainen perävanakuva vuodelta 2004:

Vene on vuodelta 1988 (Yamarin 430S) ja moottori vuodelta 1990.
Tiedetään, horisontti on vinossa!

Joo ei ole mun kuva ja venekin on ihan liian uusi.

 

[Troy]

Kattelin, että jotenkin aika tutun oloinen kuva. Koneeltani löytyi sitten tällainen perävanakuva vuodelta 2004:

Kattelin nyt paremmalla ajalla tarkemmin tuota vanakuvaa tosiaan ja kun on identtiset koneet, niin paljon saat tuolle normi v-rungolle vauhtia? Toi mun tuplavee on suhteellisen raskas botski kokoisekseen, alunperin retkeilyveneeksi myyty malli. Sen verran on vuosien varrella karsittu, että kaikki retkeilykamppeet lähti kaatikselle. Kaasupullotelineet, patjat, vettyneet superloonisatulat ympäriinsä jne. Tilalle tuli alumiinia, vaneria ja Biltemasta kaksi hyvin pehmustettua veneen kuppipenkkiä. Ei mitään rallituoleja sentäs. Välirunko on keulasta täytetty polyuretaanilla joskus 80-luvulla jo. Sitä on mahdoton poistaa. Jonkin verran on päässyt imemään kosteutta. Se tämän veneen sitten lopulta tuhoaa, tuskin minä. Mut tykkään ajella!

 

[JPP]

Kattelin nyt paremmalla ajalla tarkemmin tuota vanakuvaa tosiaan ja kun on identtiset koneet, niin paljon saat tuolle normi v-rungolle vauhtia? Toi mun tuplavee on suhteellisen raskas botski kokoisekseen, alunperin retkeilyveneeksi myyty malli. Sen verran on vuosien varrella karsittu, että kaikki retkeilykamppeet lähti kaatikselle. Kaasupullotelineet, patjat, vettyneet superloonisatulat ympäriinsä jne. Tilalle tuli alumiinia, vaneria ja Biltemasta kaksi hyvin pehmustettua veneen kuppipenkkiä. Ei mitään rallituoleja sentäs. Välirunko on keulasta täytetty polyuretaanilla joskus 80-luvulla jo. Sitä on mahdoton poistaa. Jonkin verran on päässyt imemään kosteutta. Se tämän veneen sitten lopulta tuhoaa, tuskin minä. Mut tykkään ajella!

Ihan tarkkaa lukemaa ei ole antaa kun veneessä ei ole nopeusmittaria. Kokemäenjoella joskus aikoinaan (80- ja 90-lukujen vaihteessa) taidettiin kokeilla auton kanssa rinnakkain mittaamista (joen haara menee pitkän matkaa ikäänkuin "ojana" tien vieressä) ja noin 40 solmun tuntumaan tuntui lukemat asettuvan. Siihen sitten mittarivirhe ja nopeusero auton ja veneen välillä mukaan.

Siinä meikäläisen kuvassa mennään apaut puolella kaasulla, mikä on mukavan taloudellisehkoa ja vauhtia on kuitenkin ihan riittävästi.

Jotenkin tulee sun perävanakuvasta sellainen mielikuva, että veneesi on tällainen:
Näytä liitetiedosto 9268
Lienenkö oikeassa arveluineni?

 

[Troy]

Ihan tarkkaa lukemaa ei ole antaa kun veneessä ei ole nopeusmittaria. Kokemäenjoella joskus aikoinaan (80- ja 90-lukujen vaihteessa) taidettiin kokeilla auton kanssa rinnakkain mittaamista (joen haara menee pitkän matkaa ikäänkuin "ojana" tien vieressä) ja noin 40 solmun tuntumaan tuntui lukemat asettuvan. Siihen sitten mittarivirhe ja nopeusero auton ja veneen välillä mukaan.

Siinä meikäläisen kuvassa mennään apaut puolella kaasulla, mikä on mukavan taloudellisehkoa ja vauhtia on kuitenkin ihan riittävästi.

Jotenkin tulee sun perävanakuvasta sellainen mielikuva, että veneesi on tällainen:

Lienenkö oikeassa arveluineni?

Lienet ja olen ymmälläni että tuosta kuvasta pystyi bongaamaan veneen mallin just nappiin. Se on tosiaan vanha Flipper. Hienosti tunnistettu, ällistyttävää!

