F1-kuljettajien palkkakehitys

[CCMK]

Olisiko näin ollut? Minardin budjetti oli muistaakseni kaudella 2002-2003 noin 39 miljoonaa dollaria mikä vastasi vuoden 1988 McLarenin budjettia. Tuon korkeammalle budjetti ei tainnut paljoa nousta sillä pian Red Bull osti tiimin. Toki jos se olisi aloittanut kauden 28 miljoonalla dollarilla ja saanut myöhemmin lisätuloja sponsorien kautta. Alex Yoong rahoitti tiimiä jossain vaiheessa 20 miljoonalla dollarilla. Kausilla 95 ja 96 Minardin budjetti oli 12 miljoonaa taalaa ja kaudella 1997 tuskin paljoa yli 17 miljoonan taalan. Kaudella 99 ja 2000 tuo 28 miljoonan taalan budjetti oli varsin mahdollinen mutta seuraavaksi kaudeksi Minardi joutui taas nostamaan budjettia ja budjetin nostot olivat Minardille melkein vararikon partaalle ajamista. Aikoinaan Giancarlolla oli syviä huokauksia jo Ferrarin moottorilaskusta joka oli 48 miljoonaa markkaa mikä oli jo enemmän kuin puolet budjetista. Minardin budjetti kyseisenä vuonna oli 96-100 miljoonaa markkaa.

 

[CCMK]

Aguri Suzukilla oli melkoinen ura formuloissa kuljettajana. Rahallisesti Suzuki oli vähän aikaa Japanin ja myös F1:sten ennätysmaksumies. Tässä kuitenkin hänen uransa rahallisesti:

1988:

Larrouksella ajoi 2-4 miljoonan markan hintaisen yhden kisan kotiareenallaan.

1989:

Zakspeedillä Suzuki teki F1:den ennätyksen sekä rahallisesti että kilpailullisesti. Suzuki vei tiimiin 15-30 miljoonaa markkaa mikä oli maksukuskien tuon ajan ennätys sillä edes Andrea de Cesaris eikä Satoru Nakajimakaan maksaneet tuollaisia summia ajoistaan. Kilpailullisesti Suzuki sai maineen Ikuisena karsiutujana. Aguri ei päässyt kertaakaan mukaan edes aika-ajon karsintaan.

1990:

Larrousse osti kuitenkin kaikkien haukkuman Suzukin tiimiin ja Suzuki kiitti Gerardia ajamalla kaksi kuudetta sijaa ja Suzukassa hän yllätti kaikki ajamalla kolmanneksi. Taktiikka näytteli suurta merkitystä sillä Suzuki otti vähemmän bensaa tankkiin ja ajeli myös A-renkailla jolloin ei tarvinnut käydä varikolla. Suzukista tuli hetkessä sankari kotimaassaan ja tallipääliköt alkoivat nähdä Suzukin muunakin kuin maksumiehenä ja ikuisena peräpään ajajana. Rahallisesti Suzuki tienasi myös 6 miljoonaa markkaa mikä oli suurin summa urallaan. Suzuki joutui maksamaan myös 15-16 miljoonaa markkaa tiimiin lähteestä riippuen.

1991:

Larroussen kausi ei sujunut onnellisten tähtien alla ja Suzukin maksuhinta pysyi samana. 15-16 miljoonaa markkaa meni tiimiin ja Larrousse maksoi taloustilanteen johdosta vain miljoona markkaa kaudelta.

1992:

Aguri siirtyi Footworkille ja hän kiikutti 16 miljoonaa markkaa saamatta mitään palkkaa ajoistaan. Tuohon aikaan tuli myös eräs Ukyo Katayama ajamaan mahtavalla 50 miljoonalla markalla minkä takia pääosin Suzuki menetti Larrouksen paikkansa.

1993: Aguri jatkoi toisenkin kauden mutta summat olivat samoja ja kun Suzuki ei palkkaa saanut niin motivaatio alkoi heiketä.

