Pakkokielet

[tmoi]

Näköjään dementiikon!

Täytys oikein itsekkin ynnätä pariin kertaan, ennen kun uskalsi kommentoida

 

[Sue_me]

Niillä on voittamisen historia ja taito olemassa. Suomessa jäädytään ratkaisuhetkillä, joissa ruottalaiset on parhaimmillaan.:ahem:

Siitä päästäänkin siihen kylmään faktaan, että:

F1 MM

Suomi - Ruotsi
4-0

 

[Renngeist]

Totta kai liittyvät: miksi täällä tapeltiin = äidinkieli, vai puhuisitko mielelläsi tänään venäjää kuten Viro/Latvia/Liettua tekevät.

Suomenruotsalaiset muuten olivat asevelvollisisa siinä missä suomenkielisetkin.

Suomenkieltä ei kunnioiteta Pohjoismaisessa yhteistyössä pätkän vertaa. Miksi meidän siis pitäisi puhua jotain vanhaa valloittajan kieltä? Puhutaan siis englantia, jos ei muuten sanoma mene läpi.

Se ei ole pohjoismaisen neuvoston kieli juuri siksi, ettei se englanninkielistyisi...

Hyvä, sitten vain osoitat sen kohdan perustuslaista jossa edellytetään pakkoruotsia.

Ei taida löytyä. Ei niin, siellä puhutaan vain jokaisen oikeudesta omaan kieleen, ei sanaakaan velvollisuudesta vieraaseen kieleen.
Perustuslakiin ei tarvitse koskea.

En yrittäänytkään pakkoruotsia tuolla oikeutaa, vaan se, että Jussi olisi koko ruotsin kielen olemassaolon Suomesta poistanut. Pakkoruotsi löytyy sieltä peruskouluasetuksesta 60-luvulta. En lähde kaivamaan sitä.

 

[Rentta]

Siinäpä se hyvin tiivistettynä.

 

[Moss]

Emme yhtään sen enempää kuin tämän päivän ruotsalaiset, saati suomenruotsalaiset, toisen maailmansodan tapahtumista.


Ei oo enää lukion historianmuistiinpanoja käsillä, mutta nämä muistin/löysin näin äkkisältään:

• Daniel Juslenius
• Henrik Gabriel Porthan
• J. G. Linsén
• Fredrik Bergbom
• A. I. Arwidsson ("Sivistyneistön tulee rakastaa kaikkea kotimaista ja ennen kaikkea suojella ja hoitaa kotimaista kieltään.")
• E. G. Ehrström ("Suomen kieli on otettava käyttöön kouluissa, yliopistossa ja virastoissa.")
• J. L. Runeberg
• M. A. Castrén
• Elias Lönnrot
• J. V. Snellman ("Suomen kansa on henkisesti ja aineellisesti jäänyt muista jälkeen, koska kansallishenki puuttuu. Kansallishenkeä ei voi olla, niin kauan kuin kansan oma kieli ei ole sen sivistyskielenä.")
• Georg Zacharias Forsman, sittemmin Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ("Perustettava korkeampia suomenkielisiä oppilaitoksia.")

Noista muista en tiedä, mutta Lönnrotin äidinkieli oli suomi.
Edit: Samma på svenska:
"Han lärde sig läsa och skriva sitt finska modersmål redan som femåring. Lönnrot lärde sig även svenska, inte minst för att det i den tidens Finland var ett måste för att skaffa sig en utbildning av värde."

 

[Melinda]

Noista muista en tiedä, mutta Lönnrotin äidinkieli oli suomi.

Hups, myönnetään errori. Korvataan vaikka Sibeliuksella.

 

[Sinäputki]

Selitätkö, miksi ruotsalaiset olisivat suomalaisia parsempia?

Ruotsalaiset ovat rikkaampia kun tekivät salaista yhteistyötä natsien kanssa eikä maata silti pommitettu paskaksi ja pistetty kyykkyyn liittoutuneitten toimesta. Ei sotakorvauksia, eikä jälleenrakennusta. Myyntiä kylläkin sodan jälkeen jälleenrakentaville maille.

Suomenruotsalaisten elintaso on suomenkielisiä korkeampi vanhan riistopolitiikan ansiosta. Pikkuhiljaa ero tasoittuu.

Ei kai se ruotsalaisten vika ole, että he olivat niin ovelia toisessa maailmansodassa.

Mutta:

- Ruotsalaisia on enämpi kuin suomalaisia
- Sekä ruotsalaisten miesten että naisten eliniänodote on suomalaisia korkeampi
- Ruotsin valtio on saanut alkunsa jo 1500-luvulla, ja kuten kaikki tietävät, Suomi oli Ruotsin hallinnassa pitkän aikaa.
- Ruotsin BKT/asukas on Suomen vastaavaa lukua korkeampi (toim. huom. Irlanti pesee molemmat maat mennen tullen)

Ja lisempää pointteja löytyisi jos jaksaisi etsiä.

