Pirellien ongelma on mun mielestä siinä, ettei niillä voi missään vaiheessa kisaa ajaa oikeasti täysillä. Edes Vettel ei kisan lopulla tuoreilla renkaillaan ajanut mitenkään hämmästyttävän kovaa, ja Hamiltonkin myönsi ottaneensa rauhassa, vaikka tavoittikin kärkeä sekunnin per kierros tahdilla.
Ns. aika-ajokierroksia ei kisoissa enää nähdä, koska Pirellit eivät kestä tällaista rääkkäystä kuin parin kierroksen ajan. Ongelma ei ole siinä, että viime vuoden tapaan renkaat kuluisivat nopeasti, vaan siinä että aggressiivisesti ajamalla renkaiden lämpötila nousee liian korkealle ja pito häviää, eikä sieltä ole enää paluuta vaan kyseessä syöksykierre joka vain pahenee ja pahenee. Esim. Malesiassa Rosberg tuli varikolle renkailla, jotka olivat hänen mielestään aivan loppu, mutta jotka kuitenkin näyttivät ulospäin hyväkuntoisilta.
Ja koska tuo thermal degradation (terminen heikentyminen?) on kerran alettuaan melko loputon kierre, kuljettajat eivät voi missään vaiheessa kisaa todella kuormittaa renkaitaan, vaan reikä päässä paahtamisen sijaan kisoista on nykyään tullut renkaidenhallintaoperaatio. Bridgestonen superpalloista on siirrytty toiseen ääripäähän. Ja tästähän se Schumikin valitti jokin aika sitten.
Alkukausi on ollut tapahtumarikas, ja seitsemän eri voittajaa yhtä monessa kisassa on jo sinänsä melkoinen saavutus. Pirellin pitäisi kumminkin löytää parempi tasapaino munankuorilla hissuttelun ja täysillä ajamisen väliltä. Siinä ei ole mun mielestä mitään vikaa, että esim. Kanadassa Grosjeanin tyyliin viisaasti ajamalla voi pitää renkaat elossa todella pitkään, ja hyötyä siitä kilpailun lopulla, mutta tällä hetkellä Pirellit eivät tarjoa kuljettajille sitä täysillä paahtamisen vaihtoehtoa, mitä eräät kuljettajat (ja osa faneistakin) ovat peräänkuuluttaneet. Nykykilpailut muistuttavat sadan metrin sprintin sijaan enemmänkin kilpakävelyä, ja mä en tiedä onko se ihan sitä, mitä mä F1-kilpailulta haluan.
