Tällä viikolla treeniä Münchenin lähes helteisissä olosuhteissa.
19.4.
Aamupäivällä vielä intervallilenkki Suomessa. (Pk 1km + vk 1) * 4.. Jos olisin tiennyt, että mynssenissäkin menee juoksupainotteiseksi, olisin korvannut tämän kevyemmällä treenillä.
Iltapäivällä lento saksaan ja kunnon safkaa vasta illalla. Rytmi meni siis heti alkuunsa vähän sekaisin. Olin huolimaton, koska olisin hyvin ehtinyt syömään lounaan ennen lähtöä.
20.4.
Münchenissä ensin aamupäivällä kävelyä ympäri kaupunkia ja tutustumista paikkoihin. Kävelyä en treeniksi luokittele, mutta pitäisikö? 3 tuntia sitä tuli ja varmasti kymmenisen kilsaa. Yritin etsiä paikkaa, jossa vuokrattaisiin kilpapyöriä, mutta kun ei sellaista löytynyt, päätin keskittyä juoksuun.
Iltapäivällä safkaa joskus kolmen aikoihin (eli edelleen kolme tuntia liian myöhään, eikä aamupalan ja päivällisen väliin jäänyt muita aterioita).
Safkan jälkeen tietty pieni breikki ja alkuillasta menin sitten juoksemaan Olympiapuistoon.. Oiskohan 9.5km tullut ja vauhti sitä vakiintunutta 5:45min/km tahtia. Jaloissa kyllä tuntui jo nyt johtuen edellispäivän intervalleista, lentostressistä, ruokavaliohärdellistä ja kävelemisistä.
Illalla tuli taas käveltyä lisää kaupungilla.. Oisko sitä nyt tullut 3-4 kilsaa.
21.4. Tällä kertaa päätin tehdä lenkin aamupäivällä, mikä oli hyvä idea muuten, paitsi etten ollut palautunut edellisillan lenkistä ja kävelyistä. Muuten siis ok, mutta pohkeet huusivat hunajaa. Pakko oli hiljentää vauhtia ja 19.8km mittainen lenkki meni ~5:55min/km keskivauhdilla, jos taukoja ei huomioida.
Lenkin jälkeen jaloissa tuntui kyllä ettei enää kykene, mutta jotain positiivista kuitenkin nyt se, että lämpimän safkan söin ihmisten aikoihin joskus yhdeltä.
Illalla taas lisää kävelyä ja shoppailua. Beergartenilla kävin myös juomassa yhden kolpakon palauttavana.
22.4. Aamuyöstä tuntui kurkussa kutinaa lähinnä liman takia. Aamun koitteessa se oli kuitenkin mennyt ohi ja tilalle tuli pieni nuha. Se ei kuitenkaan estänyt mitään vaan menin vuokraamaan tavallisen trekking-fillarin. Pohkeet kun eivät enää juoksua kestäneet. Fillarilla menin aika summan mutikassa sinne minne mieli teki ja nähtyäni Dachaun tieviitan, mieli teki sinne.. Siis pieni historiapläjäys ja kiertoteitse tehtynä lenkin kokonaispituudeksi muodostui 73km ja aikaa meni 3h20min. Loppumatkasta vauhti kyllä hyytyi, kun taas alussa tuli innostuttua lähes maantiepyörän vauhtiin (no ei nyt sentään ihan).
Lenkin jälkeen ei tehnyt yhtään mieli syödä, mutta pakotin itseni syömään banaanin ja jogurtin. Sitten menin kaljalle, ja takaisin hotellilla olin vähän ennen seitsemää.. Ja safka vasta silloin. Jos torstaina meni safkan suhteen jo paremmin niin perjantaina meni niin päin vittua kuin voi vaan mennä..
Niinhän siinä kävikin että kun tänään lentojen takia meni taas ruokapuoli ihan persiilleen niin illalla nousi kohtalainen kuume (38.5).. Se on kuitenkin nyt tasaantunut lähes normilämpötilaan, kun olen saanut ravintotasapainoa vähän paremmaksi.
Toivottavasti tuo kuume johtui vain tuosta (eikä esim. eilisestä lenkistä nuhaisena tai ötökän pistosta, joka on turvottanut vasemman nilkan).
Edit: siis tietty syy on kaikkien näiden asioiden summa + vähän muutakin (esim. lennon aiheuttama lievä pahoinvointi).
Jokatapauksessa nyt alkaa lepoviikko.