Captain Howdy
Well-known member
- Liittynyt
- 6.6.2001
- Viestit
- 20416
Haudi vaan, otatteko teetä?
No jos nyt alkuun otetaan huomioon että edelleen puhutaan homo sapiensista eli geneettinen variaatio ei ole hirveän suuri, eikä ne geenit muutu siksi että on tietty ruokavalio. Jos miljoonien vuosien evoluution tuloksena simpanssien ja ihmisten geenit ovat noin 95% samat niin masait ja eskimot eivät ole mitenkään voineet kehittyä perusfysiologialtaan erilaisiksi kuin muut ihmiset.Tuohon liittyen, mahtaako olla lainkaan relevanttia ottaa tutkimustuloksen lähteeksi kyseisten kansojen syömistottumuksia, koska noissa tapauksissa se kansan elimistö on jo pitkän aikaa muovautunut käyttämään kyseisen tyyppistä ravintoa.
Kyllä. Teflon ja BPA ovat ihan helvetinmoisia myrkkyjä. Tossa tutkimuksessa kun puhuttiin tyttöjen aikaisemmasta murrosiästä niin BPA on erittäin voimakas ksenoestrogeeni, joka aikaistaa tyttöjen murrosikää ja myöhäistää poikien murrosikää. Tietysti samalla aiheuttaa myös kaikenlaisia syöpiä ja muuta kivaa.Taas lisää tutkimuksia teflontyyppisten pinnoitteiden sivuvaikutuksista.
EFSAn suhtautuminen on ollut tämä.
Sama linja EFSAlla on ollut myös BPAn (bisfenoli A) suhteen. Tästä oltsu on muitaakseni maininnutkin?
Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmettelen ääneen onko tuo antamasi perustelu tosiaankin noin vesitiivis? Esimierkkinä laktoosi-intorelanssi: Pohjois-Euroopan väestöstä vain noin 5% on laktoosi-intolerantteja kun taas Aasiassa ja Afrikassa vastaava luku on yli 90%. Miten tuo ero voi selittyä, jos ei satojen tahi peräti tuhansien vuosien ravintokulttuurilla ole minkäänmoista merkitystä ihmisen sietokykyyn ja perusfysiologiaan?No jos nyt alkuun otetaan huomioon että edelleen puhutaan homo sapiensista eli geneettinen variaatio ei ole hirveän suuri, eikä ne geenit muutu siksi että on tietty ruokavalio. Jos miljoonien vuosien evoluution tuloksena simpanssien ja ihmisten geenit ovat noin 95% samat niin masait ja eskimot eivät ole mitenkään voineet kehittyä perusfysiologialtaan erilaisiksi kuin muut ihmiset.
Laktoosi-intoleranssi on aika huono esimerkki tässä suhteessa sillä valkoisessa populaatiossa geneettinenvariaatio kaikkein pienintä. Eli se porukka joku alkujaan Eurooppaan tuli on hyvinkin voinut olla sellainen, jolla laktoosin kehittyminen ei lakannut aikuisikää lähestyttäessä. Ymmärrän kuitenkin mitä ajat takaa.Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmettelen ääneen onko tuo antamasi perustelu tosiaankin noin vesitiivis? Esimierkkinä laktoosi-intorelanssi: Pohjois-Euroopan väestöstä vain noin 5% on laktoosi-intolerantteja kun taas Aasiassa ja Afrikassa vastaava luku on yli 90%. Miten tuo ero voi selittyä, jos ei satojen tahi peräti tuhansien vuosien ravintokulttuurilla ole minkäänmoista merkitystä ihmisen sietokykyyn ja perusfysiologiaan?
Tuosta laktoosista sen verran, että mitä olen lukenut aiheesta (en väitä, että välttämättä kaikkein parhaista mahdollisista lähteistä, mutta siis kuitenkin), niin tuota pohjoiseurooppalaisen rodun laktoosi-intoleranssin vähyyttä on perusteltu nimenomaan juuri sillä, että täällä ryhdyttiin harrastamaan karjataloutta suht aikaisessa vaiheessa ja sitä myöten myös maidonjuontia, mikä taasen olisi johtanut siihen, että kestämme suhtkoht hyvin maitosokeria verrattuna esim. juuri aasialaisiin.Laktoosi-intoleranssi on aika huono esimerkki tässä suhteessa sillä valkoisessa populaatiossa geneettinenvariaatio kaikkein pienintä. Eli se porukka joku alkujaan Eurooppaan tuli on hyvinkin voinut olla sellainen, jolla laktoosin kehittyminen ei lakannut aikuisikää lähestyttäessä. Ymmärrän kuitenkin mitä ajat takaa.