Eipä noista vedenpaineella toimivista nopeusmittareista tiedä miten tarkkoja ne ovat, mutta matkan ja ajan voi tietty aina laskea. Ajelen tuolla samaa reittiä kuin kelkalla talvella saarimökkiin, niin kelkanmittari näyttää matkan ja kännykkä sekkarin. Sellaista 65 km/h vene vetää näillä laskutoimituksilla yksi päällä maksimissaan.

Mut sehän on pikkasen vähemmän kuin 40 solmua. Ja veneet on erilaisia vaik koneet on samoja. Olisin uskonut et toi w-pohja on nopeampi, mutta eipä haittaa, syheröä se on matka kumminkin järvisaaristossa ja todella nautinnollista.

 

[JPP]

Lienet ja olen ymmälläni että tuosta kuvasta pystyi bongaamaan veneen mallin just nappiin. Se on tosiaan vanha Flipper. Hienosti tunnistettu, ällistyttävää!

Todennäköisesti mainitsemasi w-pohja piirsi tajuntaani Flipperin ja vanakuvassa näkyvä veneen väri sitten vielä vahvensi mielikuvaa. Eli siis jotenkin vaan tuli semmonen flipperi-fiilis!

... Sellaista 65 km/h vene vetää näillä laskutoimituksilla yksi päällä maksimissaan.

Mut sehän on pikkasen vähemmän kuin 40 solmua. Ja veneet on erilaisia vaik koneet on samoja. Olisin uskonut et toi w-pohja on nopeampi, mutta eipä haittaa, syheröä se on matka kumminkin järvisaaristossa ja todella nautinnollista.

Veneen (+kuorman) paino taitaa melkein eniten vaikuttaa nopeuteen. Ja potkuri kanssa melkoisesti. Mulla on ropellin nousu 14 tuumaa, tuuman verran enemmän saisi olla. Saattaa ilmavastuskin pikkasen alkaa noissa nopeuksissa vaikuttaa, Yamarin 430S on siis tän näköinen (kuvassa tosin 435S, mutta ero on lähinnä v-pohjan syvyydessä) ja ilmanvastuskerroin lienee aika pieni:
Näytä liitetiedosto 9270

 

[PuoliPöhkö]

... ja ilmanvastuskerroin lienee aika pieni:

Sulava on paatti!
Mulla on sawon mökillä tuollainen varsin airodynaaminen vesibussi.
Virittäminen on hieman haasteellista mökkiolosuhteissa.
Maksimitehojen ulostamiseksi kun pitäisi edellisenä iltana kyetä olemaan mahdollisimman vähillä kaljoilla!

Näytä liitetiedosto 9273

 

[Troy]

Todennäköisesti mainitsemasi w-pohja piirsi tajuntaani Flipperin ja vanakuvassa näkyvä veneen väri sitten vielä vahvensi mielikuvaa. Eli siis jotenkin vaan tuli semmonen flipperi-fiilis!

Kiva bongaus ja hyvä fiilis tännekin!

Veneen (+kuorman) paino taitaa melkein eniten vaikuttaa nopeuteen. Ja potkuri kanssa melkoisesti.

Tietty näinhän se on kaikissa nopeasti liikuvissa laitteissa tuo keveys a-o. Potkurioppi on mulla vähän hakusassa vieläkin, kun olen ollut tuohon kyllin tyytyväinen, yhdysvene. Ropelli kuitenkin on vaihdettu tehdasversiosta tuohon. En tiedä noista nousuista ja laskuista, kunhan kuuntelin sellaista joka tiesi. Ei ainakaan alentanut nopeutta, niin siinä mielessä se viritys onnistui.

 

[JPP]

Maksimitehojen ulostamiseksi kun pitäisi edellisenä iltana kyetä olemaan mahdollisimman vähillä kaljoilla!

Näytä liitetiedosto 9273

Ainakin pitää muistaa viritellä koho housujen vetoketjun vetimeen, ettei tule hukuttua sepalus auki. :ahem:

Soutuveneessä muuten pieni ylimääräinen paino ei pahemmin haittaa. Enemmän haittaa jos ei ole kunnon köliä vaan paatti on hiukan kuin herneenpalko. Menee hermot ja soutaminen huopaamiseksi.

 

[jupasierra]

Yamahan viritys.