1994: Alkukaudesta oli ehdolla jopa Benettonille. Flavio halusi vain 36 miljoonaa markkaa jotka olisivat menneet Schumille. Kuitenkin lopulta Eddie Irvinen kilpailukiellon takia Aguri pääsi ajamaan Aidan radalla. Pahin kisailija paikasta oli Mika Salo jonka ajosumma vaihteli 1-5 miljoonan markan välillä kun Aguri sai ajon 2-6 miljoonan markan hintaan. Pysyvämpää paikkaa tiimistä ei löytynyt. Eikä mistään muustakaan.

1995: Viimeinen kausi Ligierillä ei ollut kovin hieno. Aluksi Suzukin piti olla pysyvä kakkoskuski, mutta sitten tuli Martin Brundle ja vei paikan. Oikeammin kummankin kuljettajan piti vuorotella toisesta paikasta mutta Brundle ajoi suurimman osan kaudesta. Suzuki sai lopulta 1,3 miljoonaa markkaa kaudelta ja vei 24 miljoonaa markkaa rahaa tiimiin. Seuraavaksi kaudeksi paikka olisi vielä voinut löytyä mutta kuten kaudella 92 niin Suzuki joutui tyytymään maksukuskien ennätysasemansa menemiseen kun Pedro Diniz tuli hänen paikalleen. Kaikkiaan Aguri tienasi urallaan 8,3 miljoonaa markkaa ja hänen ajoistaan tuli yhteensä 104-128 miljoonan markan summat. Todennäköisesti Suzuki maksoi ajoistaan F1:siin runsaat 120 miljoonaa markkaa Katayaman vastaavien summien ollessa 411,6 miljoonaa markkaa.

 

[CCMK]

Katsoin sen haastattelun missä oli Paul Stoddart ja täytyy kyllä hattua nostaa, että mikäli Minardilla tosiaan oli vielä kaudella 2002-2003 noin pieni budjetti kuin 28 miljoonaa taalaa niin ei muuta kuin.:thumbup: Tosin tiedä sitten, että olisiko se ollut Australian taaloja vai USA:n taaloja... Punnissa summa olisi voinut hyvinkin olla tuon verran. Mahdollista on myös että ennätysbudjetti joka oli olevinaan tuolla kaudella 39 miljoonaa taalaa niin olisi hyvinkin voinut olla Australian dollareissa ilmoitettu eikä Yhdysvaltain dollareissa. Huipputiimien summat vaihtelivat 280-390 miljoonan taalan välillä ja keskikastilla olisi ollut noin 100 miljoonaa taalaa rahaa. Kaudella 1985 Minardilla oli budjetti vain 2 miljoonaa taalaa kun Ferrarilla oli 20 miljoonaa taalaa. Zakspeedilla oli 1,7 miljoonaa taalaa ja vähiten oli Spiritilla jolla oli korkeintaan 2 miljoonaa taalaa josta luultavampi budjetti oli 1,2 miljoonaa taalaa.

 

[CCMK]

Riccardo Patresella oli pitkä ura F1:ssä ennen kuin Barrichello vei ennätyksen nimiinsä. Padovan mies sai pitkän uran aikana kokea olevansa kakkoskuski ja ennätysmäisen määrän vihaa etenkin James Huntin suusta. Monzan 1978:n kolari aiheutti melkoisen jälkipyykin F1:ssä, mutta Huntia lukuunottamatta lähes kaikki myöhemmin rauhoittuivat jälkeen päin. Patresella oli ennätys myös pisimmällä voitottomuusputkella jolloin kuljettaja oli kuitenkin voittanut. Palkallisesti Patrese oli aikanaan varsin hyvin ansaitseva. Brabhamilla ja Williamsilla Mansellin vuosina Patrese joutui tyytymään siihen mitä sai. Tässä kuitenkin palkkoja:

1977:

Shadowille joutui tuomaan miljoona markkaa palkkaa ja sai vain 50 000 markkaa palkkaa.