Maisaiden ja eskimoiden kohdalla puhutaan kumminkin niin perustavaa laatua olevasta erosta nykyiseen "kolesteroli-vähärasvainen-korkeahiilari"-teoriaan, että heidän pitäisi olla geneettisiä kummajaisia, joita he evät ole. Rasva-ainemetabolian pitäisi olla aivan erilainen. Perusolettamuksen mukaan heidän täytyisi kärsiä suuresta määrästä sydän- ja verisuonitauteja, jotka loistavat poissa olollaan. Lisäksi kun otetaan huomioon se että he alkavat kärsiä diabeteksesta ja sydän ja verisuonitaudeista siinä missä länsimaalaisetkin syödään länsimaista ruokaa voidaan todeta että teoriassa on suuri aukko. Uusien tutkimusten myötä tämä teoria vain murenee koko ajan.
Tosta on aika paljon erilaisia teorioita. Vaikea on varmasti sanoa mistä johtuu. Laktoosi-intoleranssi on kuitenkin siitä harhaanjohtava että kyseessä on suht normaali tila nisäkkäillä. Laktoosin sietäminen on pikemminkin poikkeus.Tuosta laktoosista sen verran, että mitä olen lukenut aiheesta (en väitä, että välttämättä kaikkein parhaista mahdollisista lähteistä, mutta siis kuitenkin), niin tuota pohjoiseurooppalaisen rodun laktoosi-intoleranssin vähyyttä on perusteltu nimenomaan juuri sillä, että täällä ryhdyttiin harrastamaan karjataloutta suht aikaisessa vaiheessa ja sitä myöten myös maidonjuontia, mikä taasen olisi johtanut siihen, että kestämme suhtkoht hyvin maitosokeria verrattuna esim. juuri aasialaisiin.
Masait eivät syö ollenkaan kalaa. Eskimothan söivät lähes noin 95% eläinperäistä ravintoa. Ei paljon hiilaria mahdu siihen Omegoilla voi selittää paljon, mutta ei kaikkea.Mä olen aina kuvitellut, että eskimoiden (kuten myös japanilaisten) sydaninfarktien vähyyttä on perusteltu sillä, että syövät varsin runsaasti kalaa eli näinollen myös Omega-3-rasvahappoja, joilla on todettu olevan varsin positiivinen merkitys sydäninfarktin ehkäisyssä. Toisaalta Masait taasen eivät varmaan nauti kovin usein fisua, joten ainakin heidän kohdallaan tuo sun mainitsemasi teoria voisi hyvinkin pitää kutinsa (eikä silti, tuskin eskimotkaan hiilareita jumalattomia määriä napaansa tunkevat). Länsimainen ravinto on epäilemättä varsin hiilihydraattipainotteista, joten en yhtään epäile, etteikö tuossa olisi perääkin.
Nimenomaan juuri näin, laktosii-intoleranssiahan (joka siis on eri asia kuin maitoallergia) ei luokitella sairaudeksi vaan kuten sanoit, pikemminkin normaalitilaksi.Laktoosi-intoleranssi on kuitenkin siitä harhaanjohtava että kyseessä on suht normaali tila nisäkkäillä. Laktoosin sietäminen on pikemminkin poikkeus.
Mä olen ihan tyytyväinen, kun olen tuossa asiassa epänormaalissa tilassa.Nimenomaan juuri näin, laktosii-intoleranssiahan (joka siis on eri asia kuin maitoallergia) ei luokitella sairaudeksi vaan kuten sanoit, pikemminkin normaalitilaksi.
No jos nyt alkuun otetaan huomioon että edelleen puhutaan homo sapiensista eli geneettinen variaatio ei ole hirveän suuri, eikä ne geenit muutu siksi että on tietty ruokavalio. Jos miljoonien vuosien evoluution tuloksena simpanssien ja ihmisten geenit ovat noin 95% samat niin masait ja eskimot eivät ole mitenkään voineet kehittyä perusfysiologialtaan erilaisiksi kuin muut ihmiset.
Sitten kun tämän lisäksi otetaan huomioon että kun eskimoiden ja masaiden ruokavalio on länsimaalaistunut (hiilari) ovat he "yllättäen" alkaneet kärsiä länsimaisista vitsauksista kuten diabetes, sydän ja verisuonitaudit.
