Vaikka Flavio Briatore sai "elinikäisen toimitsijakiellon kaikkiin FIA:n alaisiin moottoriurheilusarjoihin" niin hän on silti hyvin pidetty mies ja muutakin kuin Playboy.
Saapuessaan muotibisneksen puolelta Formula ykkösiin Flavio Briatore myönsi avoimesti, ettei tiennyt lajista juuri yhtään mitään. Kun hänet ensi kertaa nähtiin GP-varikolla Australiassa syksyllä 1988 Luciano Benettonin vieraana, mies poistuo paikalta heti aika-ajojen jälkeen ja itse kisa jäi katsomatta, parempaakin tekemistä kuulemma löytyi. Tuohon aikaan Briatore oli vielä muotibisneksen ehdoton huippunimi ja häntä oli juuri ylistetty maasta taivaisiin vaateketju Benettonin onnistuneen Amerikan-valloituksen johdosta. Kun Benetton oli avannut ensimmäiset viisi myymäläänsä USA:ssa vuonna 1979, olivat jenkkimarkkinat sille vielä suuri tuntemattomuus, mutta kolme vuotta tuon jälkeen Briatoresta tuli sitten Benetton pääedustaja yhdysvalloissa ja nousukiito alkoi heti: vuoteen 1988 mennessä yrtityksellä oli rapakon takana jo yli 800 liikettä!. Luciano Benetton oli tutustunut Briatoreen työskennellessään Italian Pörsissä, mutta kukaan ei tarkalleen tiedä, mitä hän sitä ennen oli oikein puuhannut. Nuorena hän kuulemma toimi hiihdonopettajana ja tarjoilijana: omien sanojensa mukaan kuulemma myös Ranskan muukalaislegioonassa. Eräät lähteet kertovat häneen ajaneen nuorena myös rallia, mutta yleisesti tätä pidetään kuitenkin pötypuheena.
Samaan aikaan kun Benetton oli Briatoren johdolla noussut vahvasti jenkkimarkkinoille, oli yhtiö alkanut kohottaa imagoaan myös f1-sponsoroinnin avulla. Tuosta parin vuoden kuluttua Briatore sai ensikosketuksensa Formula Ykkösiin, kun hänestä tammikuussa 1989 tuli Benetton-tallin uusi kaupallinen johtaja. Värikäs politikointi tallin sisällä alkoi samantien, ja Briatore otti heti kiivasti yhteen tallipäällikkö Peter Collinsin kanssa. Miesten kemiat eivätvain kohdanneet, ja tästä alkoikin sitten eräänlainen valtataistelu. Siinä Briatore pääsi hyvin pian niskan päälle ja ajan kuluessa hänen arvovaltansa talllin sisällä vain kasvoi kasvamistaan. Lopullinen vallanvaihto nähtiin viimein heinäkuussa 1991, kun ensin Briatore hankki 30 prosenttia tallista omistukseensa ja tismalleen saman tempun teki pian myös hänen liikekumppaninsa Tom Walkinshaw. Näin Benettoin perheelle jäi enää 40 prosentin siivu tallista. nyt oli Briatorella ja Walkinshawilla enemmistöosuus tallista hallussaan, he pistivät uudet voimasuhteet välittömästi myös näkymään, ensimmäisenä sai lähteä tietenkin Peter Collins. Myös tekniselle johtajalle John Barnardille näytettiin ovea, ja hänen tilalleen tuli Walkinshaw kukas muukaan. Mukanaan Walkinshaw toi muuan Ross Brawnin ja syksyllä palapeli vahvistui vielä supertulokas Michael Schumacherilla, joka kaapattiin Jordanilta. Ensialkuun Briatoren epäilijöitä riitti pilvin pimein monet meittivät, mitä moinen "rättikauppiaaksi" itseään tituleerannut italialaisplayboy muka saisi tallipäällikkönä aikaan. Heti kausi 1992 oli kuitenkin jo erittäin lupaava:joka ikisessä kilpailusta Benetton napsi pisteitä, ja syksyn tullessa Schumacher alkoi kahmia voittojakin. Seuraava kausi sujui kutakuinkin samaantapaan, 1994 kaudella Schumacher kruunattiin sitten dramatttisten vaiheiden jälkeen formula ykkösten maailmanmestariksi. kaudeksi 1995 saadakseen käyttöönsä Renault'n moottorit Briatore osti loppuvuodesta 1994 Ligier-tallin, mutta ajautui sen vuoksi törmäyskurssille kansainvälisen autourheiluliiton FIA:n kanssa. FIA:n painostuksesta hän myi Ligierin Tom Walkinshawlle, joka puolestaan kauppasi Benetton siivunsa nyt Briatorelle. Benetton otti Renault'n moottorit käyttöön kaudeksi 1995 ja näin ollen Briatore vei Benettonille niin kuljettajien kuin tallimestaruudenkin mutta seuraavaksi kaudeksi Schumacher menetettiin Ferrarille ja häntä sinne marraskuussa 1996 seurasivat myös Byrne ja Brawn. Ennen kautta 1996 Walkinshaw osti Arrowsin ja näin ollen tämän seurauksena Walkisnhaw myi nyt osuutensa takaisin Briatorelle, joka loppuvuodesta ehti sotkeutua hetkellisesti myös Minardin kuvioihin. Hän osti Minardista ensin ennemmistöosuuden ja yritti myydä sen British America Tobacolle, mutta vanhat osakkaat Gabriele Rumi ja Giancarlo Minardi estivät kaupan. Näin Briatore kauppasikin osuutensa pian takaisen heille ja helmikuussa 1997 hän pääsi lopullisesti eroon myös Ligieristä myytyään sen Alain Prostille.