1978:

Arrowsille päästyään hän laittoi tuulemaan rahallisesti ja neuvotteli itselleen rautaisen 4 vuoden sopimuksen joka toi hänelle 6 miljoonaa markkaa kaikkiaan. Saavutus oli erinomainen Arrowsin kaltaisessa pienessä tiimissä. 1,5 miljoonaa markkaa tuli kaudelta ja osan summasta maksoivat sponsorit.

1979:

Sama palkka huomattavasti pienemmällä minimipalkkiolla. Warsteiner keskittyi lähinnä maksamaan Massille palkkaa joten sponsorien piti maksaa rahaa Patreselle. 1,5 miljoonaa markkaa tuli silti kaudelta.

1980:

1,5 miljoonaa markkaa kaudelta tuli josta sponsorit maksoivat isoimman osan.

1981:

Warsteinerin rahahanat ehtyivät Massin lähdön seurauksena ja Patrese sai edelleen palkkansa mutta sponsorit eivät maksaneet penniäkään ja osittain palkka tuli Siegfried Stohrin maksurahoista. 1,5 miljoonaa markkaa tuli palkkiona.

1982:

Siirto Brabhamille tiesi ihme kyllä palkanalennusta sillä loppupelissä Patrese sai vain miljoona markkaa palkkaa ja 1200 markkaa pisteeltä eli yhteensä 1025200 markkaa tuli kaudelta. Nelson Piquet sai 2,1 miljoonaa markkaa ja pisteet päälle.

1983:

Nelsonin rahanhimo äityi Bernien mielestä liian suureksi, mutta lopulta Bernie maksoi 6 miljoonaa markkaa Nelsonille ja pisterahat päälle. Riccardo sai tyytyä pienempään palkkaan ja lopulta Patrese sai kaudelta vain 650 000 markkaa ja 1200 markkaa tuli pisteeltä. Loppusumma oli 665 600 markkaa kaudelta.

1984:

Siirto Alfa Romeolle oli virhe, mutta rahaa tuli 1,5 miljoonaa markkaa mistä 732 000 markkaa oli minimipalkkio.

1985:

Toinen vuosi toi vain minimipalkkion käteen sillä Alfan taloustilanne oli huonossa kunnossa. Yhteensä siis 732 000 markkaa tuli käteen.

1986:

Paluu Brabhamille toi käteen 2 miljoonaa markkaa. Alunperin palkka olisi ollut huomattavasti pienempi mutta de Angeliksen kuoltua palkka nousi paljon suuremmaksi.

1987:

Brabham maksoi ykköskuskilleen 6 miljoonaa markkaa kaudelta. Luultavammin rahat tulivat de Cesariksen tuomista rahoista.... Aivan kauden lopussa Patrese pääsi ajamaan Williamsille yhden kilpailun joka huipentui myös isoon sopimukseen.

1988:

Williamsin kausi meni kehnosti ja Patrese sai kaudelta 8 miljoonaa markkaa ilman mitään muuta palkkaa. Mansell taas sai 30 miljoonaa markkaa mistä minimipalkkio oli 18 miljoonaa markkaa ja 12 miljoonaa tuli sponsorien kautta.

1989:

Patresen uran siihen asti paras kausi ja rahallisesti se meinasi 40 miljoonaa markkaa tilille.

1990:

Frank alensi hieman Patresen palkkaa johtuen Boutsenin isommista sponsorien tuomista rahoista. Patrese sai vain 23 miljoonaa markkaa kaudelta.

1991:

Mansellin tuleminen Williamsille nosti budjetit kohtuuttoman suuriksi ja Patresekin vaati osansa. Lopulta Frank maksoi huikeita summia Mansellille ja Patrese vaati myös palkankorotusta. Lopulta Frank maksoi 60 miljoonaa markkaa ilman muuta palkkaa. Mansellin ja Sennan palkannosteluiden aikana sama taistelu oli menossa myös Bergerin ja Patresen kesken. Kumpikin herra sai 60 miljoonaa markkaa kaudelta.

