Mangelo
Well-known member
- Liittynyt
- 19.4.2007
- Viestit
- 24380
Maratoniraporttia.
Tankkauksen aloitin yli kolme päivää ennen tapahtumaa. Eli söin enemmän ja isompia annoksia, varsinkin lihaa. Karkit otin pois bannista ja juoman virkaa toimitti yleensä energiapitoinen urheilujuoma, välillä soijaproteiinilla höystettynä. Viimeiseen iltaan mennessä paino oli kolmisen kiloa, mikä yllätti itsenikin. Syömisen lopetin siihen, ja laktoosit oli olleet bannissa jo pari päivää, ettei tulisi yllättäviä ulostustarpeita. Viimeisen puoli vuorokautta pärjäilin viinikumeilla ja erilaisilla energiajuomilla. Pari tuntia ennen kisaa tämä rupesi jo äklöttämään, mutta muutenkin oli aika lopettaa kusemistarpeen välttämiseksi.
WC toimituksen tein 45 minuuttia ennen lähtöä, kun en halunnut jonottaa viime tipassa kylmässä kilpa-asu päällä. Tämän vuoksi pelasin aloituskofeiinimehujuoman kanssa varmanpäälle, ja jätin sen juomisen kolmen kilometrin kohdalla kun keho olisi lämmennyt ja kusihätäriski vältetty. Hieman ihmettelin, miksi monet aloittivat lämmittely hölkkäilyn jo yli puoli tuntia ennen aloitusta. No ehkä ne juoksivat lyhempiä matkoja ja halusivat olla heti iskussa. Itse en ottanut yhtään ylimääräistä hölkkäaskelta ennen lähtöä, vaan säästelin voimia lepäilemällä lämpimässä.
Kelihän oli aika viileän pilvinen ja etenkin rannoilla tuulinen. Aamulla 8 astetta ja juoksun aikanakin vain 9. Useimmat liikkujat olivat jossain trikoohousu-urheiluasuissa. Itse en moisia varusteita omista. Harkitsin kevyiden juoksuhousujen ja takin vetämistä päälle, mutta päädyin kuitenkin suunniteltuihin shortsit ja t-paita kokonaisuuteen.
Ennakolta olin ajatellut, että seuraisin neljän tunnin jänistä ensimmäisen kierroksen, ja toisella sitten kiristäisi tai hidastaisi tuntuman mukaan. Lähtö oli aikamoista härdelliä, kun kaikki juoksivat eri tahtiin ja hakivat parempia linjoja. Tarkkana sai olla ettei aja kenenkään päälle, vaikka ihan rauhallisesti hölkkäsin. Parin kilometrin jälkeen jänis tuli ohi, ja ruuhka sen mukana. Rupesi kyrsimään sen verran, että lisäsin vähän vauhtia pysyäkseni edellä. Sen koommin ei jänistä enää näkynyt. Ympärille muodostui joukko sopivaan tahtiin eteneviä puolikkaan juoksijoita, ja siinä sitten itselläkin vauhti hieman nousi. Epäilytti juosta maratonia 1:50 tuntuiselta puolikkaan vauhdilta, mutta menin kuitenkin muakana, kun se tuntui hyvältä. Ensimmäinen puolikas meni kaikenkaikkiaan hyvin lyhyen kevyellä askeleella juostessa ja väliaika oli erittäin tyydyttävä. Mitä vertailin omaa juoksurytmiä muihin, niin ylämäet meni aika kevyesti ohitellessa, ja alamäissä rullaus toimi myös. Loivissa alamäissä oma vauhti oli vähän hidasta ja suoralla samaa.
Suurin osa juoksijoista tuntui olleen vaan puolikkaalla, ja toisella kierroksella aika yksin joutui juoksemaan. Tämä aiheutti ongelmia kun en tuntenut reittiä, ja valkoinen viiva oli hieman sekava lähtö-maalialueella ja himmeä sora-osuuksilla. Ohjaajat sentään viittilöivät oikeaan suuntaan. Jossain syrjäisessä soraristeyksessä olin melkein lähdössä väärään suuntaan, mut joku kohdalle osunu pyöräilijä huikkas et tuohon suuntaan. Toisessa soraristeyksessä myöhemmin emmin suuntaa, mutta himmeän valkoisen viivan olin soralta aistivinani ja sieltä löytyi sitten lopulta seuraava juomapiste.