(menee hiukan ohi aiheen, mutta vastataan nyt kun kerran kysyttiin)

 

[Lancer]

Toisaalta tutkimuksen mukaan Suomi on maailman paras maa asua. Onko se suomalaisten vai ruotsalaisten ansiota?

 

[Renngeist]

Jos se "pakko"ruotsi nyt kuitenkin jossain vaiheessa poistetaan, niin sitä virhettä ei saa tehdä, että pakollinen kielen opetus jäisi vain sen yhden kielen varaan. Hyvä malli voisi olla jokin tämän lainen:
A1 (1/3 lk.): EN, RU, ja muita mitä kunnat haluavat tarjota
A2 (5 lk.) RU, EN, VE, SA, RA ja muita mitä kunnat haluavat tarjota

Eli erona nyt olisi vaan se, että ruotsin tilalle sais valita sen kielen mitä itse haluaisi. Mutta yleissivistyksen kannalta yhden kielen varaan jääminen ei todellakaan ole hyvä juttu.

 

[WebSlave]

Jos se "pakko"ruotsi nyt kuitenkin jossain vaiheessa poistetaan, niin sitä virhettä ei saa tehdä, että pakollinen kielen opetus jäisi vain sen yhden kielen varaan.

Minäkin eniten kannatan "pakkovalinnaisuutta". Eli 3. ja 5. luokalla molemmilla alkaa jokin kieli. Täällä itärajalla kolmannelta voisi hyvin alkaa venäjäkin.

Pienissä kunnissa, joissa selkeää tarvetta jollekin kielelle ei ole, valinnaisuus kyllä jää todellisuudessa varsin vähiin. Sitä tarjotaan mihin löytyy opettaja.

 

[Renngeist]

Minäkin eniten kannatan "pakkovalinnaisuutta". Eli 3. ja 5. luokalla molemmilla alkaa jokin kieli. Täällä itärajalla kolmannelta voisi hyvin alkaa venäjäkin.

Juu, se unohtui tuosta listauksesta. Piti kyllä laittaa.

 

[Sam]

Minäkin eniten kannatan "pakkovalinnaisuutta". Eli 3. ja 5. luokalla molemmilla alkaa jokin kieli. Täällä itärajalla kolmannelta voisi hyvin alkaa venäjäkin.

Pienissä kunnissa, joissa selkeää tarvetta jollekin kielelle ei ole, valinnaisuus kyllä jää todellisuudessa varsin vähiin. Sitä tarjotaan mihin löytyy opettaja.

Jep, kyllä minä mielummin lapseni laittaisin venäjää opiskelemaan kuin ruotsia.

 

[Estate]

Jos se "pakko"ruotsi nyt kuitenkin jossain vaiheessa poistetaan, niin sitä virhettä ei saa tehdä, että pakollinen kielen opetus jäisi vain sen yhden kielen varaan. Hyvä malli voisi olla jokin tämän lainen:
A1 (1/3 lk.): EN, RU, ja muita mitä kunnat haluavat tarjotaA2 (5 lk.) RU, EN, VE, SA, RA ja muita mitä kunnat haluavat tarjota
Eli erona nyt olisi vaan se, että ruotsin tilalle sais valita sen kielen mitä itse haluaisi. Mutta yleissivistyksen kannalta yhden kielen varaan jääminen ei todellakaan ole hyvä juttu.

Miten, pitäisikö kuntien olla pakko tarjota kaikki edellä nuo luetellut?

Kun itse olin peruskoulussa, A1 kieleksi oli meillä tarjolla tasan englanti. Saksaa olisi voinut alkaa lukea viidenneltä luokalta A2-kielenä (jos pikkuisesta kyläkoulustamme olisi ollut niin monta halukasta). Nykyään säästösyistä käsittääkseni tästä on luovuttu.
Yläasteella B2-valikoima oli (teoreettisesti) saksa ja ranska. Varsinkaan omana aikanani saksan ryhmää ei yleensä muodostunut, kun useimmat, joita se kiinnosti, lukivat jo A-kielenä. Ranskan ryhmääkään ei kyllä läheskään kaikkina vuosina tullut. :dunno:

Meillä oli koko kunnassa ikäluokka jotain 70 oppilaan paikkeilla. Toisaalta kaupunkilaisserkulle, jonka yläasteella (vai mikä nyt onkaan oikea termi) on yli 500 oppilasta, sanottiin valinnaisia valittaessa, että kannattaa varoiksi laittaa ranskakin, jos käykin niin ettei saksasta saada ryhmää kasaan, että joku kieliryhmä edes tulisi.