1992:

Sama määrä tuli tilille mutta Mansell vain oli parempi ja mestaruus jäi saavuttamatta. Patrese joutui tosiaankin soittelemaan kakkosviulua ja rahaa tuli siinä sivussa 60 miljoonaa markkaa kaudelta.

1993:

Patrese pelkäsi paikkansa menemistä ja kun mies oli saanut tarpeeksi kakkoskuskina olosta niin hän meni Benettonille. Uran viimeinen kausi toi 20 miljoonaa markkaa rahaa sponsorien kautta ja 18 miljoonaa markkaa tuli minimipalkkiona. Yhteensä rahaa tuli 38 miljoonaa markkaa kaudelta.

Patresella oli myös mahdollisuus jatkaa uraansa kaudella 94 Sennan kuoltua Williamsilla, mutta Patrese kiitti ja lopetti lopullisesti uransa siihen. Virallisesti se päättyi jo Adelaidessa 93, mutta Patreselle ei vain löytynyt paikkaa mistään tiimistä ja lisäksi ikääkin ja menestystä oli jo kertynyt riittävästi. Palkallisesti Patrese oli vähän aikaa ainakin kaikkien aikojen parhaiten palkattu kakkoskuljettaja. Yhteensä uran tienestit olivat 246,972 miljoonaa markkaa.

 

[poljat]

Hienoja tilastoja CCMK, mutta olisi kiva saada selville joku nettisivusto mistä noita tietoja ongit :ahem::ahem::ahem::ahem:

 

[CCMK]

Laitetaan sitten myös erään Andrea de Cesariksen rahatienestit:

1980: Ajoi kaksi kisaa Alfa Romeolle saamatta mitään palkkaa.

1981: McLarenin uusi kuljettaja romutti autoja kuin liukuhihnalta. Palkkaa tuli 600 000 markkaa kaudelta ilman mitään muuta palkkaa.

1982: Alfa Romeo hankki ison rahan turvin kuljettajansa takaisin. Kaudelta de Crasherikseksi nimetty de Cesaris sai 600 000 markkaa josta minimipalkkio oli 250 000 markkaa ja loppu tuli sponsoreilta.

1983: Alfa Romeolta lähti Bruno Giacomelli ja siten Andreasta tuli ykköskuski ja palkka nousi miljoonaan markkaan.

1984: Alfa Romeo muuttui omistajien myötä ja Guy Ligier hankki Andrean tiimiinsä. Ikävä kyllä autot alkoivat taas hajota alle ja kolariherkkyys paheni jälleen. Kaudelta Andrea sai ruhtinaalliset 3 miljoonaa markkaa.

1985: Samalla palkalla mentiin, mutta lopulta Guy Ligier raivostui autojen särkymisestä ja vaati de Cesarista maksamaan ajoistaan ja myöskin jokaisesta särkyvästä autosta auton hinnan. Andrea ei suostunut ja sai kenkää tiimistä.

1986: Maksoi 3 miljoonaa markkaa Minardille kaudesta. Minardin budjetti oli 18 miljoonaa markkaa. Andrea ei saanut ainuttakaan pistettä.

1987: Liittyi Brabhamille 6 miljoonan markan maksurahoilla. Yhteensä ansaitsi 4 miljoonaa markkaa kaudelta.

1988: Rialille meneminen tiesi 6 miljoonan markan menoa ja rahaa tuli kaudelta 3 miljoonaa markkaa.

1989: Dallaralle liittyminen tiesi 6 miljoonan markan menoa ja rahaa tuli 4 miljoonaa markkaa.

1990: Seuraavalla kaudella Dallaran taloustilanne oli heikompi ja se vaati pelkkiä maksurahoja. Andrealta meni 6 miljoonaa markkaa tiimiin. Andrea ei saanut myöskään palkkaa ajoistaan.

1991: Jordanille liittyminen tiesi kalliita sponsorirahojen vientiä. Ajajana de Cesaris oli noihin aikoihin ruvennut jo paranemaan ja lopulta de Cesaris sai 9 miljoonaa markkaa kaudelta. Rahaa meni Jordanille 12-24 miljoonaa markkaa.