23-25km välillä homma muuttui vaikeammaksi, eikä tunnetta auttanut se, muutamia maratoonareita tuli ohi. Kehon energiavarannot alkoivat huveta, ja välillä tuntui muljuntaa rinnassa. Sain kuitenkin homman kontrolliin hieman hidastamalla ja keskittymällä hengittämään paremmin. Vähän myöhemmin sitten muutamalla ohittaneella oli homma mennyt puolikävelyksi. 27-31 mailla hölkkääminen maistui taas oikein hyvältä.
Toisen kierroksen jälkimmäisellä kympillä, rantaosuudella pukuvalinta rupes kostautumaan ja keho jäykistymään. Mutta ehkä se myös auttoi aiemmin hyvään suoritukseen, kun ei ainakaan tullut kuuma eikä hiki. Kalsarivalinta meni myös nappiin, eikä tullut pahoja hiertymiä. 34km kohdalla vasempaan ukkovarpaan kyljessä rupes tuntumaan paisumista. Iso vesikello, joka ei onneksi puhejennut matkalla eikä haitannut juoksemista. Viimeiset 5km oli jäykkää menoa etureisien ja selän selän osalta, mutta olin varma jaksamisestani. Vähän hidastin eikä se harmittanut, kun kello näytti sen verran hyvää. Naatiskellen loppu, paitsi tietenkin viimeset 300m loppukiri. Mukavata oli päästä Rauhalahden kylpylään suorituksen jälkeen.
Matkan aikana otin kolme dexalin ananaksen makuista energiageeliä. Tarjoillusta energiajuomasta en oikein pitänyt. Enimmäkseen otin vettä, ja siitä saikin aina hyvän piristyksen hetkeksi. Ensimmäisellä kierroksella en pysähtynyt joka pisteellä, mutta toisen kierroksen lopulla niitä olis voinut olla vähän tiuhempaankin. Neljäs geelikään ei olis ollut pahitteeksi. Lähtiessä vatsa vähän kupli, mutta myöhemmin ei ollut mitään ongelmia.
Nyt on reidet jäykät ja kävely kuin vaivaisukolla. Vaan kyllä kannatti. Niin onnistunut suoritus, ettei tarvitse ainakaan tänä syksynä yrittää uudelleen. Nyt voisi jättää pitkien lenkkien juoksemisen hetkeksi vähemmälle ja parannella varpaiden kynnet. Ja miettiä mitä jatkossa. Kummasti siitä tulee lisämotivaatiota liikkumiseen, kun on jokin tavoite.
Tankkauksen aloitin yli kolme päivää ennen tapahtumaa. Eli söin enemmän ja isompia annoksia, varsinkin lihaa. Karkit otin pois bannista ja juoman virkaa toimitti yleensä energiapitoinen urheilujuoma, välillä soijaproteiinilla höystettynä. Viimeiseen iltaan mennessä paino oli kolmisen kiloa, mikä yllätti itsenikin. Syömisen lopetin siihen, ja laktoosit oli olleet bannissa jo pari päivää, ettei tulisi yllättäviä ulostustarpeita. Viimeisen puoli vuorokautta pärjäilin viinikumeilla ja erilaisilla energiajuomilla. Pari tuntia ennen kisaa tämä rupesi jo äklöttämään, mutta muutenkin oli aika lopettaa kusemistarpeen välttämiseksi.
WC toimituksen tein 45 minuuttia ennen lähtöä, kun en halunnut jonottaa viime tipassa kylmässä kilpa-asu päällä. Tämän vuoksi pelasin aloituskofeiinimehujuoman kanssa varmanpäälle, ja jätin sen juomisen kolmen kilometrin kohdalla kun keho olisi lämmennyt ja kusihätäriski vältetty. Hieman ihmettelin, miksi monet aloittivat lämmittely hölkkäilyn jo yli puoli tuntia ennen aloitusta. No ehkä ne juoksivat lyhempiä matkoja ja halusivat olla heti iskussa. Itse en ottanut yhtään ylimääräistä hölkkäaskelta ennen lähtöä, vaan säästelin voimia lepäilemällä lämpimässä.
Kelihän oli aika viileän pilvinen ja etenkin rannoilla tuulinen. Aamulla 8 astetta ja juoksun aikanakin vain 9. Useimmat liikkujat olivat jossain trikoohousu-urheiluasuissa. Itse en moisia varusteita omista. Harkitsin kevyiden juoksuhousujen ja takin vetämistä päälle, mutta päädyin kuitenkin suunniteltuihin shortsit ja t-paita kokonaisuuteen.