Tein seuraavan toimenpiteen.
Irroitin kaasuttimen ja suurensin kurkkua 22mm:stä 25mm:iin. Seosputken päässä olevaa pääsuutinta suurensin myös vähän.
Seuraukset: Imuäänet muutuivat selvemmäksi kuunnella. Yksin ajettaessa tuntuu vauntia tulleen hieman lisää. Bensankulutus putosi entisestään huomattavasti.
Konetta käynnistäessä ensimmäistä kertaa, se tyytyi pelkästään hörähtelemään ja yskäisemään. Seosruuvia kääntämällä pikkuhiljaa rikkaammalle kone käynnistyi, ja 15 min säätämisen jälkeen kävi hyvin.
Lähtee nykyään joka aamu ensimmäisellä käyntiin. Lisähevosvoimista en tiedä, voi olla että pari konia enemmän asuu nykyään kopan alla.
Voipi olla että kokeilu jää nyt tähän. Jos asiantuntevia neuvoja ei ilmaannu, tyydyn nykyiseen tulokseen.

Ugh

 

[Captain Howdy]

Minäpä taas ajoin kiveen... Onneksi lähti vain kalaraudasta pieni palanen ja potkurille ei käyny kuinkaan. Toki pohjaan tuli myös osuma, mutta MERIALUMIINI KESTÄÄ!

 

[JPP]

Tein seuraavan toimenpiteen.
Irroitin kaasuttimen ja suurensin kurkkua 22mm:stä 25mm:iin. Seosputken päässä olevaa pääsuutinta suurensin myös vähän.
Seuraukset: Imuäänet muutuivat selvemmäksi kuunnella. Yksin ajettaessa tuntuu vauntia tulleen hieman lisää. Bensankulutus putosi entisestään huomattavasti.
... Lisähevosvoimista en tiedä, voi olla että pari konia enemmän asuu nykyään kopan alla.

Hyvin onnistunut kokeilu siis! Mites se periaate menikään? Jotain tyyliin: "Viritys on onnistunut jos teho ei ole pienentynyt yli 10%." tai vastaavaa. Ja polttoaineen kulutuksen pieneneminen vielä lisäksi! :thumbup:

 

[Poistettu jäsen 5082]

Sadepäivän tekemisen puutteessa aattelin huoltaa vanhan uskollisen Evinruden 6hp perämoottorin



Noh, siitähän se ajatus sitte läks ku otti kaasarin irti ja huomas että "imusarjassa" on huomaattavasti pienempi reikä (13mm) kun kaasarin ulostulossa (20.6mm) ja kaiken lisäksi runsaasti sivussa. Tämä tietysti siksi että valmistaja on tuonut markkinoille samaan koneeseen perustuvan useamman mallin joissa tehot rajoitettu. Ainakin 8hp malli pitäis olla tästä samasta olemassa.



Itsehän en periaatteesta hyväksy että omistajan jotenkin suorituskyvyltään rajoitetun mallin joten ei muuta kun porkkanaterä tulille ja 20mm reikää jyrsimään oikeaan kohtaan. Huomatkaa valmistajan teksti 6HP, eli tuota levyä on ollut eri rei´illä valmiina tehtaalla.





Tadaa! Näyttää paljon paremmalta kun reikä on samaa kokoa kuin kaasarissa ja keskemmällä. :thumbup:



Vaihtelin vielä uudet rasvat niveliin kun oli kätevät rasvanipat ja ruutalla helppo pistää. Taisikin olla alkuperäiset mömmöt vuodelta 1983 vielä sisässä.
En lähteny nyt koekäyttämään tuota myllyä kun ei saavia viittiny viritellä ja eipä se juurikaan olisi mitään kertonut. Tulis nyt hyvä keli lähipäivinä niin pääsis merelle kokeileen lähteekö sillä yhtään paremmin. Pientä lasikuitupurkkia se on jaksanu melkein viedä plaanissa, ihan sillä rajoilla ollu. Onkos kellään enempi tietoa näistä kuristetuista malleista että pitäiskö tuossa vaihtaa myös kaasarin suutin isompaan vai meneekö vanhalla vai jääkö liian laihalle sopat? Mitenkäs 2t-koneet edes säätelee seoksen, tuleeko se automaattisesti oikeaksi virtauksen mukaan huolimatta suuttimen koosta ja vaikuttaako suuttimen koko vain siihen mihin asti kone jaksaa kiertää?

edit: Ainiin ja tuohon ei ole varmaan koskaan vaihdettu vaihteisto/peräöljyjä joten millaistakos tavaraa sinne pitää tuupata? Ei ole manualia tallessa...

 

[Mehe Rienarsuo]

Perätuupparipornoa! Jipikajei!

 

[jupasierra]

Siit... suutin !