1992: Tyrelille meno oli hätäratkaisu sillä Eddiellä ei ollut varaa pitää Andrean palveluksia. Tyrelille meni 24 miljoonaa markkaa ja 8 miljoonaa markkaa tuli kaudelta.

1993: Seuraavalla kaudella Tyrell oli pahemmissa rahavaikeuksissa ja de Cesaris vei 24 miljoonaa markkaa rahaa tiimiin.

1994: Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen de Cesaris oli ilman tallipaikkaa. Eddie Irvinen kolaroitua Brasiliassa paikka aukeni yhden kisan odottelun jälkeen Jordanille. Kaksi kisaa meni ja de Cesaris maksoi ajoistaan 2 miljoonaa markkaa ja sai 3 miljoonaa markkaa. Sauber palkkasi Andrean loppukaudeksi. Yhteensä kaudelta tuli f1-puolelta rahaa 4 miljoonaa markkaa ja koko vuoden liiketoimet tuottivat vajaan 18 miljoonan markan tulot.

Andrean ura loppui kesken kaiken Euroopan kisan jälkeen kun Wendlinger ei toipunut ja Sauber vapautti de Cesariksen sopimuksestaan. JJ tuli ajamaan kaksi viimeistä kisaa. Lopulta vielä kaudeksi 95 de Cesarikselle olisi ollut paikka Tyrelillä 24 miljoonan markan ajohintaan, mutta Mika Salo toi 5 miljoonaa markkaa enemmän Nokialta ja maksoi täten kalavelkansa Imolan ja Monacon ajopaikan suhteen ja näin eräs aikakausi F1:ssä oli ohi.

Kaikkiaan Andrea de Cesaris oli kuljettajana varsin ristiriitainen tapaus. Lisäksi hänen uransa tienestit hupenivat maksukuskina olemisen takia. Kaikkiaan de Cesaris ansaitsi urallaan 36,2-54,2 miljoonaa markkaa lähteestä riippuen ja maksoi ajoistaan 89-101 miljoonaa markkaa.

 

[poljat]

CCMK, ei tullut vastausta tuohon mun kysymykseeni

:jaska::jaska:

 

[CCMK]

Autosportin forumeilta löytyy useimmiten noita palkkatietoja. Lisäksi myös erinäisiltä saksalaisilta, italialaisilta, ranskalaisilta ja myös hollantilaisilta sivustoilta noita löytyy. Lisäksi myös Ruutulipuista löytyy jonkin verran noita palkkatietoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että palkkatiedoissa voi olla vaihteluita eri vertailuissa ja joissakin tulee vain minimipalkat esille eikä niinkään koko palkat joihin on lisätty myös sponsorit ja muut tulot kuten pisterahat, palkintorahat, kilpailuvoittorahat jne... myös vanhoista Helsingin Sanomista löytyy noita palkkatietoja.

Lisäksi 80-luvun lopun ja 90-luvun alun vertailuja hankaloittaa se seikka, että joissain lähteissä äärimmäisten tähtikuskien kuten Sennan palkkoja on hilattu hieman liikaa yläkanttiin... yhdessä jenkkien lehdessä oli tieto, että Senna saisi 120 miljoonaa markkaa kaudelta. Tietysti jos Nacionalin sponsorit olisi laskettu mukaan niin mikä ettei mutta sekin olisi ollut jo aivan liikaa.

 

[CCMK]

Ja tuo edellisen viestin Sennan 20 miljoonan taalan palkka koski vuotta 1990. Senna ei kyllä niin paljoa ansainnut kyseisenä vuotena rahaa. Sen sijaan Senna ansaitsi 13 miljoonaa taalaa kaikkiaan rahaa. 20 miljoonaa olisi ollut mahdollista vain jos Nacional olisi maksanut ylimääräiset rahat ja lisäksi jos Sennan koko vuoden liiketoimet olisi laskettu mukaan niin summa olisi ollut mahdollinen. Senna sai kaudella 1990 2 miljoonaa minimipalkkiona Dennikseltä ja Marlboro maksoi 3 miljoonaa taalaa minimipalkkiona eli yhteensä siitä tuli 5 miljoonaa taalaa. 8 miljoonaa taalaa on tullut menestysbonusten, mestaruusbonuksen, palkintorahojen ja muiden vastaavien muodossa yhteensä.