 

[Sam]

Miten, pitäisikö kuntien olla pakko tarjota kaikki edellä nuo luetellut?

Kun itse olin peruskoulussa, A1 kieleksi oli meillä tarjolla tasan englanti. Saksaa olisi voinut alkaa lukea viidenneltä luokalta A2-kielenä (jos pikkuisesta kyläkoulustamme olisi ollut niin monta halukasta). Nykyään säästösyistä käsittääkseni tästä on luovuttu.
Yläasteella B2-valikoima oli (teoreettisesti) saksa ja ranska. Varsinkaan omana aikanani saksan ryhmää ei yleensä muodostunut, kun useimmat, joita se kiinnosti, lukivat jo A-kielenä. Ranskan ryhmääkään ei kyllä läheskään kaikkina vuosina tullut. :dunno:

Meillä oli koko kunnassa ikäluokka jotain 70 oppilaan paikkeilla. Toisaalta kaupunkilaisserkulle, jonka yläasteella (vai mikä nyt onkaan oikea termi) on yli 500 oppilasta, sanottiin valinnaisia valittaessa, että kannattaa varoiksi laittaa ranskakin, jos käykin niin ettei saksasta saada ryhmää kasaan, että joku kieliryhmä edes tulisi.

Meidän lapset ovat aika isossa koulussa, jossa olisi mahdollista valita neljännellä luokalla A2 kieleksi joko ranska, saksa tai venäjä. Tyttö ilmoitti halukkuutensa kaikkiin, jos edes jostain tulisi ryhmää. Valinta meni ensisijaisten toiveiden mukaisesti: jokainen kieli jäi muutaman oppilaan päähän eikä mitään ruvettu opettamaan.

 

[WebSlave]

Minäkin eniten kannatan "pakkovalinnaisuutta". Eli 3. ja 5. luokalla molemmilla alkaa jokin kieli.

Mitäs minä höperrän, eihän viidenneltä mitään kieltä ole pakko alkaa. A2-kieli on vapaaehtoinen ja pakkoruotsi alkaa vasta seiskalla.

Eli siis:
Pakollinen (mutta valinnainen) A1-kieli kolmannella.
Vapaaehtoinen A2-kieli viidennellä.
Pakollinen (mutta valinnainen) B1-kieli seiskalla.
Vapaaehtoinen B2-kieli kasilla.

 

[Renngeist]

Miten, pitäisikö kuntien olla pakko tarjota kaikki edellä nuo luetellut?

Ei, vaan kunnan olisi tarjottava niitä, joihin saadaan se minimimäärä ryhmän perustamiseksi (tosin tässä kohdin voisi kieroilla sen verran, että ruotsin minimirajaa voisi laskea muihin verrattuna).

Jep, kyllä minä mielummin lapseni laittaisin venäjää opiskelemaan kuin ruotsia.

(Tämä siis ei ole mitenkään sinua vastaan Sam) Heh. Se siitä valinnaisuudesta. Vanhemmat päättävät mitä lapsi tulee tarvitsemaan isona...

(okei, vanhempani valitsivat minulle ensimmäiseksi kieleksi englannin, mutta se päätös pitikin tehdä enne kouluun menoa. A2-kielen saksan päätin ihan itse)

 

[Sam]

(Tämä siis ei ole mitenkään sinua vastaan Sam) Heh. Se siitä valinnaisuudesta. Vanhemmat päättävät mitä lapsi tulee tarvitsemaan isona...

(okei, vanhempani valitsivat minulle ensimmäiseksi kieleksi englannin, mutta se päätös pitikin tehdä enne kouluun menoa. A2-kielen saksan päätin ihan itse)

Aivan, sanoin mitä mieltä olen. Jos vilkaisit jälkimmäistä viestiäni, niin käytännössä annan lapsilleni tuon ikäisenä vapaan valinnan kielen suhteen. Poika puolestaan ei edes hakenut valinnaiseen A2-ryhmään.

 

[Renngeist]

Aivan, sanoin mitä mieltä olen. Jos vilkaisit jälkimmäistä viestiäni, niin käytännössä annan lapsilleni tuon ikäisenä vapaan valinnan kielen suhteen. Poika puolestaan ei edes hakenut valinnaiseen A2-ryhmään.