Yllättävän piän myös Briatore oli Benetton historiaa. Hän lähti tallista syksyllä 1997, ja tiimin alamäki syveni hänen tallipäällikkö paikan otti David Richards. Samaan aikaan Briatorella puolestaan kulki lujaa, hän hakki itselleen Ranskalaisvalmistaja Renaultin moottoripajan omiin käsiinsä ja jatkoi nyt itse Rellun kilpailutoiminnan pyörittämistä Supertec-nimellä. Supertec oli liittoutunut vuodeksi 1999 Benetton, Williams ja Bar tallin moottoritoimittajaksi, Bar tallin auton-esittelytilaisuuden aikoihin huhuttiin että Briatoresta olisi tullut Bar tallin Super-konsultti ja yhteistyöhenkilöksi neuvotteluihin Bar:in nousulle Renaultin tehdas talliksi vuodesta 2000-alkaen.
Noihin aikoihin Briatore aloitti myös manageri toimintansa yhdessä ystänsä Bruno Michelin kanssa, tosin itse Briatore oli jo vuosia manageroinut Fisichellaa ja Trullia. Yksi ensimmäisistä Michel-Briatore kaksikon löydöistä oli marraskuussa 2000 siipien suojaan saatu Fernando Alonso. Alkuvuodesta 2000 Renault päätti palata takaisin f1 Sarjaan ja osti koko Benetton tallin, samalla tallipäälliköksi kutsuttiin takaisin Flavio Briatore. Vuodet 2000-2001 mentiin Benettonin nimellä, heinäkuussa 2001 huhuttiin että Briatore olisi saamassa huonon menestyksen takia potkut tallista ja siirtyisi tallipäälliköksi Prost-talliin, mutta loppujen lopuksi Briatore sai jatkaa Benettonin pomona.
Vähän ennen Prost tallin konkurssia 2001 Flavio Briatore:sta oli huhua että ostaisi Prost-tallin kokonaisuudessaan ja perustaisi vaikkapa Renaultin juniorijoukkueen. Renault-johto kiisti kuitenkin kakkostallin perustamisideat hetikättelyssä.
Fernando Alonson ja Renaultin avulla Briatore hankki kaksi maailmanmestaruutta tallille. Briatore on myös monipuolinen liikemies F1-ulkopuolellakin Hän omistaa Billionaire-yökerhon ja proteeseja valmistavan yrityksen Italiassa. Hän vuokraa luksusjahtiaan asiakkaiden käyttöön, ja Keniassa hänellä on "Lion in the Sun" -luksushuvila, jonne hänellä on ollut tapana viedä F1-tallinsa kuljettajat luomaan yhteishenkeä ennen kauden alkua. Briatore palkkasi italialaisen huippumuotisuunnittelijan Angelo Galasson tekemään miehille suunnatun vaatemalliston "Billoinaire Couture", johon kuuluu muun muassa pukuja, kenkiä, koruja ja paitoja. Loppuvuodesta 2007 Briatoresta tuli jalkapalloseura Queens Park Rangers FCin osaomistaja.
Briatoren kohtalo selvillä tammikuussa silloin nähdään että kumotaanko "elinikäinen toimitsijakielto kaikkiin FIA:n alaisiin moottoriurheilusarjoihin"