 

[CCMK]

Stewart liittyi kaudella 1997 F1:siin 138 miljoonalla markalla.

 

[CCMK]

Tyrelillä oli vain 66 miljoonan markan budjetti kaudelle 1994. Ukyo Katayaman 60 miljoonan markan tukirahat auttoivat budjettia ja mahdollistivat Mark Blundellin palkkaamisen Tyrelille.

 

[CCMK]

Elio de Angeliksella oli rahallisesti melko tasainen ura. Vasta aivan viimeisinä vuosinaan de Angelis sai palkankorotuksen ja sittemmin kun hänen palkkaansa olisi Lotuksella laskettu Sennan eduksi niin mies meni Brabhamille jossa sitten menehtyi. Tässä kuitenkin palkkatietoja:

1979: Aloitti uransa Shadowilla ja vei sinne 3 miljoonaa markkaa ja sai 780 000 markkaa palkkaa.

1980: Siirtyi Lotukselle jossa sai 910 000 markkaa palkkaa kaudelta.

1981: Mario Andretin häivyttyä tiimistä Eliosta tuli hetkessä ykköskuski. Colin Chapman maksoi 120 000-360 000 markkaa palkintosijoista. Elio ei päässyt palkinnoille ja näin hänen palkakseen tuli 1,2 miljoonaa markkaa kaudelta ilman mitään muuta palkkaa.

1982: Elio sai saman verran kaudelta hieman eri teiden kautta. Chapman oli alentanut hänen peruspalkkaansa puoleen joten sponsorit maksoivat 240 000 markkaa lisää. Ilman Itävallan voittoa hän olisi saanut vain vähän yli miljoona markkaa kauteen mutta lopulta tilille tuli 1,2 miljoonaa markkaa joihin sisältyi myös Itävallan 360 000 markkaa voitosta jonka maksoi Chapman.

1983: Elio sai saman verran rahaa kaudelta.

1984: Samat summat tienasi kuin ennenkin. Elion summa oli tuon ajan f1-piireissä jo hieman alipalkkausta sillä Niki Laudalla Elion palkka olisi vastannut yksittäisen kilpailun tarjousmaksua missä tahansa tiimissä joka Laudaa olisi tarvinnut loukkaantumisten tai muiden tärkeiden syiden varjolla.

1985: Elio vaati roimaa palkankorotusta ja sai myös. 5,4 miljoonaa markkaa tuli kaudelta käteen. Mansellin lähdettyä Peter Warr ihastui nuoreen Ayrton Sennaan ja erityisesti hänen ajotaitoihinsa. Sittemmin Elio tunsi jäävänsä kakkoskuskin asemaan tiimissä.

1986: Elio siirtyi 12 miljoonan markan hintaan Brabhamille, mutta kuoli testeissä Ranskassa.

Uran tienestit olivat siis 11,89-23,89 miljoonaa markkaa lähteestä riippuen.

 

[FW08]

Niki Laudalla Elion palkka olisi vastannut yksittäisen kilpailun tarjousmaksua missä tahansa tiimissä joka Laudaa olisi tarvinnut loukkaantumisten tai muiden tärkeiden syiden varjolla.

Tä? Joko vika on lukijassa, sanamuodossa tai ajatuksessa, mutta ei nyt ihan uppoa.