Näihin täytyy nyt tarkentaa hieman noita evoluution mekanismeja. Varsinkin tuohon oltsun boldattuun kohtaan.Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmettelen ääneen onko tuo antamasi perustelu tosiaankin noin vesitiivis? Esimierkkinä laktoosi-intorelanssi: Pohjois-Euroopan väestöstä vain noin 5% on laktoosi-intolerantteja kun taas Aasiassa ja Afrikassa vastaava luku on yli 90%. Miten tuo ero voi selittyä, jos ei satojen tahi peräti tuhansien vuosien ravintokulttuurilla ole minkäänmoista merkitystä ihmisen sietokykyyn ja perusfysiologiaan?
Pointti ei toki ollut EFSA:n toiminnassa, vaan siinä että sinä tuosta oldezin lainauksesta onnistuit haistamaan kyseisen viranomaistahon sidonnaisuuden elintarvikejätteihin. Lainaus kun oli osoitus päivastaisesta asiasta.No tästä tapauksesta en tiedä, kunhan tuli mieleen ja otin tuon EFSAn roolin esille.
Niinhän se menee.Mutta mun pointti on se, että ei pidä puhua tai perustella evoluutiolla yleensä näitä asioita. Menee silkaksi spekulaatioksi, kuten oube tossa jo vähän ounasteli.
Mihinpä se paska hajustaan pääsisi.Pointti ei toki ollut EFSA:n toiminnassa, vaan siinä että sinä tuosta oldezin lainauksesta onnistuit haistamaan kyseisen viranomaistahon sidonnaisuuden elintarvikejätteihin.
Mihinpä se paska hajustaan pääsisi.
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/dvitamiini+voi+auttaa+alzheimerpotilasta+ndash+hajottaa+aivoplakit+parantaa+muistia/a78901112.3.2012, 18:45
D-vitamiini voi auttaa Alzheimer-potilasta – hajottaa aivoplakit, parantaa muistia?
D-vitamiini saattaa auttaa puhdistamaan aivot beeta-amyloidien muodostamasta plakista, joka on ominaista Alzheimer-potilaille.
Kalifornian yliopiston (UCLA) tutkijoiden löytö viittaa siihen, että D3-vitamiini saattaa aktivoida geenejä ja solujen välisiä signaaliverkostoja, jotka säätelevät immuunijärjestelmää ja saavat elimistön siivoamaan pois amyloidiplakit.
D-vitamiinilla on viisi muotoa, joista D3 on juuri se, jota elimistö tuottaa auringonvalon vaikutuksesta.
Tutkimusryhmä on jo aiemmin esittänyt, että Alzheimerin tautia voi lievittää D3-vitamiinilla ja kurkumiinilla, joka on kurkuma-mausteen ainesosa. Aiemmin ryhmällä ei kuitenkaan ollut tietoa, miten nämä aineet käytännössä amyloidiplakkeja vähentävät. Nyt ryhmä on saanut selville mekanismin, jolla reaktiot tapahtuvat.
Amyloidiplakkeja vähentävät makrofagit, joita on kahta tyyppiä: ykköstyypin toimintaa voi avittaa D-vitamiinin ja kurkumiinin yhdistelmällä, kakkostyypin makrofageille riittää pelkkä D-vitamiini.
Tutkimuksen pääkirjoittaja on Milan Fiala, joka toimii tutkijana Kalifornian yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan David Geffen -keskuksessa Los Angelesissa.
Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että Alzheimer-potilailla on ainakin kahdentyyppisiä makrofageja, jotka hajottavat beta-amyloidia. Ykköstyypin makrofagit hyötyvät D3-vitamiinin ja kurkuminoidien eli synteettisen kurkumiinin yhdistelmästä, mutta kakkostyypin makrofageille riittää pelkkä D3-vitamiini.
Seuraavassa vaiheessa D3-vitamiinin vaikutuksia testataan Alzheimer-potilailla kliinisessä kokeessa.
Toistaiseksi on liian aikaista määritellä, miten suuri D-vitamiiniannos on tehokas ja onko hoidolla haitavaikutuksia. Tutkimusryhmän mukaan monet viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että D-vitamiinilla saattaa olla osuus useampien sairauksien torjumisessa kuin tähän asti on uskottu.
Tutkimus on julkaistu lehdessä nimeltä Journal of Alzheimer's Disease.
http://www.hs.fi/kotimaa/Väitös+Karppaus+altistaa+diabetekselle/a1305559903562Vähemmän hiilihydraatteja ravinnosta saavat ovat alttiimpia sairastumaan kakkostyypin diabetekseen. Tämän havaitsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Minna Similä väitöstutkimuksessaan, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa perjantaina.