Katos vaan. Nyt vasta tajusin tuon jälkimmäisen viestin sisällön... :dunno:

 

[Tsuhna]

Säästelin tähän päivään tämän. Tuohon Jussin vuodatukseen ruotsalaisten sotimisesta, okei ruotsinruotsalaiset erikseen (tosin tulihan heitäkin vapaaehtoisina), mutta tässä toikissa puhutaan kuitenkin korkeintaan suomenruotsalaisista. Heidän puolestaan todistakoon seuraavat Mannerheim-ristin ritarit:

nimityksen aikainen sotilasarvo, (korkein sotilasarvo mikäli eri), nimi
luokka ja nimityspäivämäärä

Ritari #1
Eversti (kenrmaj) Ernst Ruben Lagus
2.lk : 22.7.1941

Ritari #2
Kenraalimajuri (jvkenr) Paavo Juho Talvela (ent Thorén)
2.lk : 3.8.1941

Ritari #5
Eversti (kenrmaj) Antero Johannes Svensson
2.lk : 16.8.1941

Ritari #11
Eversti (kenrltn) Aarne Leopold Blick
2.lk : 14.9.1941

Ritari #18
Sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim
1. & 2.lk : 7.10.1941

Ritari #19
Lääkintäeversti Simo Antero Brofeldt
2.lk : 7.10.1941

Ritari #22
Eversti (kenrmaj) Einar August Vihma (ent Wichmann)
2.lk : 12.10.1941

Ritari #26
Vänrikki (ltn) Matti Varstala (ent Willman)
2.lk : 16.10.1941

Ritari #30
Everstiluutnantti (ev) Hans Olof von Essen
2.lk : 22.10.1941

Ritari #45
Eversti Verner August Viikla (ent Viklund)
2.lk : 15.12.1941

Ritari #48
Jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs
2.lk : 5.2.1942
1.lk : 31.12.1944

Ritari #55
Luutnantti Rolf Robert Winqvist
2.lk : 26.4.1942

Ritari #60
Everstiluutnantti (ev) John Valter Voldemar Nordgren
2.lk : 15.5.1942

Ritari #73
Kapteeni Caj Edvard Ferdinand Toffer
2.lk : 21.7.1942

Ritari #80
Everstiluutnantti (ev) Berndt Eino Edvard Polón
2.lk : 23.8.1942

Ritari #93
Luutnantti (maj) Tor Robert Lindblad
2.lk : 8.9.1942

Ritari #95
Kersantti (kapt) Kaiho Tuomas Albin Gerdt
2.lk : 8.9.1942

Ritari #96
Eversti (kenrltn) Albert Aleksander Puroma (ent Bäckman)
2.lk : 18.10.1942

Ritari #102
Alikersantti (ylik) Arvid Oskar Nordin
2.lk : 6.11.1942

Ritari #103
Kenraalimajuri Claës Bertel Napoleon Winell
2.lk : 12.12.1942

Ritari #106
Kapteeni (maj) Rolf Birger Ek
2.lk : 8.2.1943

Ritari #109
Vääpeli (yliv) Harald Storbacka
2.lk : 8.3.1943

Ritari #116
Luutnantti (kapt) Hans Henrik Wind
2.lk : 31.7.1943 ja 28.6.1944

Ritari #124
Korpraali (ylil) Sakari August Sandroos
2.lk : 21.11.1943

Ritari #129
Everstiluutnantti (kenrmaj) Gustaf Erik Magnusson
2.lk : 26.6.1944

Ritari #131
Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch
2.lk : 26.6.1944

Ritari #132
Kapteeni Carl Birger Valdemar Kvikant
2.lk : 26.6.1944

Ritari #136
Luutnantti Esko Kausti (ent Emanuelsson)
2.lk : 1.7.1944

Ritari #139
Luutnantti (maj) Gregorius Ekholm
2.lk : 9.7.1944

Ritari #157
Everstiluutnantti (ev) Wolfgang Hallstén Halsti (ent Hagman)
2.lk : 16.10.1944

Ritari #158
Everstiluutnantti Vilho Jalo Kalervo Loimu (ent Lindberg)
2.lk : 16.10.1944

Ritari #159
Kenraaliluutnantti Aksel Fredrik Airo (ent Johansson)
2.lk : 18.11.1944

Ritari #161
Jalkaväenkenraali Karl Rudolf Walden
2.lk : 2.12.1944

Ritari #162
Eversti (jvkenr) Adolf Erik Ehrnrooth
2.lk : 4.12.1944

Ritari #183
Kenraaliluutnantti Hjalmar Fridolf Siilasvuo (ent Strömberg)
2.lk : 21.12.1944

Ritari #188
Luutnantti (kapt) Kaarlo Olavi Linnakko (ent Lindström)
2.lk : 10.2.1945

---

Tästä listasta huolimatta en pidä pakollista ruotsin opiskelua tarpeellisena, mutta yhtä lailla tarpeellista on suomenruotsalaisten parjaaminen. Kyllä he ovat suomalaisuutensa todistaneet siinä missä muutkin.

 

[Sam]

Tästä listasta huolimatta en pidä pakollista ruotsin opiskelua tarpeellisena, mutta yhtä lailla tarpeellista on suomenruotsalaisten parjaaminen. Kyllä he ovat suomalaisuutensa todistaneet siinä missä muutkin.

Onko sana kirjoitettu tarkoituksella noin?