 

[CCMK]

Yritin tarkoittaa sitä, että Elion palkka oli verrattavissa Laudan yhden kilpailun maksuhintaan. Lauda olisi siis tullut maksamaan kilpaileville tiimeille mikäli joku kuljettaja olisi ollut loukkaantunut tai muun tärkeän syyn takia ollut poissa ajoista niin 1,2 miljoonaa markkaa. Toki Denniksen kanssa olisi pitänyt tallipäälikön ensin sopia asiat. Niki Lauda tienasi kaudella 1984 24 miljoonaa markkaa McLarenilla. Aikoinaan Laudan loukkaannuttua Reutemann ajoi yhden kisan Ferrarilla maksettuna kuskina 350 000 markalla.

 

[FW08]

Yritin tarkoittaa sitä, että Elion palkka oli verrattavissa Laudan yhden kilpailun maksuhintaan. Lauda olisi siis tullut maksamaan kilpaileville tiimeille mikäli joku kuljettaja olisi ollut loukkaantunut tai muun tärkeän syyn takia ollut poissa ajoista niin 1,2 miljoonaa markkaa. Toki Denniksen kanssa olisi pitänyt tallipäälikön ensin sopia asiat.

Siis Laudalla oli ilmoitettu hinta muille talleille, jolla mestarin olisi saanut yksittäiseen kisaan tuuraamaan, vaikka olikin sopimuksen alla McLarenin kanssa? Kesken kauden 1984?

 

[CCMK]

No tariffi oli aika kallis summa useimmille tiimeille ja tuskin sellaista tilannetta olisi syntynyt kuten ei loppujen lopuksi syntynytkään. Rosbergin vastaava hinta per kilpailu olisi ollut 924 000 markkaa. Keke ansaitsi kaudelta 18 miljoonaa markkaa josta minimipalkkio oli 6 miljoonaa ja sponsorit toivat 12 miljoonaa markkaa. Hyvin harvoin kuitenkaan F1:ssä yleisesti turvaudutaan näihin keinoihin. Yleensä tarve tulee vain kuskin loukkaannuttua ja luultavasti Laudan kohdalla hinta olisi noussut niin suureksi ettei kenelläkään ainakaan keskikastin tiimeistä olisi ollut vara ottaa Laudaa ajamaan.

 

[CCMK]

Dario Benuzzi oli aikoinaan kaikkien aikojen rikkain testikuljettaja F1:ssä. Hän ansaitsi kaikkiaan useampien vuosien Ferrarin pestillään 3 miljoonaa markkaa ja noin 300 000 markkaa tästä oli kausirahaa. Sääli vain, että ennätys meni vanhaksi hyvin nopeasti ensin Morbidellin ja sittemmin Larinin toimesta. Morbidelli sai 500 000 markkaa josta 480 000 markkaa oli testikuskin palkka. Kaudella 90 Morbidelli sai 450 000 markkaa ja edeltävällä 420 000 markkaa. Nicola Larini sai kaudella 1992 500 000 markkaa ja seuraavalta kahdelta vuodelta saman verran. Mika Häkkinen sai 600 000 markkaa kaudelta 1993 ja Philippe Alliot sai 600 000 markkaa kaudella 1994. Nigel Mansell sai 120 000 markkaa Lotuksen testauksesta kaudella 1980. Sitä ennen ennätyssumma testikuljettajalla oli vain 30 000-60 000 markan luokkaa.

 

[CCMK]

Bruno Giacomelli ansaitsi urallaan rahaa varsin vähän. Potentiaalia oli Alfa Romeon vuosina mutta keskeytykset kävivät kalliiksi. Tässä kuitenkin palkkoja:

1977: Maksoi ajoistaan McLarenille.

1978: Maksoi edelleen ajoistaan samaan tiimiin.

1979: Sai Alfa Romeon kuskina 1,2 miljoonaa markkaa palkkaa.

1980: Sai saman verran rahaa kaudelta.

1981: Saman verran tuli kaudelta.

1982: Sai saman verran rahaa kaudelta.

1983: Viimeinen kunnon kausi tiesi miljoona markkaa Tolemanilta.

1990: 7 vuoden paluu F1:siin tiesi maineen menoa surkeassa Lifen autossa. Tiimi ei maksanut paljoa mitään palkkaa.

