Keskustelua ravinnosta

[Captain Howdy]

Haudi vaan, otatteko teetä?

 

[Knoukka]

Taas lisää tutkimuksia teflontyyppisten pinnoitteiden sivuvaikutuksista.

EFSAn suhtautuminen on ollut tämä.

Sama linja EFSAlla on ollut myös BPAn (bisfenoli A) suhteen. Tästä oltsu on muitaakseni maininnutkin?

 

[oldez]

Tuohon liittyen, mahtaako olla lainkaan relevanttia ottaa tutkimustuloksen lähteeksi kyseisten kansojen syömistottumuksia, koska noissa tapauksissa se kansan elimistö on jo pitkän aikaa muovautunut käyttämään kyseisen tyyppistä ravintoa.

No jos nyt alkuun otetaan huomioon että edelleen puhutaan homo sapiensista eli geneettinen variaatio ei ole hirveän suuri, eikä ne geenit muutu siksi että on tietty ruokavalio. Jos miljoonien vuosien evoluution tuloksena simpanssien ja ihmisten geenit ovat noin 95% samat niin masait ja eskimot eivät ole mitenkään voineet kehittyä perusfysiologialtaan erilaisiksi kuin muut ihmiset.

Sitten kun tämän lisäksi otetaan huomioon että kun eskimoiden ja masaiden ruokavalio on länsimaalaistunut (hiilari) ovat he "yllättäen" alkaneet kärsiä länsimaisista vitsauksista kuten diabetes, sydän ja verisuonitaudit.

 

[oldez]

Taas lisää tutkimuksia teflontyyppisten pinnoitteiden sivuvaikutuksista.

EFSAn suhtautuminen on ollut tämä.

Sama linja EFSAlla on ollut myös BPAn (bisfenoli A) suhteen. Tästä oltsu on muitaakseni maininnutkin?

Kyllä. Teflon ja BPA ovat ihan helvetinmoisia myrkkyjä. Tossa tutkimuksessa kun puhuttiin tyttöjen aikaisemmasta murrosiästä niin BPA on erittäin voimakas ksenoestrogeeni, joka aikaistaa tyttöjen murrosikää ja myöhäistää poikien murrosikää. Tietysti samalla aiheuttaa myös kaikenlaisia syöpiä ja muuta kivaa.

 

[OoPee]

No jos nyt alkuun otetaan huomioon että edelleen puhutaan homo sapiensista eli geneettinen variaatio ei ole hirveän suuri, eikä ne geenit muutu siksi että on tietty ruokavalio. Jos miljoonien vuosien evoluution tuloksena simpanssien ja ihmisten geenit ovat noin 95% samat niin masait ja eskimot eivät ole mitenkään voineet kehittyä perusfysiologialtaan erilaisiksi kuin muut ihmiset.

Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmettelen ääneen onko tuo antamasi perustelu tosiaankin noin vesitiivis? Esimierkkinä laktoosi-intorelanssi: Pohjois-Euroopan väestöstä vain noin 5% on laktoosi-intolerantteja kun taas Aasiassa ja Afrikassa vastaava luku on yli 90%. Miten tuo ero voi selittyä, jos ei satojen tahi peräti tuhansien vuosien ravintokulttuurilla ole minkäänmoista merkitystä ihmisen sietokykyyn ja perusfysiologiaan?

 

[oldez]

Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmettelen ääneen onko tuo antamasi perustelu tosiaankin noin vesitiivis? Esimierkkinä laktoosi-intorelanssi: Pohjois-Euroopan väestöstä vain noin 5% on laktoosi-intolerantteja kun taas Aasiassa ja Afrikassa vastaava luku on yli 90%. Miten tuo ero voi selittyä, jos ei satojen tahi peräti tuhansien vuosien ravintokulttuurilla ole minkäänmoista merkitystä ihmisen sietokykyyn ja perusfysiologiaan?

Laktoosi-intoleranssi on aika huono esimerkki tässä suhteessa sillä valkoisessa populaatiossa geneettinenvariaatio kaikkein pienintä. Eli se porukka joku alkujaan Eurooppaan tuli on hyvinkin voinut olla sellainen, jolla laktoosin kehittyminen ei lakannut aikuisikää lähestyttäessä. Ymmärrän kuitenkin mitä ajat takaa.