Onkos kellään enempi tietoa näistä kuristetuista malleista että pitäiskö tuossa vaihtaa myös kaasarin suutin isompaan vai meneekö vanhalla vai jääkö liian laihalle sopat? Mitenkäs 2t-koneet edes säätelee seoksen, tuleeko se automaattisesti oikeaksi virtauksen mukaan huolimatta suuttimen koosta ja vaikuttaako suuttimen koko vain siihen mihin asti kone jaksaa kiertää?

Muistelen vaan mopon ja myöhemmin autojen virityksestä sen verran, että vakiosuutin on suunniteltu syöttämään polttoainetta tarvittava määrä moottoriin. Jos kaasutinta (virtausta) suurennetaan, kasvaa myös polttoaineen tarve.

Autoissa ja mopoissa liian pieni bensan syöttö aiheutti yskimistä kun soppa ei riittänyt. Perämoottorissa asia on toinen. Moottoria käytetään koko ajan tasaisilla kierroksilla, ja vaarana on että moottori käy liian laihalla. Tästä seurauksena voi olla männän puhki palaminen.

Voi olla että tässä kyseisessä tapauksessa kaasutin on sama mitä suuremmassa moottorissa, ja soppa riittääkin. Kannattaa kuitenkin yrittää selvittää.
Minä suurentaisin seosputken päässä olevaa pääsuutinta. Omaan (yamaha 20) koneeseen kävi auton kaasuttimen suutin. Jos kaasutinta suurentelee paljon, on myös seosputki saatava suuremmaksi. Seosputki siis sekoittaa sopivan määrän polttoainetta ja ilmaa sylinteriin.

Virityksessä on aina riskinsä, ja mahdollisuus on myös epäonnistua. Minun kokeiluni onnistui siinä määrin, että perstuntumalta tehoa tuli lisää, ja bensankulutus putosi huomattavasti. Ilman ja bensan seos ei varmasti ole vielä oikein, mutta tyydyn tällä hetkellä tilanteeseen. Olen ajanut veneellä useaan kertaan mökille ja takaisin kaasu pohjassa (20 min/suunta) ja kone pelaa hyvin. Soppa siis riittää. Onnea kokeilun pariin !

 

[koolaaja]

2-t

siis kaikenlaisia ihmeteorioita täällä kuuleekin.
jos sylinterinajoituksia muuttaa joutuu myös suutinta
mitäilmeisemmin suurentamaan,tai pienentämään,
riippuen moottorintyypistä, tavallisesti pakoaukkojen
suurennus riittää reiluun tehon nousuun.
pakoaukkoja levitetää aukonyläosasta ja
nostetaan muutama milli.
itse käytän kaasuttimia joissa on
säädettävät suuttimet.
kun säätö on saatu optimaaliseksi mitataan
suuttimen virtaus ja vaihdetaan kiinteäsuutin
arvonmukaiseksi.

 

[koolaaja]

iisi juttu

Miten 3,5 hv:n ilmajäädytteisestä Marinerista saisi tuollaset 100 hevosvoimaa?

työnnä se foosen talliin.

 

[pendellstock]

Esim 2t Yamahoissa (tietoisku: 80-luvun ja 90-luvun Yammut, maailman legendaarisimmat ja parhaat perämoottorit= yksinkertainen, kevyt ja pomminvarma tekniikka. Hakkaavat 4tahdit mennen tullen, viimemainituissa maksaa pelkkä jakohihnan vaihto ja perushuolto johon tarvitset tietokoneet ja laitteet 800e.. Sillä ostaa paljon veneileväkin ison määrän bensaa 2 tahtiseensa kesässä ja kone on oikeasti pomminvarma varsinkin jos ostaa sillä isommalla vaihteistolla jota käytettiin mm 90 hv versiossa ja oli saatavilla 50 hv eteenpäin teholuokissa. Sen erottaa ihan torpedon koosta) on ollut tehoeroja ihan pakoputkien perusteella. Mm 3 sylinterinen 850 cc lohko oli käytössä samanlaisilla 3:lla kaasarilla suuttimineen 60 ja 70 hv tehoversioina=ero tehtiin paremmin hengittävällä pakoputkella.

kerron mielelläni myöhemmin lisää.. BTW: Erityisesti jos 2t Yammusi on lyhytrikinen vielä niin pidä siitä kii, se on aarre. Todella kysyttyä tavaraa ja jatkossa arvo tulee vaan kasvamaan kun 2t-tekniikan maahantuontia on jo nyt lainsäädännöllä rajoitettu ja tuo viherpiiperöinti tullee vaan lisääntymään!