Ennakolta olin ajatellut, että seuraisin neljän tunnin jänistä ensimmäisen kierroksen, ja toisella sitten kiristäisi tai hidastaisi tuntuman mukaan. Lähtö oli aikamoista härdelliä, kun kaikki juoksivat eri tahtiin ja hakivat parempia linjoja. Tarkkana sai olla ettei aja kenenkään päälle, vaikka ihan rauhallisesti hölkkäsin. Parin kilometrin jälkeen jänis tuli ohi, ja ruuhka sen mukana. Rupesi kyrsimään sen verran, että lisäsin vähän vauhtia pysyäkseni edellä. Sen koommin ei jänistä enää näkynyt. Ympärille muodostui joukko sopivaan tahtiin eteneviä puolikkaan juoksijoita, ja siinä sitten itselläkin vauhti hieman nousi. Epäilytti juosta maratonia 1:50 tuntuiselta puolikkaan vauhdilta, mutta menin kuitenkin muakana, kun se tuntui hyvältä. Ensimmäinen puolikas meni kaikenkaikkiaan hyvin lyhyen kevyellä askeleella juostessa ja väliaika oli erittäin tyydyttävä. Mitä vertailin omaa juoksurytmiä muihin, niin ylämäet meni aika kevyesti ohitellessa, ja alamäissä rullaus toimi myös. Loivissa alamäissä oma vauhti oli vähän hidasta ja suoralla samaa.
Suurin osa juoksijoista tuntui olleen vaan puolikkaalla, ja toisella kierroksella aika yksin joutui juoksemaan. Tämä aiheutti ongelmia kun en tuntenut reittiä, ja valkoinen viiva oli hieman sekava lähtö-maalialueella ja himmeä sora-osuuksilla. Ohjaajat sentään viittilöivät oikeaan suuntaan. Jossain syrjäisessä soraristeyksessä olin melkein lähdössä väärään suuntaan, mut joku kohdalle osunu pyöräilijä huikkas et tuohon suuntaan. Toisessa soraristeyksessä myöhemmin emmin suuntaa, mutta himmeän valkoisen viivan olin soralta aistivinani ja sieltä löytyi sitten lopulta seuraava juomapiste.
23-25km välillä homma muuttui vaikeammaksi, eikä tunnetta auttanut se, muutamia maratoonareita tuli ohi. Kehon energiavarannot alkoivat huveta, ja välillä tuntui muljuntaa rinnassa. Sain kuitenkin homman kontrolliin hieman hidastamalla ja keskittymällä hengittämään paremmin. Vähän myöhemmin sitten muutamalla ohittaneella oli homma mennyt puolikävelyksi. 27-31 mailla hölkkääminen maistui taas oikein hyvältä.
Toisen kierroksen jälkimmäisellä kympillä, rantaosuudella pukuvalinta rupes kostautumaan ja keho jäykistymään. Mutta ehkä se myös auttoi aiemmin hyvään suoritukseen, kun ei ainakaan tullut kuuma eikä hiki. Kalsarivalinta meni myös nappiin, eikä tullut pahoja hiertymiä. 34km kohdalla vasempaan ukkovarpaan kyljessä rupes tuntumaan paisumista. Iso vesikello, joka ei onneksi puhejennut matkalla eikä haitannut juoksemista. Viimeiset 5km oli jäykkää menoa etureisien ja selän selän osalta, mutta olin varma jaksamisestani. Vähän hidastin eikä se harmittanut, kun kello näytti sen verran hyvää. Naatiskellen loppu, paitsi tietenkin viimeset 300m loppukiri. Mukavata oli päästä Rauhalahden kylpylään suorituksen jälkeen.
Matkan aikana otin kolme dexalin ananaksen makuista energiageeliä. Tarjoillusta energiajuomasta en oikein pitänyt. Enimmäkseen otin vettä, ja siitä saikin aina hyvän piristyksen hetkeksi. Ensimmäisellä kierroksella en pysähtynyt joka pisteellä, mutta toisen kierroksen lopulla niitä olis voinut olla vähän tiuhempaankin. Neljäs geelikään ei olis ollut pahitteeksi. Lähtiessä vatsa vähän kupli, mutta myöhemmin ei ollut mitään ongelmia.
Nyt on reidet jäykät ja kävely kuin vaivaisukolla. Vaan kyllä kannatti. Niin onnistunut suoritus, ettei tarvitse ainakaan tänä syksynä yrittää uudelleen. Nyt voisi jättää pitkien lenkkien juoksemisen hetkeksi vähemmälle ja parannella varpaiden kynnet. Ja miettiä mitä jatkossa. Kummasti siitä tulee lisämotivaatiota liikkumiseen, kun on jokin tavoite.