Maisaiden ja eskimoiden kohdalla puhutaan kumminkin niin perustavaa laatua olevasta erosta nykyiseen "kolesteroli-vähärasvainen-korkeahiilari"-teoriaan, että heidän pitäisi olla geneettisiä kummajaisia, joita he evät ole. Rasva-ainemetabolian pitäisi olla aivan erilainen. Perusolettamuksen mukaan heidän täytyisi kärsiä suuresta määrästä sydän- ja verisuonitauteja, jotka loistavat poissa olollaan. Lisäksi kun otetaan huomioon se että he alkavat kärsiä diabeteksesta ja sydän ja verisuonitaudeista siinä missä länsimaalaisetkin syödään länsimaista ruokaa voidaan todeta että teoriassa on suuri aukko. Uusien tutkimusten myötä tämä teoria vain murenee koko ajan.

 

[OoPee]

Laktoosi-intoleranssi on aika huono esimerkki tässä suhteessa sillä valkoisessa populaatiossa geneettinenvariaatio kaikkein pienintä. Eli se porukka joku alkujaan Eurooppaan tuli on hyvinkin voinut olla sellainen, jolla laktoosin kehittyminen ei lakannut aikuisikää lähestyttäessä. Ymmärrän kuitenkin mitä ajat takaa.

Maisaiden ja eskimoiden kohdalla puhutaan kumminkin niin perustavaa laatua olevasta erosta nykyiseen "kolesteroli-vähärasvainen-korkeahiilari"-teoriaan, että heidän pitäisi olla geneettisiä kummajaisia, joita he evät ole. Rasva-ainemetabolian pitäisi olla aivan erilainen. Perusolettamuksen mukaan heidän täytyisi kärsiä suuresta määrästä sydän- ja verisuonitauteja, jotka loistavat poissa olollaan. Lisäksi kun otetaan huomioon se että he alkavat kärsiä diabeteksesta ja sydän ja verisuonitaudeista siinä missä länsimaalaisetkin syödään länsimaista ruokaa voidaan todeta että teoriassa on suuri aukko. Uusien tutkimusten myötä tämä teoria vain murenee koko ajan.

Tuosta laktoosista sen verran, että mitä olen lukenut aiheesta (en väitä, että välttämättä kaikkein parhaista mahdollisista lähteistä, mutta siis kuitenkin), niin tuota pohjoiseurooppalaisen rodun laktoosi-intoleranssin vähyyttä on perusteltu nimenomaan juuri sillä, että täällä ryhdyttiin harrastamaan karjataloutta suht aikaisessa vaiheessa ja sitä myöten myös maidonjuontia, mikä taasen olisi johtanut siihen, että kestämme suhtkoht hyvin maitosokeria verrattuna esim. juuri aasialaisiin.

Mä olen aina kuvitellut, että eskimoiden (kuten myös japanilaisten) sydaninfarktien vähyyttä on perusteltu sillä, että syövät varsin runsaasti kalaa eli näinollen myös Omega-3-rasvahappoja, joilla on todettu olevan varsin positiivinen merkitys sydäninfarktin ehkäisyssä. Toisaalta Masait taasen eivät varmaan nauti kovin usein fisua, joten ainakin heidän kohdallaan tuo sun mainitsemasi teoria voisi hyvinkin pitää kutinsa (eikä silti, tuskin eskimotkaan hiilareita jumalattomia määriä napaansa tunkevat). Länsimainen ravinto on epäilemättä varsin hiilihydraattipainotteista, joten en yhtään epäile, etteikö tuossa olisi perääkin.

 

[oldez]

Tuosta laktoosista sen verran, että mitä olen lukenut aiheesta (en väitä, että välttämättä kaikkein parhaista mahdollisista lähteistä, mutta siis kuitenkin), niin tuota pohjoiseurooppalaisen rodun laktoosi-intoleranssin vähyyttä on perusteltu nimenomaan juuri sillä, että täällä ryhdyttiin harrastamaan karjataloutta suht aikaisessa vaiheessa ja sitä myöten myös maidonjuontia, mikä taasen olisi johtanut siihen, että kestämme suhtkoht hyvin maitosokeria verrattuna esim. juuri aasialaisiin.

Tosta on aika paljon erilaisia teorioita. Vaikea on varmasti sanoa mistä johtuu. Laktoosi-intoleranssi on kuitenkin siitä harhaanjohtava että kyseessä on suht normaali tila nisäkkäillä. Laktoosin sietäminen on pikemminkin poikkeus.