Kaikkiaan Giacomelli tienasi 5,8 miljoonaa markkaa uraltaan.

 

[CCMK]

Nigel Mansellin meno Jordanille kaudeksi 1997 olisi tiennyt britille 42 miljoonaa markkaa minimipalkkiona ja koko sopimuksen arvoksi olisi tullut mahtavat 96 miljoonaa markkaa josta 54 miljoonaa markkaa olisi tullut sponsoreilta ja menestysbonuksista ja mahdollisesta mestaruudesta. Minimipalkkio oli melkein samaa luokkaa kuin Gerhard Bergerillä ja se oli kaksi kertaa Mika Häkkisen minimipalkan verran. Häkkisellä tosin valtavat sponsorien palkat suurentivat sopimuksen summan lopulta noin 60 miljoonaan markkaan. Voitosta Dennis maksoi tietysti 6 miljoonaa markkaa. Mansellin summa oli järkyttävän suuri 300 miljoonan markan budjetilla pyörineeseen Jordanin tiimin budjettiin nähden. Fisichellan koko kauden palkka oli 20 miljoonaa markkaa ja Ralfin palkka oli 13 miljoonaa markkaa josta 6 miljoonaa markkaa oli minimipalkkio.

 

[CCMK]

Eddie Cheever oli eräänlainen Viimeinen Mohikaani f1:ssä mitä jenkkeihin tulee. Cheeverin jälkeen Michael Andretti kävi pyörähtämässä sarjassa ja sitten kului kauan aikaa ennen seuraavaa kuskia Ison Meren puolelta. Palkallisesti Cheever maksoi uransa alussa mutta muutoin ansaitsi verraten mukavasti moneen muuhun kuskiin nähden. Tässä palkkoja:

1978: Maksoi kolmesta kisastaan 18 000 markkaa.

1980: Välivuoden jälkeen vietti vuoden maksukuskina Osellalla saamatta mitään palkkaa.

1981: Tyrelille meneminen tiesi ykköskuskin asemaa ja isot rahat. 1,38 miljoonaa markkaa tuli kaudelta. Palkanmaksussa oli ongelmia Kenin kanssa sillä Tyrell oli vakavissa talousvaikeuksissa.

1982: Siirto Ligierille tiesi rahaa, mutta mestaruudet ja voitot jäivät haaveiksi. Rahaa tuli 750 000 markkaa kaudelta.

1983: Renaultilla Prostille maksettiin 9 miljoonaa markkaa kaudelta. Cheever sai vain 1,1 miljoonaa markkaa kaudelta. Sponsorit maksoivat tosin 1,9 miljoonaa markkaa lisää joten kausipalkaksi tuli 3 miljoonaa markkaa.

1984: Cheever sai 3 miljoonaa markkaa Alfalta rahaa. 2,3 miljoonaa markkaa tuli sponsoreilta ja loput tulivat minimipalkkiosta.

1985: Cheever sai edelleen 3 miljoonaa markkaa kaudelta. Sama määrä tuli sponsoreilta ja minimipalkka pysyi ennallaan.

1986: Ajoi yhden kisan maksumiehenä Lola-Haasille saamatta mitään palkkaa.

1987: Sai 8 miljoonaa markkaa Arrowsilta. Summa koostui 4,3 miljoonan markan minimipalkasta ja 3,7 miljoonan markan bonussummasta. Lisäksi Cheeverille luvattiin 300 000 markkaa jokaisesta palkintosijasta ja voitosta.

1988: Sai 6 miljoonaa markkaa kaudelta. Minimipalkka oli sama ja palkintosija toi 300 000 tilille. Sponsorit tarjosivat loput rahat eli 1,4 miljoonaa markkaa.

1989: Uran viimeinen kausi toi saman summan rahaa tilille.

Lopetettuaan uransa Cheever meni myös CART-sarjaan ja ajoi myös IRL-sarjassa ja voitti myös Indyn kaudella 1998. F1-uran tienestit olivat yhteensä 31,13 miljoonaa markkaa.