Mä olen aina kuvitellut, että eskimoiden (kuten myös japanilaisten) sydaninfarktien vähyyttä on perusteltu sillä, että syövät varsin runsaasti kalaa eli näinollen myös Omega-3-rasvahappoja, joilla on todettu olevan varsin positiivinen merkitys sydäninfarktin ehkäisyssä. Toisaalta Masait taasen eivät varmaan nauti kovin usein fisua, joten ainakin heidän kohdallaan tuo sun mainitsemasi teoria voisi hyvinkin pitää kutinsa (eikä silti, tuskin eskimotkaan hiilareita jumalattomia määriä napaansa tunkevat). Länsimainen ravinto on epäilemättä varsin hiilihydraattipainotteista, joten en yhtään epäile, etteikö tuossa olisi perääkin.

Masait eivät syö ollenkaan kalaa. Eskimothan söivät lähes noin 95% eläinperäistä ravintoa. Ei paljon hiilaria mahdu siihen Omegoilla voi selittää paljon, mutta ei kaikkea.

 

[OoPee]

Laktoosi-intoleranssi on kuitenkin siitä harhaanjohtava että kyseessä on suht normaali tila nisäkkäillä. Laktoosin sietäminen on pikemminkin poikkeus.

Nimenomaan juuri näin, laktosii-intoleranssiahan (joka siis on eri asia kuin maitoallergia) ei luokitella sairaudeksi vaan kuten sanoit, pikemminkin normaalitilaksi.

 

[jps]

Nimenomaan juuri näin, laktosii-intoleranssiahan (joka siis on eri asia kuin maitoallergia) ei luokitella sairaudeksi vaan kuten sanoit, pikemminkin normaalitilaksi.

Mä olen ihan tyytyväinen, kun olen tuossa asiassa epänormaalissa tilassa.

 

[jjv]

Kun vielä joku esittää teorian, että Masai-hahmojen hyvä terveys johtuu poikkeuksellisesta ruuansulatuksesta, joka taasen on seurausta hyppytanssista, niin johan pomppii karppaajat kylillä, notta ovenkarmit kolisee.

 

[Knoukka]

No jos nyt alkuun otetaan huomioon että edelleen puhutaan homo sapiensista eli geneettinen variaatio ei ole hirveän suuri, eikä ne geenit muutu siksi että on tietty ruokavalio. Jos miljoonien vuosien evoluution tuloksena simpanssien ja ihmisten geenit ovat noin 95% samat niin masait ja eskimot eivät ole mitenkään voineet kehittyä perusfysiologialtaan erilaisiksi kuin muut ihmiset.

Sitten kun tämän lisäksi otetaan huomioon että kun eskimoiden ja masaiden ruokavalio on länsimaalaistunut (hiilari) ovat he "yllättäen" alkaneet kärsiä länsimaisista vitsauksista kuten diabetes, sydän ja verisuonitaudit.

Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmettelen ääneen onko tuo antamasi perustelu tosiaankin noin vesitiivis? Esimierkkinä laktoosi-intorelanssi: Pohjois-Euroopan väestöstä vain noin 5% on laktoosi-intolerantteja kun taas Aasiassa ja Afrikassa vastaava luku on yli 90%. Miten tuo ero voi selittyä, jos ei satojen tahi peräti tuhansien vuosien ravintokulttuurilla ole minkäänmoista merkitystä ihmisen sietokykyyn ja perusfysiologiaan?

Näihin täytyy nyt tarkentaa hieman noita evoluution mekanismeja. Varsinkin tuohon oltsun boldattuun kohtaan.

Evoluution mekanismit voi jakaa seuraavasti: luonnonlait, mutaatiot ja rekombinaatiot, makromutaatiot, luonnonvalinta, ei-satunnainen pariutuminen, geenivirta ja geneettinen ajautuminen.

Kun puhutaan ruokavaliotoikissa niin olennaisin noista on geneettinen ajautuminen (genetic drift). Geneettisessä ajautumisessa tietty populaatio kulkee sattumalta tietyn pullonkaulan läpi, jonka seurauksena syntyy geneettinen otantavirhe: vain tietyt alleelit eli saman geenin variaatiot siirtyvät seuraavalle sukupolvelle. Näin ne dominoivat seuraavia sukupolvia puhtaasti sattuman johdosta. Sama ilmiö toistuu kun osa populaatiosta eristäytyy alkuperäisestä populaatiosta. Tällöin tuloksena on uusi populaatio, joka on eritymisessä ajautunut, joko leveämmän tai kapeamman, pullonkaulan läpi. Tuloksena on uusi populaatio, jossa alkuperäisen kantapopulaation tietyt geenit dominoivat sattuman, geneettisen ajautumisen, seurauksena.

Ja tuollaisia geneettisiä ajautumia on homo sapiensin historia täynnä, erityisesti muuttoliikkeen muodossa. Siis todella täynnä. Evoluution mekanismeista juuri tämä on suurin syy välttää spekulatiivisia evoluutioon perustuvia väitteitä erilaisten ruokavalioiden evoluutioon perustuvista terveysvaikutuksista. Varsinkin kun geneettinen ajautuminen on ihmiskunnan evoluutiohistorissa fossiilisesti erittäin vaikeasti todennettava.

Toinen merkittävä ruokavalion evolutiivisiin perusteluihin vaikuttava mekanismi on geenivirta (gene flow). Gene flow syntyy kun kaksi tai useampi populaatio risteytyy keskenään. Tässä risteämisessä populaatioiden geneettinen koherenssi lisääntyy. Myös tässä homo sapiensin historia, muuttoliike taas, on täynnä äkillisiä ja vaikuttavia tapahtumia.

Ei-satunnainen pariutuminen lienee kh-nörttejä lukuunottamatta kaikille tuttu ja sitä en näkisi niin merkittävänä tekijänä tässä keskustelussa.

Samoin luonnonvalinta, jossa laji tuottaa enemmän jälkeläisiä kuin mitä on mahdollista selviytyä. Toki luonnonvalinnan tekijöinä on muita evoluution mekanismeja. Ja päinvastoin.

Makroevoluutio on aika kiistelty evoluution muoto, mutta miksei ns hopeful monster olisi voinut vaikuttaa homo sapiensin ravintohistoriassa! Toinen asia on, että millaista geneettistä jälkeä tällainen olisi voinut pitkässä juoksussa saada aikaan.

Mutta mun pointti on se, että ei pidä puhua tai perustella evoluutiolla yleensä näitä asioita. Menee silkaksi spekulaatioksi, kuten oube tossa jo vähän ounasteli. Ja noita evoluution mekanismeja kun hieman funtsii, katselee maapallon karttaa, homo sapiensin ja edeltäjiensä liikkumista, ilmastonmuutosta ja koko ympäristöä tajuaa aika pian, että sellaista ruokavaliota ei löydykään jota ei jollain evoluution yleisellä ja hämärällä käytöllä voi puolustaa tai vastustaa.

 

[haju]

No tästä tapauksesta en tiedä, kunhan tuli mieleen ja otin tuon EFSAn roolin esille.

Pointti ei toki ollut EFSA:n toiminnassa, vaan siinä että sinä tuosta oldezin lainauksesta onnistuit haistamaan kyseisen viranomaistahon sidonnaisuuden elintarvikejätteihin. Lainaus kun oli osoitus päivastaisesta asiasta.

Lähdenpä muuten tästä Kööpenhaminan keskustaan ravintoa nauttimaan, joten yrittäkää pärjätä hetki ilman minua.

 

[oldez]

Mutta mun pointti on se, että ei pidä puhua tai perustella evoluutiolla yleensä näitä asioita. Menee silkaksi spekulaatioksi, kuten oube tossa jo vähän ounasteli.

Niinhän se menee.

 

[Knoukka]

Pointti ei toki ollut EFSA:n toiminnassa, vaan siinä että sinä tuosta oldezin lainauksesta onnistuit haistamaan kyseisen viranomaistahon sidonnaisuuden elintarvikejätteihin.

Mihinpä se paska hajustaan pääsisi.

 

[tmoi]

Mihinpä se paska hajustaan pääsisi.

 

[Mangelo]

Pasilassa sivuttiin hauskasti karppausaihetta, paskanhajuisesti.

 

[Knoukka]

Saksalaistutkimus lasten valmisruuista: Teollisuus tuputtaa lapsille salarasvaa ja sokeria. Syykin selvä eli parempi kate. Oliko tässä jotain uutta? Ei. Ihmisen makutottumukset ovat pääosin synnynnäisiä, hajutottumukset pääosin opittuja ja kulttuurisia. Ruuan maku, flavor, on näiden molempien summa. Anyway sillä mitä lapselle syötetään varhaislapsuudessa ja sillä mitä äiti syö raskauden aikana on suuri merkitys lapsen ja nuoren makutottumuksiin. Ja siten miten lapsi nuoruudessaan ja aikuisuudessaan aitoihin ja terveellisiin ruokiin suhtautuu. Kumuloituva vaikutus.

Lyhyesti sanoen tässäkin elintarviketeollisuuden etu ajaa kansanterveydellisen edun edelle. Onneksi ihmiset ovat hiljalleen heräämässä tähän ruokakusetukseen.

 

[Fasaldi]

Uutta tutkimusta D-vitamiinin vaikutuksesta Alzheimerin tautiin:

12.3.2012, 18:45
D-vitamiini voi auttaa Alzheimer-potilasta – hajottaa aivoplakit, parantaa muistia?

D-vitamiini saattaa auttaa puhdistamaan aivot beeta-amyloidien muodostamasta plakista, joka on ominaista Alzheimer-potilaille.
Kalifornian yliopiston (UCLA) tutkijoiden löytö viittaa siihen, että D3-vitamiini saattaa aktivoida geenejä ja solujen välisiä signaaliverkostoja, jotka säätelevät immuunijärjestelmää ja saavat elimistön siivoamaan pois amyloidiplakit.

D-vitamiinilla on viisi muotoa, joista D3 on juuri se, jota elimistö tuottaa auringonvalon vaikutuksesta.

Tutkimusryhmä on jo aiemmin esittänyt, että Alzheimerin tautia voi lievittää D3-vitamiinilla ja kurkumiinilla, joka on kurkuma-mausteen ainesosa. Aiemmin ryhmällä ei kuitenkaan ollut tietoa, miten nämä aineet käytännössä amyloidiplakkeja vähentävät. Nyt ryhmä on saanut selville mekanismin, jolla reaktiot tapahtuvat.

Amyloidiplakkeja vähentävät makrofagit, joita on kahta tyyppiä: ykköstyypin toimintaa voi avittaa D-vitamiinin ja kurkumiinin yhdistelmällä, kakkostyypin makrofageille riittää pelkkä D-vitamiini.

Tutkimuksen pääkirjoittaja on Milan Fiala, joka toimii tutkijana Kalifornian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan David Geffen -keskuksessa Los Angelesissa.

Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että Alzheimer-potilailla on ainakin kahdentyyppisiä makrofageja, jotka hajottavat beta-amyloidia. Ykköstyypin makrofagit hyötyvät D3-vitamiinin ja kurkuminoidien eli synteettisen kurkumiinin yhdistelmästä, mutta kakkostyypin makrofageille riittää pelkkä D3-vitamiini.

Seuraavassa vaiheessa D3-vitamiinin vaikutuksia testataan Alzheimer-potilailla kliinisessä kokeessa.

Toistaiseksi on liian aikaista määritellä, miten suuri D-vitamiiniannos on tehokas ja onko hoidolla haitavaikutuksia. Tutkimusryhmän mukaan monet viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että D-vitamiinilla saattaa olla osuus useampien sairauksien torjumisessa kuin tähän asti on uskottu.

Tutkimus on julkaistu lehdessä nimeltä Journal of Alzheimer's Disease.

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/dvitamiini+voi+auttaa+alzheimerpotilasta+ndash+hajottaa+aivoplakit+parantaa+muistia/a789011

 

[Fasaldi]

Hyvän otsikon ja jutun sai Hesari repäistyä Minna Similän väitöskirjasta: Väitös: Karppaajat alttiimpia diabetekselle

Vähemmän hiilihydraatteja ravinnosta saavat ovat alttiimpia sairastumaan kakkostyypin diabetekseen. Tämän havaitsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Minna Similä väitöstutkimuksessaan, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina.

http://www.hs.fi/kotimaa/Väitös+Karppaus+altistaa+diabetekselle/a1305559903562
Tosin tässä jenkkitutkimuksessa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että suuri määrä nopeasti verensokeria nostavia hiilareita nostaa huomattavasti diabetesriskiä:
http://www.sydsvenskan.se/vetenskap/halsa/snabba-kolhydrater-okar-diabetesrisk/

Maallikkohan voi sitten ratkaista vaikka kolikonheitolla sen, minkä tutkimuksen suositusten mukaan kannattaa toimia.